Sosiaali- ja terveystoimialan viranhaltijoiden päätösvalta sosiaali- ja terveystoimialan hallinnassa olevien tilojen ja laitteiden vuokralle antamisessa

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kaupungin kaupunginvaltuuston 3.5.2017 (§ 206) hyväksymän Helsingin kaupungin hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 6 kohdan mukaan toimialalautakunta omalla toimialallaan päättää ja hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää hallintaoikeutensa puitteissa maa-alueiden, tilojen ja laitteiden vuokralle antamisesta sekä muusta käyttöön luovuttamisesta kerrallaan enintään 10 vuoden ajaksi samoin kuin toistaiseksi, jos vuokrasuhde on sovittu päättyväksi enintään kuuden kuukauden kuluttua irtisanomisesta.

Sosiaali- ja terveystoimialan perimien vuokrien määrät tulee tarkistaa vuosittain. Viranhaltija, jolla on valta päättää vuokralle antamisesta, tulee ottaa huomioon toimialajohtajan määräämät voimassa olevat käyttökorvaukset (vuokra-, hallinnointi- ja ylläpitokustannukset).

Sosiaali- ja terveystoimialan hallinnassa on erinäisiä asuinhuoneistoja, kiinteistöjä sekä tiloja ja laitteita, joiden osalta hallintaoikeuden sopimusperusta on vaihteleva. Sosiaali- ja terveystoimiala ei itse omista tiloja, vaan hallitsee niitä kaupungin sisäisten menettelysäännösten mukaisesti Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan ja sosiaali- ja terveystoimialan välisellä vuokrasopimuksella, jolloin muodollisesti kohteen omistajana tai päävuokralaisena on Helsingin kaupunki. Hallittavat kohteet voivat olla myös esimerkiksi Helsingin kaupungin asunnot Oy:n alueyhtiöiden omistuksessa. Hallittavien tilojen omistajana voi olla myös yksityinen toimija.

Vuokraus ja käyttöoikeuden muu luovutus on mahdollista Helsingin kaupungin hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 6 kohdassa määritellyillä perusteilla riippuen siitä, salliiko hallintaoikeuden perusteena oleva sopimus sopimuskohteen luovuttamisen edelleen. Sopimussuhteissa tulevat sovellettaviksi paitsi sopimusoikeuden yleiset periaatteet myös tapauskohtaisesti esimerkiksi laki liikehuoneiston vuokrauksesta ja laki asuinhuoneiston vuokrauksesta.

Sosiaali- ja terveystoimialalla on keskitetty kaikki tiloihin liittyvät asiat hallinnon tukipalvelujen tilapalvelut -yksikön hallintaan. Tilapalvelut laatii myös ulosvuokrattavien toimitilojen vuokrasopimuksia (esimerkiksi HUS:lle ja Palmia Oy:lle), lukuun ottamatta erityisasuntojen vuokrasopimuksia, jotka laaditaan kullakin palvelukokonaisuudella.

Tilapäinen käyttö

Sosiaali- ja terveystoimialalla on hallinnassaan toimitiloja, joiden vuokraaminen esimerkiksi ulkopuoliseen käyttöön tilapäisesti varsinaista toimintaa häiritsemättä on taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti järkevää.

Tilapäisellä käytöllä tarkoitetaan kertaluonteista ja lyhytkestoista käyttöä. Sosiaali- ja terveystoimialan toimitiloja voidaan luovuttaa käyttöön tai vuokrata tilapäisesti toimialan ulkopuolisille toimijoille, kuten toisille toimialoille ja liikelaitoksille, kolmannen sektorin sosiaali- ja terveystoimen julkisille ja yleishyödyllisille järjestöille ja yhdistyksille tai yksityisille toimijoille. Toimitiloja ei luovuteta tai vuokrata sosiaali- ja terveystoimialan kanssa kilpailevaan kaupalliseen toimintaan.

