20. kaupunginosan (Länsisatama), Energiakatu 10, poikkeamishakemus

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin 786 tonttia 2 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 11890 seuraavasti:

• rakentaminen suojaviheralueelle (EV), jolla ei ole asemakaavassa osoitettu rakennusoikeutta
• rakentaminen alueen osalle, jossa asemakaavassa on kaavamääräys olevan puuston säilyttämisestä tai tarvittaessa uudistamisesta siten, että sen maisemakuvallinen arvo säilyy.

Kaupunkiympäristölautakunta päättää myöntää poikkeamisen (määräaikaisena 20.3.2033 asti) seuraavilla ehdoilla:

• Hanke on toteutettava rakennusten sijoittelun ja kaupunkikuvallisten laatutekijöiden osalta 2.1.2018 päivätyn viitesuunnitelman mukaisesti.
• Suojaviheralueen puuston säilyttämisestä tai tarvittaessa uudistamisesta siten, että alueen maisemakuvallinen arvo osittain säilyy, on esitettävä toteutuksen yhteydessä pihasuunnitelma.
• Hankkeen kaikki rakentamistoimenpiteet tulee tapahtua ja rakenteet tulee sijoittaa Länsiväylän maantiealueen ulkopuolella. Hulevedet tulee käsitellä vuokra-alueella.
• Toteutussuunnitelmat tulee hyväksyttää Helen Oy:llä.
• Mikäli hanke päätyy toteuttamaan sähkönjakelumuuntamon tontille, tulee jakelumuuntamo sijoittaa integroituna autopesularakennukseen.

Hakija

Suomen Pesupaikat Oy (jättöpäivämäärä 8.6.2017, päivitetty 2.1.2018)

Rakennuspaikka

20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin 786 tontti 2

Hakemus

Hakija hakee lupaa autopesulan ja polttoaineen automaattimyyntipisteen rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 11890 siten, että 400,5 k-m2 rakennus sijoitetaan suojaviheralueelle, jolla ei ole rakennusoikeutta ja jossa asemakaavassa on kaavamääräys olevan puuston säilyttämisestä tai tarvittaessa uudistamisesta siten, että sen maisemakuvallinen arvo säilyy.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että hanke ei estä kaavassa suojaviheralueen eteläosaan määriteltyä hotellilaajennusta toteutumasta. Lisäksi autopesula- ja polttoaineenjakelupalvelun kysyntä kasvaa jatkossa lähialueiden asukasmäärän kasvaessa ja keskeinen sijainti vähentää liikkumisen tarvetta. Hakijan mukaan alue on jäänyt rakentamatta pääosin sen alla sijaitsevien voimalaitoksen öljyluolien takia, jotka lähtökohtaisesti estävät raskaamman rakentamisen ja suunnitelmassa esitetyltä alueelta. Hankkeen toteuttamisen yhteydessä kaadettava puusto korvataan uusilla istutuksilla siten, että maisemakuvallinen arvo alueella säilyy.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 25.11.2009 hyväksytty asemakaava nro 11890. Asemakaavan mukaan rakennusalue on suojaviheraluetta, jolla ei ole rakennusoikeutta ja jolla asemakaavassa on kaavamääräys olevan puuston säilyttämisestä tai tarvittaessa uudistamisesta siten, että sen maisemakuvallinen arvo säilyy. Osittain alueen nykyinen puusto on ollut osana Lapinlahden sairaalan historiallista puistoaluetta. Länsiväylän liittymäjärjestelyiden rakentamisen yhteydessä suojaviheralue on jäänyt erityksiin muusta puistoalueesta. Lapinlahden sairaala-alue on valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalla (RKY). Alueella sijaitsee Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitoksen öljyluolat ja niihin liittyvät tarkastusreiät ja lämpötilamittauspisteet, joiden tulee olla aina käytettävissä.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Selvitys naapureiden kuulemisesta ja heidän mahdollisuudesta tehdä muistutus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen.

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (10.1.2018). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot seuraavilta viranomaisilta: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES), Liikennevirasto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Helen Sähköverkko Oy, Helen Oy ja pelastuslaitos.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) toteaa lausunnossaan (16.1.2018), että Helen Oy:n Salmisaaren laitosalue ei aiheuta välitöntä vaaraa (tulipalon lämpösäteily, räjähdyksen painevaikutus tai välitön terveysvaara) suunnitellulle toiminnalle Energiakatu 10:ssä. Polttoaineen jakelupaikan rakentaminen edellyttää vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin turvallisuudesta annetun Valtioneuvoston asetuksen (685/2015) edellyttämää lupaa, jonka myöntää Helsingin kaupungin pelastuslaitos.

Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue toteaa lausunnossaan (24.1.2018), että hankkeen kaikki rakentamistoimenpiteet ja -rakenteet tulee tapahtua ja sijoittaa maantiealueen (kt 51, Länsiväylä) ulkopuolelle. Tienpitoviranomainen suhtautuu kielteisesti hulevesien johtamiseen maantien sivuojaan. Tämä lausunto on oltava käsillä rakentamisesta päättävän viranomaisen harkitessa maankäyttö- ja rakennuslain taikka muun lainsäädännön edellytyksiä luvan myöntämiseksi suunnitellulle rakennushankkeelle.

Helen Sähköverkko Oy toteaa lausunnossaan (30.1.2018), että jatkosuunnittelussa ennen rakennuslupavaihetta on selvitettävä pienjänniteverkon vahvistaminen tai vaihtoehtoisesti noin 12 k-m2 suuruisen jakelumuuntamon rakentaminen tontille.

