Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle ympäristöterveyden häiriötilanteiden hallinta ja yhteistyö sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla - yhteistyöverkoston loppuraporttiluonnoksesta

Ennen vuotta 2019 julkaistujen asioiden otsikkona näytetään päätöksen otsikko.
HEL 2017-005548
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 6

Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle ympäristöterveyden häiriötilanteiden hallinta ja yhteistyö sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla - yhteistyöverkoston loppuraporttiluonnoksesta

Pormestari

Päätös

Pormestari päätti antaa sosiaali- ja terveysministeriölle ympäristöterveyden häiriötilanteiden hallinta ja yhteistyö sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla - yhteistyöverkoston loppuraporttiluonnoksesta seuraavan lausunnon:

Raportti on tarpeellinen ja se täydentää materiaalia, jota voidaan käyttää hyväksi varautumisessa ja toiminnassa ympäristöterveyden häiriötilanteissa.

Kemikaalionnettomuuden jälkihoito

Raportissa mainitaan ympäristöterveydenhuollon rooli kemikaalionnettomuuksien jälkihoitotarpeessa. Ympäristöterveydenhuollon osaaminen ja toimintamahdollisuudet ovat kuitenkin varsin rajalliset, koska kemikaalivalvonta ei kuulu kunnan ympäristöterveydenhuollon tehtäviin. Näin ollen sille ei kerry kokemusta kemikaalien ominaisuuksien ja vaikutusten arvioinnista eikä tietoa esimerkiksi laitosten kemikaaleista, niiden kuljetuksista tai käsittely- ja varastointimääristä. Yleensä normaaliajan valvontatyö tarjoaa pohjan toimia myös häiriötilanteessa. Ympäristöterveydenhuollon mahdollisuudet pitää yllä jälkihoitotilanteessa tarvittavaa osaamista ovat siksi tässä asiassa heikot. Tämä korostaa kemiallisten uhkien osaamiskeskuksen (C-osaamiskeskus) tarpeellisuutta ja merkitystä sekä Tukesin laajan kemikaaliosaamisen hyödyntämisen tarpeellisuutta.

Evakuointi säteilyvaaratilanteessa (6.1.6)

Loppuraporttiluonnoksen mukaan päätöksen evakuoinnista tekee pelastusviranomainen Säteilyturvakeskuksen suosituksesta. Kuitenkin laajalle alueelle ulottuvasta evakuoinnista tulisi päättää valtioneuvostossa.

Laboratorioverkoston kehittämien (7.2)

Laboratoriopalveluiden saatavuus ympäristöterveydenhuollon häiriötilanteissa on tärkeää, jotta analyysitulokset saadaan mahdollisimman nopeasti. Nykyisin pääkaupunkiseudun kunnat (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ovat huomioineet varautumisen MetropoliLabin perustamissopimuksessa ja palveluita kilpailutettaessa. Maakuntauudistuksen vaikutukset laboratorioverkostoon ja nykyisiin kuntien sopimuksiin tulisi ottaa huomioon kansallista ohjeistusta laadittaessa.

Päivystysjärjestelmän kehittäminen (7.3)

Ympäristöterveydenhuollon varautuminen virka-ajan ulkopuolella perustuu nykyisin suurelta osin viranhaltijoiden vapaaehtoiseen tavoitettavuuteen. Myöskään Eviralla tai Valviralla ei ole päivystystä lukuun ottamatta eläintautivalvonnan läänineläinlääkäripäivystystä.

Maakuntauudistusten myötä vesi- ja elintarvikevälitteisten epidemioiden selvittäminen ja siihen liittyvät lakisääteiset yhteistyöryhmät on määriteltävä uudelleen. Samassa yhteydessä on tarpeen arvioida, onko maakuntatasolla tarvetta ympäristöterveydenhuollon päivystykseen esim. vesi- tai ruokamyrkytysepidemioiden varautumiseen liittyen. Päivystyskysymys pitäisi valmistella ympäristöterveydenhuollon kokonaisuuden näkökulmasta.

Lainsäädännön muutostarpeet (7.5)

Terveydensuojelulakia on perusteltua muuttaa siten, että sosiaali- ja terveysministeriö voisi antaa kiireellisissä tapauksissa määräyksiä, jos häiriötilanne ulottuu laajalle tai on vaikutuksiltaan vakava. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole tällaista määräyksen antomahdollisuutta.

Yhteisten harjoitusten ohella on tärkeää huolehtia ympäristöterveydenhuollon varautumiseen liittyvästä koulutuksesta ja sen vastuutahosta. On syytä huomioida, että C- ja B-osaamiskeskuksen antamaa tukea tarvitaan STM:n hallinnonalan lisäksi myös MMM:n hallinnonalalla, elintarvikevaaratilanteisiin ja epidemioihin liittyen.

Säteilytilanteen kartoitus ja säteilymittaukset (7.7)

Säteilyn mittauskapasiteetin selvittäminen on tärkeää. MetropoliLab Oy:llä on käytössään sekä kenttäkäyttöön tarkoitettuja mittareita että kiinteät mittauslaitteet elintarvike- ja talousvesinäytteiden tutkimiseen. Nykyiset ympäristöterveydenhuollon käytössä olevat kenttämittarit riittävät lähinnä pistokokeenomaiseen mittaamiseen. Olisi tarpeellista selvittää valtakunnallisesti, mikä on mittareiden saatavuus esim. pelastuslaitoksilta säteilyvaaratilanteessa ja mille taholle vastuu mittarien riittävyydestä ensisijaisesti kuuluu.

Verkoston johtopäätökset ja suositukset joditablettien jakamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi selvittää onko mahdollista saada äitiys- ja lastenneuvoloissa rutiininomaisten neuvolakäyntien yhteydessä jaettavaksi 65 mg:n joditabletteja.

Päätös tullut nähtäväksi 08.12.2024

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Esittelijä

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Lisätietojen antaja

Timo Linden, vs. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550

timo.linden@hel.fi

Päättäjä

Jan Vapaavuori
pormestari

Liitteet (pdf)

1. Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö 8.5.2017
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.