Sosiaali- ja terveystoimialan organisaatiorakenteet pohjautuvat hallintosääntöön ja toimialan toimintasääntöön siten, että jokaiselle organisaatiotasolle on nimettävissä esimies tai muu vastuuhenkilö.

Sosiaali- ja terveystoimialan organisaatiotasot ovat

1. Toimiala
2. Palvelukokonaisuus
3. Palvelu
4. Yksikkö
5. Alayksikkö
6. Työyksikkö.

Ei ole tarkoituksenmukaista, että tilojen vuokralle antamisesta tai muusta käyttöön luovuttamisesta päätetään palvelukokonaisuuden johtajan tasolla tämän kaltaisessa tilapäiseen käyttöön luovuttamisessa, joista saatavat tulot ovat suhteellisen vähäisiä. Toiminnan asianmukaisen järjestämisen kannalta tilapäiseen käyttöön luovuttamista koskeva päätösvalta on tarkoituksenmukaista antaa virassa olevalle yksikkötason (organisaatiotaso 4) esimiehelle.

Lastensuojelun perhekotitoiminta

Lastensuojelulain (417/2007) 49 §:n 2 momentin mukaan lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona taikka muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Lastensuojelulain 50 §:n mukaan laitoshuoltoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla. Perhehoito on ensisijainen keino järjestää lapsen sijaishuolto. Helsingissä lapsen sijaishuoltoa on järjestetty osittain siten, että Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala tarjoaa perhehoitolain (263/2105) mukaisessa toimeksiantosuhteessa olevalle perhehoitajalle vuokra-asunnon (perhekoti), jonne lastensuojelu sijoittaa sijaishuollossa olevia lapsia perhehoitoon. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala solmii vuokralaisena toimivan perhehoitajan kanssa viraston hallinnassa olevista tiloista vuokrasopimuksen. Perhehoitajan ja sosiaali- ja terveystoimialan väliseen sopimussuhteeseen sovelletaan lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995).

Edellä mainittujen perhehoitajille vuokrattavien asuntojen osalta ei ole tarkoituksenmukaista, että jokainen vuokrasopimus viedään hallintojohtajan päätettäväksi erikseen, vaan vuokralle antamisen ja vuokrasopimuksen allekirjoittamisen toimivalta tulee olla perhehoidosta vastaavilla viranhaltijoilla. Kun kyse on perhehoitajalle lastensuojelun perhekotitoimintaan vuokrattavista asuinhuoneistoista tai kiinteistöistä, on päätösvalta vuokralle antamisesta sekä vuokrasopimuksen allekirjoitusoikeus tarkoituksenmukaista antaa perhe- ja sosiaalipalvelut -palvelukokonaisuuden lastensuojelun sosiaalityön päällikölle ja lastensuojelupalvelujen päällikölle.

Lastensuojelun itsenäistymisasunnot

Lastensuojelulain 75 §:n mukaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto 40 §:ssä tarkoitetun sijaishuollon päättymisen jälkeen tai jos lapsi on ollut sijoitettuna avohuollon tukitoimena yhtäjaksoisesti yksin vähintään puoli vuotta.

Lastensuojelulla on hallinnassaan kaksi asuinhuoneistoa, joita vuokrataan lastensuojelun jälkihuollossa oleville nuorille heidän itsenäistymisensä tukemiseksi. Asumisesta tehdään asuinhuoneiston vuokrasopimus sosiaali- ja terveystoimialan ja nuoren kesken. Vuokralle antamista koskeva päätösvalta ja sopimuksen allekirjoitusoikeus on tarkoituksenmukaista antaa lastensuojelun sosiaalityön päällikölle.

Liitteenä 1 ja 2 on sosiaali- ja terveyslautakunnan aikaisemmat päätökset sosiaali- ja terveysviraston (nyk. sosiaali- ja terveystoimialan) viranhaltijoiden päätösvallasta sosiaali- ja terveysviraston hallinnassa olevien tilojen ja laitteiden vuokralle antamisessa.

Päätös tullut nähtäväksi 29.11.2017

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.