Kaupungin tytäryhteisöjen ja -säätiöiden hallitusten jäsenten yleiset palkkioperusteet

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Tausta

Kaupunginhallitus päätti 13.9.2004, § 1119 Helsinki-konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden ja -säätiöiden hallitusten jäsenten palkkioista. Päätöksen perusteella hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkio, joka perustuu kaupunginvaltuuston 5.5.2010, § 109 hyväksymään Helsingin kaupungin luottamushenkilöiden palkkiosääntöön. Päätöksen mukaan kokouspalkkio on sama kuin palkkiosäännön 2 §:ssä tarkoitetun jaoston puheenjohtajan kokouspalkkio. Yhtiön hallituksen puheenjohtajalle maksetaan lisäksi vuosipalkkio, joka on puolet palkkiosäännön 4 §:n kohdassa ”muut lautakunnat” mainitusta vuosipalkkiosta. Luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaisia palkkiomääriä on tarkistettu valtuustokausittain.

Kaupunginvaltuusto päätti 16.11.2016, § 291 hallintosäännöstä, jonka 31 luvussa määrätään luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista. Hallintosäännön mukaan kaupunginvaltuusto päättää taloudellisten etuuksien perusteiden lisäksi palkkioiden ja korvausten suuruudesta ja rajoituksista. Hallintosäännön määräykset on tarpeen ottaa huomioon tytäryhteisöjen ja -säätiöiden hallitusten jäsenten palkkioperusteiden tarkistamisessa. Lisäksi luottamushenkilöiden palkkiosäännön voimassaolo lakkasi hallintosäännön tullessa voimaan 1.6.2017, eikä nykyinen viittaus tytäryhteisöjen ja -säätiöiden hallituspalkkioihin liittyen ole enää mahdollinen.

Kaupunginvaltuusto päätti 17.5.2017 luottamushenkilöiden taloudellisista etuuksista 1.6.2017 lukien. Luottamushenkilöiden kokouspalkkioihin tehtiin 8,5 %:n korotus tehtävien muuttuessa johtamisjärjestelmän myötä.

Tytäryhteisöjen ja -säätiöiden hallitusten puheenjohtajien vuosipalkkio on tällä hetkellä 1.6.2017 edeltävien päätösten mukaisesti 2 185 euroa ja puheenjohtajan sekä jäsenten kokouspalkkio 200 euroa per kokous, ellei yksittäistapauksessa ole päätetty taikka osakassopimuksessa tai vastaavassa ole sovittu toisin.

Uudet palkkioperusteet

Kaupunkikonsernin yhteisöjen toiminnan tarkoituksessa, laajuudessa ja volyymissä, henkilöstön määrässä, kilpailuasetelmassa yms. ja siten myös niiden hallitustyön vaativuudessa on merkittäviä eroja. Konserniohjauksen näkökulmasta on perusteltua kehittää ja ottaa käyttöön erilaisia toimintamalleja tytäryhteisöjen ja -säätiöiden ohjauksessa. Täysin yhdenmukaiset menettelyt konserniohjauksessa eivät palvele riittävän hyvin kaupunkikonsernin kokonaisohjauksen tarpeita, kaupunkikonsernin kokonaisedun toteutumisen varmistamista eivätkä omistaja-arvon pitkäjänteisen kasvun tukemista.

Voimassa olevassa konserniohjeessa on todettu, että omistajaohjauksessa voidaan soveltaa erilaisia toimintaperiaatteita ja -tapoja markkinaehtoisesti toimivien tytäryhteisöjen ja muiden tytäryhteisöjen välillä. Edelleen konserniohjeessa todetaan, että strategisesti tai muuten merkittävimmissä markkinaehtoisesti toimivissa tytäryhteisöissä voidaan poiketa kaupunkikonsernin luottamushenkilöiden palkkiosääntöön perustuvista hallituspalkkioista. Mikäli luottamushenkilöiden palkkiosääntöön perustuvista hallituspalkkioista poiketaan, määritellään palkkiot yhteisön toiminnan laatuun ja laajuuteen sekä hallituksen tehtävien vaativuuteen pohjautuvan arvion perusteella niin, että tytäryhteisölle voidaan valita kaupunkikonsernin kokonaisedun kannalta paras mahdollinen hallitus.

Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi kaupungin tytäryhteisöjen ja -säätiöiden hallitusten kokouspalkkiot ja puheenjohtajien vuosipalkkiot on tarkoituksenmukaista määritellä siten, että niissä voidaan aiemmasta käytännöstä poiketen ottaa huomioon yhteisöjen erilainen rooli ja merkitys kaupunkikonsernissa.

Tytäryhteisöt ja -säätiöt jaetaan neljään eri ryhmään perustuen kunkin yhteisön tai säätiön osalta hallitustyön arvioituun vaativuuteen. Arviointi perustuu toiminnan tarkoitukseen, luonteeseen ja laajuuteen, liikevaihtoon ja taseen loppusummaan, henkilöstön määrään sekä muihin asiaan liittyviin näkökohtiin kuten yhteisön strategiseen merkitykseen kaupungille.

Konserniyhteisöjen heterogeenisyyden kannalta palkkioiden erottaminen vain markkinaehtoisten ja muiden tytäryhteisöjen välillä olisi liian suppea ryhmittely. Jakaminen neljään ryhmään antaa paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon yhteisöjen välisiä eroja hallitustehtävien edellyttämässä erityisasiantuntemuksessa sekä sitoutumisessa. Yhteisökohtainen jaottelu on kuvattu liitteessä 1.

Liitteessä 2 on määritelty neljään eri ryhmään kuuluvissa tytäryhteisöissä ja -säätiöissä maksettavien hallitusten kokous- ja vuosipalkkioiden perusteet. Palkkioperusteissa on edelleen ryhmää A lukuun ottamatta säilytetty yhteys kaupungin luottamustehtäväpalkkioihin, jolloin ne tulevat tarkistetuiksi säännöllisesti.

Ryhmän A osalta palkkioita koskevista esityksistä päätettäisiin yhtiöille perustetun nimitystoimikunnan esityksen pohjalta tai muuten erillisellä päätöksellä. Tällä hetkellä nimitystoimikunnat on perustettu Helen Oy:öön ja Helsingin Satama Oy:öön. Palmia Oy:n osalta kaupunginhallitus päätti yleisistä palkkioperusteista poikkeamisesta 16.3.2015, § 275.

Ryhmä B:n osalta hallituksen puheenjohtajalle maksettaisiin sama vuosipalkkio kuin konsernijaoston varapuheenjohtajalle, tällä hetkellä 3 570 euroa, ja kaikille hallituksen jäsenille maksettaisiin kokouspalkkiona sama palkkio kuin kaupunginvaltuuston jäsenille eli tällä hetkellä 385 euroa per kokous. Vuosipalkkion osalta korotus olisi nykyiseen verrattuna noin 63 % ja kokouspalkkion osalta 92,5 %.

Ryhmä C:n osalta hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio olisi sama kuin hallintosäännössä määrätyn muun toimielimen varapuheenjohtajan vuosipalkkio, joka on tällä hetkellä 2 240 euroa. Hallituksen kokouspalkkio olisi sama kuin konsernijaoston puheenjohtajalla eli 225 euroa per kokous. Vuosipalkkion osalta korotus olisi nykyiseen verrattuna 2,5 % ja kokouspalkkion osalta 12,5 %.

Ryhmä D:n osalta hallituksen puheenjohtajille ei maksettaisi vuosipalkkiota. Sen sijaan puheenjohtajan kokouspalkkio olisi sama kuin kaupunginhallituksen jäsenellä (320 euroa) ja jäsenillä sama kuin konsernijaoston puheenjohtajalla (225 euroa). Hallituksen puheen-johtajan osalta kokouspalkkion korotus olisi 60 % ja hallituksen jäsenten osalta 12,5 %.

Valtaosa tytäryhteisöistä ja -säätiöistä kuuluisi palkkioryhmään C, jonka palkkioperusteet vastaavat pitkälti nykytilannetta. Ryhmään B ja ryhmään D, joissa muutokset nykytilaan olisivat isoimmat, kuuluvien tytäryhteisöjen ja -säätiöiden joukko olisi hyvin rajallinen. Ryhmän A osalta ei tapahdu muutosta voimassaolevaan toimintatapaan.

