Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 44. kaupunginosan (Tammisalo) korttelin 4400 tonttia 7 koskevan poikkeamishakemuksen seuraavilta osin:

Poikkeamislupaa tontin tehokkuusluvun nostamisesta luvusta e=0,25 lukuun e=0,30 ei myönnetä.

Hakija

As Oy Helsingin Tiiliruukintie 4 (jättöpäivämäärä 8.8.2017)

Rakennuspaikka

44. kaupunginosan (Tammisalo) korttelin 44003 tontti 7

Hakemus

Hakija hakee lupaa rakennusoikeuden ylitykselle (n. 12 k-m²) jälkiasennettujen parvien rakentamisen johdosta sekä toissijaisesti koko tontin rakennusoikeuden nostoa tehokkuusluvusta e=0,25 lukuun e=0,30.

Hakija perustelee hakemustaan kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymien Tammisalon asemakaavan muutosperiaatteilla sekä kaupunkialueen tehostamispyrkimyksillä. Hakijan mukaan parvet lisäävät tontin käytettävyyttä sekä alueen tarkoituksenmukaista käyttöä ilman, että siitä aiheutuu haittaa ympäröivälle asutukselle. Hakijan mukaan parvet parantavat olennaisesti rakennuksen käytettävyyttä lisäämällä huoneistojen kerrosneliöitä ilman että siitä aiheutuu mitään ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Lisäksi hakijan mukaan rakennuksen energiatehokkuus kerrosneliöissä laskettuna paranee.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 29.1.1975 vahvistettu asemakaava nro 7287. Asemakaavan mukaan tontti on asuntokerrostalojen ja rivitalojen tai muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta (AKR). Tonttitehokkuusluku on e=0,25, joka vastaa 316 m² kerrosalaa (tontin pinta-ala on 1 266 m²).

Alueella on voimassa oleva yleiskaava 2002, jossa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi. Yleiskaavan tavoitteena on hakemuksen kohteena olevan tontin alueella tiivistää pientaloalueita. Helsingin uudessa yleiskaavassa (Kvsto 26.10.2016) rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A4, jossa korttelitehokkuudeksi on määritelty alle 0,40. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Nykytilanteessa tontilla on kaksi vuonna 1994 rakennettua asuinrakennusta. Vanhaväylän puoleiseen asuinrakennukseen on toteutettu 2000-luvun alussa parvirakenteita kahteen asuntoon. Jälkiasennettujen parvien osalta toteutunut rakennusoikeus on ylittynyt kerrosalan osalta. Parvien rakenteet on todettu katselmuksessa RI Matti Stenroosin toimesta. Lisäksi Insinööritoimisto Suunnittelutekniikka Oy on antanut selvityksen rakenteiden turvallisuudesta. Selvityksen perusteella parvirakenteet ovat turvallisia käyttää sekä täyttävät Suomen rakentamismääräyskokoelman vaatimukset kantavien rakenteiden osalta. Poikkeamishakemuksen ensisijainen haettava rakennusoikeuden ylitys koskee edellä mainittuja parvirakenteita.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (21.8.2017). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa rakennusoikeuden ylityksen (12 m²) osalta, koska poikkeaminen edistää tontin ja olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukaista käyttöä. Alustavissa suunnitelmissa esitetyt parviratkaisut ovat olleet käytössä jo 2000-luvun alusta saakka. Poikkeamisen myöntäminen ei aiheuta vaikutuksia ympäristöönsä tai muutoksia rakennuksen ulkonäköön. Rakennusoikeuden nosto tehostaa tontin käyttöä sekä edistää voimassa olevan yleiskaavan ja uuden yleiskaavan tavoitteita.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin ja olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Poikkeamista ei voida myöntää tehokkuusluvun nostamiseksi luvusta e=0,25 lukuun e=0,30. Hakija ei ole esittänyt poikkeamiselle erityistä syytä tai alustavia suunnitelmia rakennusoikeuden käyttämisestä tontilla. Hakija on ilmoittanut puhelimitse, että hakemuksen ensisijainen tavoite on saada hyväksyntä aiemmin tehdyille parvirakenteille. Suunnitelmia rakennusoikeuden käyttämisestä tehokkuusluvun e=0,30 mukaan ei ole. Poikkeamisen myöntämiselle ei täten ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173, 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2017, 8 §

Maksu

1 000 euroa

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista.

Kuulutusteksti kirjaamoon