Vuoden 2015 viehekalastusmaksujen ja vuosien 2016–2018 vedenomistajille palautettavien omistajakorvausten osoittaminen Helsinki-Espoon kalastusalueen käyttöön ja vuodesta 2019 eteenpäin korvausten osoittaminen Helsinki-Espoon kalatalousalueelle

Päätös on ehdotuksen mukainen.

ELY-keskus kalatalousviranomaisena jakaa vuosittain korvauksia vesialueen omistajille kalavesien yleiskalastusoikeuksien hyödyntämiseen sekä kalastusopastoimintaan perustuvasta käytöstä. Omistajakorvaukset jaetaan kalastusalueille, jotka jakavat ne edelleen vesialueiden omistajille. Korvaukset maksetaan kalastonhoitomaksuista kertyneistä varoista. Korvaukset maksetaan ilman erillistä hakemusta. Enintään 50 euron (aikaisemmin 30 euroa) suuruiset omistajakorvaukset jäävät suoraan kalastusalueen käyttöön. Lisäksi osa vesialueen omistajista ohjaa korvaukset kalastusalueille käytettäväksi kalavesien hoitoon.

Helsingin kaupunginhallituksen tekemillä päätöksillä (vuonna 1990 ja vuonna 1998) omistajakorvaukset on jätetty Helsingin kalastusalueelle käytettäväksi kalastusalueen oman lakisääteisen toiminnan rahoittamiseen. Kaupungin tähänastiset omistajakorvaukset ovat olleet vuosittain merkittäviä, vaihdellen vuosien 2011 ja 2015 välisenä aikana 70 000 – 80 000 euron välillä.

Kalastustoimintaa Suomessa ohjaa kalastuslaki. Tämän lain tarkoituksena on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito siten, että turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu.

Kalastuslaki on uudistunut vuoden 2016 alussa, mutta se koskee nykyisiä kalastusalueita vain pieniltä osin ja ne jatkavat vanhan ohjesääntönsä ja käyttö-ja hoitosuunnitelmansa mukaisesti kunnes uusi laki astuu kokonaisuudessaan voimaan. Uudessa laissa kalastusalueet ovat muuttuneet kalatalousalueiksi, mutta laki kokonaisuudessaan tulee koskemaan siirtymäsäännösten myötä kalatalousalueita vasta vuoden 2019 alkaen. Edellä mainittujen korvausten perusteet ja käyttö määritetään uuden lain, Kalastuslaki 2015/379, 82 §:ssä.

Kalatalousalueiden tehtävät kalastuslain (24 §) mukaan ovat:

1) kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelu;

2) käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksen laadinta, hyväksytyn suunnitelman toimeenpano ja sen vaikutusten seuranta;

3) kalavarojen käyttöön ja hoitoon liittyvä tiedotus;

4) kalastuksenvalvonnan järjestäminen;

5) kalastuksen sekä kalakantojen hoitotoimenpiteiden seurantatietojen kerääminen;

6) kalastuksen yhtenäislupa-alueiden muodostamisen edistäminen vapaa-ajan ja kaupallisen kalastuksen tarpeisiin;

7) vesialueen omistajien kalatalousalueelle siirtämät tehtävät;

8) viehekalastuksesta kertyneiden korvausvarojen jako vesialueen omistajille;

9) muut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulosohjaukseen sekä tähän lakiin perustuvat tehtävät.

Kalastuslain mukaan kalastusalueita voidaan käyttää apuna varojen jaossa kalaveden omistajille. Siitä että kalastusalueet jakavat korvaukset, on Suomessa tullut jatkuva ja luonteva käytäntö.

Helsingin kalastusalue, Espoon kalastusalue ja Espoo-Mankin kalastusalue yhdistyivät vuonna 2016 Helsinki-Espoon kalastusalueeksi. Kalastuslain mukaan kalastausalueet/kalatalousalueet ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on kehittää alueensa kalataloutta sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi. Kalatalousalueella tulee olla lain edellyttämät toimielimet, kuten yleiskokous, hallitus ja toiminnanjohtaja (23 §).

Helsinki-Espoon kalastusalueen hakemus Helsingille kuuluvien omistajakorvausten jättämisestä kalastusalueen, vuoden 2019 alusta kalatalousalueen käyttöön, on asiallinen ja kalastus-/kalatalousalueen tehokkaan toiminnan kannalta tärkeää. Valtion kalataloushallinto osaltaan valvoo, että kalastus-/kalatalousalueet toimivat ohjesääntönsä ja käyttö-ja hoitosuunnitelmansa edellyttämällä tavalla.

Vapaa-ajan kalatalouden, elinkeinokalatalouden ja kalavesien hoidon turvaamiseksi on laadittu strategioita ja ohjelmia. Tavoitteena on tunnistaa haasteet ja saavuttaa tavoitetila esitetyillä toimenpiteillä. Laji- ja lajiryhmäkohtaiset strategiat ja ohjelmat ottavat huomioon kunkin lajin kannanhoidon erityistarpeet. Strategioilla ja ohjelmilla vastataan osaltaan kansallisiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin

Helsinki-Espoon kalastusalueen toiminta perustuu kutakin aluetta koskevaan käyttö- ja hoitosuunnitelmaan (liitteenä Helsingin kalastusalueen hoitosuunnitelma, 2 liitettä).

Kalastusalueet eivät siirtymäaikana (vuosina 2016-2018) laadi uusia käyttö- ja hoitosuunnitelmia. Vuoden 2015 lopussa voimassa ollut vanhan kalastuslain mukainen käyttö- ja hoitosuunnitelma jää voimaan uuden lain mukaisena käyttö- ja hoitosuunnitelmana kunnes ELY-keskus on hyväksynyt alueelle uuden suunnitelman. Käyttö- ja hoitosuunnitelman laatii kalatalousalue ja sen hyväksyy ELY-keskus.

ELY-keskus toimii myös kalastuslain määräämänä kalastusalueen valvovana viranomaisena.

Maksut ja korvaukset tulee käyttää perusteluissa mainittuihin kalastuslain (2015/379) 24 §:n mukaisiin tehtäviin. Helsinki-Espoon kalastusalueen/kalatalousalueen tulee vuosittain toimittaa Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan liikuntapalvelukokonaisuudelle selvitys maksujen ja korvausten käytöstä.

Päätös tullut nähtäväksi 11.10.2017

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.