Kunkin tytäryhteisön ja -säätiön kuulumisesta tiettyyn palkkioryhmään on tarkoituksenmukaista päättää jatkossa konserniohjeen mukaisissa tytäryhteisökohtaisissa omistajastrategioissa, joista päättää kaupunginhallitus. Yhteisöjen/säätiöiden sijoittumista eri ryhmiin tulee tarkastella säännöllisesti, koska niiden toiminnan luonne ja laajuus voi vaihdella esimerkiksi suurien investointihankkeiden alkamisen tai päättymisen myötä. Hallituspalkkioita voi olla ajoittain tarpeen korottaa tai alentaa siirtämällä yhteisö tai säätiö palkkioryhmästä toiseen.

Kaupunkikonserniin kuuluu tytäryhteisöjä, jotka liittyvät toiminnallisesti tai muuten olennaisella tavalla yhteen muodostaen käytännössä yhden yhteisen kokonaisuuden, ja joilla on osittain tai kokonaan samoista henkilöistä koostuvat hallitukset. Tällaisten yhteisöjen hallituksen kokoukset on tarkoituksenmukaista pitää jatkossakin mahdollisuuksien mukaan peräkkäin, ja maksaa kyseisten kokousten osalta hallituksen jäsenille yksi ko. yhteisöjen kesken jaettava kokouspalkkio vaikka he muodollisesti olisivatkin läsnä useamman eri yhteisön hallituksen kokouksessa. Jos kaupunkikonserniin kuuluvat säätiöt muodostavat vastaavia kokonaisuuksia, noudatetaan niiden osalta samaa periaatetta.

Niiden tytäryhteisöjen ja -säätiöiden osalta, joissa on osakassopimuksessa tai vastaavassa sovittu erikseen hallituspalkkioista, noudatetaan sovittuja palkkioita jatkossakin.

Tytäryhteisöjen ja -säätiöiden palkkioperusteita voidaan hyödyntää soveltuvin osin osakkuus- ja muiden yhteisöjen palkkioita käsiteltäessä. Jos palkkioista ei ole erikseen sovittu tai määrätty, kaupungin kokousedustaja voi esittää hallituspalkkioita, jotka ovat linjassa tytäryhteisöjen palkkioperusteiden kanssa.

Hallituspalkkiot muissa suurissa kaupunkikonserneissa

Hallituspalkkiota koskevien periaatteiden päivittämisessä on hyödynnetty vertailutietona Espoon, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupunkien palkkiolinjauksia.

Espoon kaupunki

Espoon kaupunkikonsernissa tytäryhtiöt on jaettu hallituspalkkioita varten kolmeen ryhmään.

Ryhmässä 1 maksetaan hallituksen puheenjohtajalle vuosipalkkiota, joka on samansuuruinen kuin valtuuston puheenjohtajalle maksettava vuosipalkkio (8 500,-). Hallituksen varapuheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiona puolet puheenjohtajan palkkiosta (4 250,-). Lisäksi hallituksen puheenjohtajalle maksetaan sama kokouspalkkio kuin valtuuston puheenjohtajalle (380,-) ja muille hallituksen jäsenille sama kokouspalkkio kuin valtuuston jäsenille (320,-).

Ryhmän 2 osalta Espoon kaupunkikonsernissa maksetaan hallituksen puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle vuosipalkkiota, joka on enintään puolet ryhmän 1 palkkioista. Kokouspalkkiona puheenjohtajalle maksetaan puolet valtuuston puheenjohtajan kokous-palkkiosta (190,-) ja muille hallituksen jäsenille puolet valtuuston jäsenen kokouspalkkiosta (160,-).

Ryhmään 3 kuuluu pieniä kiinteistöosakeyhtiöitä, joiden toiminta keskittyy rakentamiseen ja sen rahoitusratkaisuihin. Ryhmän 3 osalta ei makseta vuosipalkkioita. Kokouspalkkiot ovat enintään ¾ ryhmän 2 palkkioista.

Tampereen kaupunki

Tampereen kaupunkikonsernissa kaikille tytäryhteisöjen hallitusten jäsenille maksetaan vastaavat kokouspalkkiot kuin kaupunginhallituksen jäsenille, 1.6.2017 lukien 220 euroa per kokous.

