Valtuutettu Arja Karhuvaaran toivomusponsi ikäihmisten yhteisöllisten asumisratkaisujen kehittämisestä asumisstrategiseksi painopisteeksi

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle valtuutettu Arja Karhuvaaran ikäihmisten yhteisöllisten asumisratkaisujen kehittämisen nostamista yhdeksi asumisstrategiseksi painopistealueeksi koskevaan toivomusponteen seuraavan lausunnon:

”Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet vuosille 2013–2017 on sisällytetty Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaan. Ohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kesällä 2016. Ohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain. Seurantaraportti käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 17.5.2017.

Keskeisten toimijoiden yhteistyöverkostona toimii AM (Asumisen ja maankäytön toteutusohjelman) -sihteeristö, jonka tehtävänä on varmistaa Helsingin asunto-ohjelman tavoitteiden toteutuminen myös ikääntyneiden kohdalla. Toiminnasta vastaa kaupunginkanslia ja mukana on edustus kaupunkiympäristön toimialan eri palvelukokonaisuuksista ja Helsingin kaupungin asunnot Oy:stä (Heka). Asumisen eri vaihtoehtojen järjestäminen ei ole ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa, vaikka myös asuminen huomioidaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjauksessa ja neuvonnassa.

AM-sihteeristö oli edustettuna Stadin ikäohjelman verkoston Iätöntä asumista -ryhmässä. Ryhmän toimintaan osallistuivat sosiaali- ja terveystoimen, järjestöjen, palvelukeskusten asiakasneuvostojen ja vanhusneuvoston edustajat. Ryhmä edisti osaltaan asumiseen liittyvää tiedottamista ja neuvontaa, esteettömän asumisen toteuttamista ja asumisen vaihtoehtojen kehittämistä. Verkoston toiminta päättyi keväällä 2017.

Yhteisöllisten asumisratkaisujen kehittäminen yhdeksi asumisen vaihtoehdoksi myös ikääntyneille on kannatettavaa. Asumiseen liittyvät asiat ovat ikääntyneiden elämässä keskeisiä, koska kodin ja sen lähiympäristön merkitys korostuvat toimintakyvyn heikentyessä. Toimialalla tuetaan ”Ageing in place” - ajattelua, jonka mukaan ihminen voi vanheta omassa kotiympäristössään. Asuinpaikan pysyvyys vahvistaa itsenäistä elämää, riippumattomuutta ja sosiaalisen tuen saamisen mahdollisuuksia silloinkin, kun oma toimintakyky heikkenee. Tärkeää on huolehtia fyysisen asuinympäristön rinnalla vanhenevan ihmisen toiminnallisesta ja psykososiaalisesta ympäristöstä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi erilaisten yhteisöllisten toimintamuotojen kehittämistä normaaliasumisen yhteyteen.

Sosiaali- ja terveystoimen yhdyskuntatyössä yhteisöllisyyttä luodaan mm. naapuruuspiiritoiminnan avulla. Setlementtiasuntojen asumismalli rakentuu yhteisökoordinaattoritoiminnan varaan. Sen on todettu pienentävän julkistalouden kustannuspaineita pienentämällä asukkaiden riskiä joutua asunnottomiksi ja syrjäytyä, sekä vähentämällä ikäihmisten palvelutarvetta. Stadin ikäohjelma -verkostossa on ehdotettu yhteisökoordinaattorimallin kehittämistä kaupungin omissa kohteissa. Sosiaali- ja terveystoimiala kannattaa mallin edelleen kehittämistä.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Asumisella ja asuinympäristöllä on vaikutusta ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Asumisen eri vaihtoehdot ja valinnan mahdollisuudet lisäävät ikääntyneiden terveyttä ja hyvinvointia. Yhteisöllinen asuminen voi lisätä vuorovaikutusta ja kanssakäymistä, jolloin elämänlaatu paranee yhteisöllisyyttä arvostavalla henkilöllä.”