Pelastuslaitos toteaa lausunnossaan (26.1.2018), että polttoaineen jakelupaikan rakentamiseen ryhtyvän on riittävän aikaisessa suunnitteluvaiheessa oltava yhteydessä pelastuslaitokseen. Rakennuspaikan suojaetäisyydet ja rakenteellinen suojaus huomioiden haasteita muodostavat muun muassa alueen louhintakielto sekä voimassa olevan kemikaalilainsäädännön asettamat rajoitukset maanpäällisien polttonestesäiliöiden sijoitukselle. Polttoaineen jakelupaikan rakentaminen edellyttää vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin turvallisuudesta annetun Valtioneuvoston asetuksen (685/2015) edellyttämää lupaa, jonka myöntää Helsingin kaupungin pelastuslaitos.

Helen Oy toteaa lausunnossaan (9.2.2018), että jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon, että Energiakadulla Helsingin Energian raskaiden kuljetusten määrä saattaa nousta 70–100 ajoneuvoon vuorokaudessa, öljyluolien tarkastusreikien ja lämpötilamittauspisteiden tulee aina olla käytettävissä, 500 mm kaukolämpölinja tulee huomioiduksi, kalliota ei saa louhia, pesupaikan ja polttoaineen jakelupisteen suunnitelmat kenttä- ja kaivorakenteineen tulee hyväksyttää Helen Oy:llä ja niistä tulee pyytää TUKES:n ja Helsingin pelastuslaitoksen lausunnot.

Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.

Perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa määräaikaisena 20.3.2033 asti, jotta lähialueelle tarpeellinen palvelutaso on mahdollista säilyttää. Suojaviheralueen tulevaa maankäyttöä ja liikenneyhteyksiä tutkitaan jatkossa osana Helsingin uuden yleiskaavaan liittyvää asemakaavoitusta. Yleiskaavassa alueella on kaavamääräykset kantakaupunki- ja kaupunkibulevardi.

Helsingin uudessa yleiskaavassa (kaupunginvaltuusto 26.10.2016) alueella on kantakaupunki (C2)- ja kaupunkibulevardi -kaavamääräys. Kantakaupunki (C2) kaavamääräys on sisällöltään seuraava: ’Keskusta, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palveluiden, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalveluiden sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava kantakaupungille ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen sekä liike- ja toimitilojen riittävä määrä. Käyttötarkoituksen muutosten yhteydessä tulee tehdä alueellinen tarkastelu. Aluetta kehitetään kestävien kulkumuotojen, erityisesti kävelyn ja pyöräilyn, ehdoilla. Kaupunkibulevardeihin liittyvillä alueilla korttelitehokkuus tulee olla pääsääntöisesti yli 1,8 ja keskeisten katujen varsilla kaduille avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi.’ Kaupunkibulevardi -kaavamääräys on sisällöltään seuraava: Liikenneväylä, jota kehitetään osana laadukasta urbaania kaupunkiympäristöä tiivistettävässä kaupunkirakenteessa. Kaupunkibulevardi palvelee autoilijoita, joukkoliikennettä, kävelijöitä ja pyöräilijöitä. pituus ja liittymäratkaisut ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa.

Suojaviheralue sijainti on kaupunkirakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä. Alueella saavutaan Länsiväylältä Helsingin niemelle ja kantakaupunkiin, minkä johdosta hanke on toteutettava rakennusten sijoittelun ja kaupunkikuvallisten laatutekijöiden osalta 2.1.2018 päivätyn viitesuunnitelman mukaisesti. Helen Sähköverkko Oy:n mukaan jatkosuunnittelussa ennen rakennuslupavaihetta on selvitettävä pienjänniteverkon vahvistaminen tai vaihtoehtoisesti noin 12 k-m2 suuruisen jakelumuuntamon rakentaminen tontille. Mikäli hanke päätyy toteuttamaan jakelumuuntamon tontille, jakelumuuntamo tulee sijoittaa integroituna autopesularakennukseen.

Hakija on perusteluissaan esittänyt, että suojaviheralueen puuston säilyttämisestä tai tarvittaessa uudistamisesta siten, että alueen maisemakuvallinen arvo säilyy, tullaan jatkosuunnittelun yhteydessä esittämään pihasuunnitelma. Maanpäällinen polttoainesäiliö on sijoitettu kohtaan, jossa sijaitsee Lapinlahden puiston osana ollut säilynyt puusto. Pihasuunnitelma istutuksineen tulee esittää rakennusluvan yhteydessä siten, että alueen maisemakuvallinen arvo osittain säilyy.

Suojaviheralueen eteläosassa on kaavassa merkintä tontin 20787/3 hotellin laajennukselle, joka on osittain myös Salmisaarenkadun päällä. Hankkeen toteuttaminen ei ole ristiriidassa hotellilaajennuksen toteuttamisen kanssa. Hankkeen suunnittelussa on lisäksi otettu huomioon suojaviheralueella olevien maanalaisten öljyluolien huoltoluukut ja louhintakielto.

Hankkeen kaikki rakentamistoimenpiteet ja -rakenteet tulee tapahtua ja sijoittaa Länsiväylän maantiealueen ulkopuolelle. Hulevedet tulee käsitellä vuokra-alueella.

Poikkeamisen erityinen syy on alueelle tarpeellisen palvelutason säilyttäminen tai parantaminen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen.

Haettu toimenpide ei määräaikaisena 20.3.2033 asti päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Hakijalle on toimitettu saapuneet lausunnot (sähköposti 12.2.2018). Hakijalta ei ole määräaikaan mennessä saapunut vastinetta.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 1 § 2 mom. 15a kohta

Rakennusvalvontataksa 2018, 8 §

Maksu

1 500 euroa

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen .

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kuulutusteksti kirjaamoon

Päätös tullut nähtäväksi 27.03.2018

Valitusosoitus

Pöytäkirjan 158 §.

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 158 § (Maksun osalta).

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.