Vuosipalkkioiden osalta Tampereen kaupunkikonsernissa on jaettu tytäryhtiöt neljään eri ryhmään. Ryhmässä 1 hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 8 000 euron vuosipalkkio ja hallituksen jäsenille 4 000 euron vuosipalkkio. Ryhmässä 2 vuosipalkkio on puheenjohtajalla 6 000 euroa ja jäsenillä 3 000 euroa, ryhmässä 3 puheenjohtajan vuosipalkkio on 5 000 euroa ja jäsenen 2 500 euroa. Ryhmään 4 kuuluvissa yhtiöissä ei makseta vuosipalkkiota lainkaan.

Turun kaupunki

Turun kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen voimassaolevat palkkiosäännöt ovat vuodelta 2013. Palkkiosäännöissä Turun kaupungin tytäryhteisöt jaetaan neljään palkkioluokkaan. Palkkioiden määrittelyssä on otettu huomioon lauta- ja johtokuntien puheenjohtajille palkkiosäännössä määrätyt palkkiot.

Ensimmäisessä palkkioluokassa maksetaan vuosipalkkiota hallituksen puheenjohtajalle 5 500 euroa ja varapuheenjohtajalle 2 250 euroa. Puheenjohtajan kokouspalkkio on 330 euroa per kokous ja jäsenten 165 euroa per kokous.

Toisessa palkkioluokassa hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiota 4 000 euroa ja varapuheenjohtajalle 1 650 euroa. Kokouspalkkio on puheenjohtajalla 260 euroa per kokous ja jäsenillä 130 euroa per kokous.

Kolmannessa palkkioluokassa maksetaan vuosipalkkiota hallituksen puheenjohtajalle 2 000 euroa ja varapuheenjohtajalle 800 euroa. Puheenjohtajan kokouspalkkio on 260 euroa per kokous ja jäsenten 130 euroa per kokous.

Neljännessä palkkioluokassa noudatetaan samoja kokouspalkkioita kuin kolmannessa palkkioluokassa, mutta vuosipalkkiota ei makseta puheenjohtajalle eikä varapuheenjohtajalle.

Vantaan kaupunki

Vantaan kaupunkikonsernissa tytäryhteisöjen hallitusten puheenjohtajat rinnastetaan kokouspalkkioiden osalta kaupunginhallituksen jäseniin yleisjaoston päättämässä laajuudessa.

Käytännössä kokouspalkkiot ovat olleet samansuuruiset kuin kaupunginhallituksen kokouspalkkiot, puheenjohtaja 290 euroa per kokous ja jäsenet 240 euroa per kokous. Yksittäisten vähäisen toiminnan yhtiöiden osalta kaupunginhallituksen yleisjaosto on päättänyt, että kokouspalkkioita ei makseta.

Vuosipalkkioita Vantaan kaupunkikonsernissa maksetaan vain suurimpien tytäryhtiöiden kuten Vantaan Energia Oy:n hallitusten puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle.

Palkkioperusteiden käyttöönotto

Uudet hallituksen kokous- ja vuosipalkkiot edellyttävät erillisiä päätöksiä tytäryhteisöissä ja -säätiöissä. Ottaen huomioon kaupungin tytäryhteisöjen ja -säätiöiden suuri lukumäärä ja yhdenmukainen kohtelu, on tarkoituksenmukaista, että uusien palkkioperusteiden mukaiset palkkiopäätökset tehdään keväästä 2018 lähtien varsinaisissa yhtiö-, vuosi- tai vastaavissa kokouksissa, eikä ylimääräisissä kokouksissa.

Jatkossa kaupungin ao. luottamushenkilöiden palkkioita koskevat mahdolliset muutokset on tarkoitus ottaa huomioon samanaikaisesti myös tytäryhteisöissä ja -säätiöissä. Tämä edellyttää palkkioita koskevien päätösten kirjaamista tytäryhteisöjen ja -säätiöiden yhtiö-, vuosi- tai muiden vastaavien kokousten pöytäkirjoihin asianmukaisella tavalla eli viittaamalla kaupungin voimassaoleviin luottamushenkilöiden palkkioihin. Näin palkkiomuutokset voidaan saattaa jatkossa välittömästi voimaan ilman erillisiä yhtiö-, vuosi- tai vastaavien kokousten päätöksiä.

Päätösesitys perusteluineen vastaa kaupunginhallituksen konsernijaoston esitystä.

Kaupunginhallituksen konsernijaosto 05.03.2018 § 17

Esitys

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Atte Malmström, konserniohjauksen päällikkö, puhelin: 310 25472

Päätös tullut nähtäväksi 27.03.2018

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.