V 25.4.2018, Kunnan jäsenen aloite hallinto- ja toimintasääntöjen muuttamisesta

Ennen vuotta 2019 julkaistujen asioiden otsikkona näytetään päätöksen otsikko.
HEL 2017-009299
Asialla on uudempia käsittelyjä
11. / 92 §

Kunnan jäsenen aloite hallinto- ja toimintasääntöjen muuttamisesta

Helsingin kaupunginvaltuusto

Päätös

Kaupunginvaltuusto merkitsi kunnan jäsenen aloitteen ja tämän johdosta suoritetut toimenpiteet tiedoksi.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Kaupunginhallitus toteaa, että kuntalain 23 §:n mukaan kunnan asukkaalla sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet.

Hallintosäännön 26 luvun 1§:n mukaan kaupunginhallituksen tulee esittää kaupunginvaltuuston tietoon kahdesti vuodessa kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa kunnan jäsenen tai palvelun käyttäjän aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Käsiteltäessä hallintosäännön 26 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja kunnan jäsenen aloitteita sallitaan keskustelu. Päätöksentekoa yksittäisten aloitteiden osalta ei pöydällepanoa tai toivomusponsia lukuun ottamatta sallita.

Aloite on toimitettu kirjaamoon 22.8.2017. Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf ja Helsingin lukiolaiset esittävät seuraavia muutoksia kaupungin hallinto- ja toimintasääntöön sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toimintasääntöön.

”Hallinto ja toimintasääntöjen 2. luvun 23 pykälä muutettaisiin näin (lisäys tummennettu): Koulun oppilaiden ja lukion opiskelijoiden huoltajat, koulun tai lukion opettajat, koulun tai lukion muu henkilökunta ja lukion opiskelijat tai koulun oppilaat iästä riippumatta esittävät keskuudestaan henkilöt johtokunnan jäseniksi ja varajäseniksi”

”…Kasvatuksen ja koulutuksen toimintasääntöjen 6. lukuun tulisi seuraava muutos (lisäys tummennettu):”Johtoryhmään kuuluvat toimialajohtaja, palvelukokonaisuuksien johtaja ja hallintojohtaja, toimialajohtajan määräämät muut henkilöt sekä henkilöstön ja oppilaiden ja opiskelijoiden edustus näiden iästä riippumatta.”

Asiasta on saatu kasvatuksen ja koulutuksen toimialan lausunto 27.11.2017.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaispormestari on antanut seuraavan vastauksen aloitteeseen.

Vastauksessa todetaan, että hallintosäännön 15 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan jaostot päättävät oman kieliryhmänsä osalta koulujen ja lukioiden johtokunnan jäsenten ja varajäsenten sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinnasta.

Kuntalain 71 §:n mukaan kelpoinen kunnan luottamustoimeen, kuten koulun ja lukion johtokunnan jäseneksi, on 18 vuotta täyttänyt henkilö. Hallintosääntöä ei voida muuttaa kuntalain 71 §:n vastaiseksi siten, että alle 18-vuotias valittaisiin johtokunnan jäseneksi.

Alle 18-vuotiailla oppilailla on kuitenkin mahdollisuus läsnäolo- ja puheoikeuteen koulun johtokunnassa. Tästä päättää koulun ja lukion johtokunta hallintosäännön 29 luvun 7 §:n 4 momentin perusteella.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on tavoitteena saada aina kaksi alle 18-vuotiasta oppilasedustajaa johtokuntaan. Alaikärajaa oppilasedustajalle ei ole määritetty. Mainitut oppilasedustajat eivät osallistu päätöksentekoon.

Alle 18-vuotiaiden oppilasedustus toteutuu toimialan johtokunnissa edellä mainitulla tavalla, vaikka oppilasedustajat eivät olekaan johtokunnan jäseniä.

Toimintasäännössä todetaan johtoryhmien kokoonpanosta ja henkilöstöedustuksesta.

Henkilöstön edustuksen osalta menetellään yhteistoiminnallisesti huomioiden kaupunkitasoiset ohjeet ja määräykset. Laissa tarkoitetun yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö. Yhteistoiminnassa ovat osallisina työntekijä, jota yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävä asia koskee, ja hänen esimiehensä taikka henkilöstöryhmän tai sen osan edustaja tai asianomaisten henkilöstöryhmien edustajat sekä työnantajan edustaja.

Yhteistoimintaperiaatteiden tarkoituksena on luoda rakenteet työnantajan ja henkilöstön väliselle yhteistoiminnalle ja mahdollistaa henkilöstön osallistuminen oman työn ja työyhteisön kehittämiseen sekä työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseen. Yhteistoiminnan osapuolina ovat Helsingin kaupunki työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö välittömästi tai edustuksellisesti. Yhteistoiminnan osapuolina eivät ole kuntalaiset tai oppilaat ja opiskelijat. Edellä mainitun perusteella toimintasääntöä ei voida muuttaa siten, että johtoryhmän jäseneksi otettaisiin muita kuin työnantajan tai henkilöstön edustajia.

Sulje

Kaupunginhallitus 09.04.2018 § 191

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto merkitsee kunnan jäsenen aloitteen tiedoksi.

Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot

Katja Rimpilä, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36256

katja.rimpila@hel.fi

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala 27.11.2017

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala antaa kuntalaisaloitteesta seuraavan lausunnon.

Hallintosäännön muuttaminen

Hallintosäännön 15 luvun 2 §:n 1 momentin 1 –kohdan mukaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan jaostot oman kieliryhmänsä osalta päättävät koulujen ja lukioiden johtokunnan jäsenten ja varajäsenten sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinnasta.

Kuntalain 71 §:n mukaan kelpoinen kunnan luottamustoimeen eli koulun ja lukion johtokunnan jäseneksi on 18 vuotta täyttänyt henkilö. Hallintosääntöä ei voida muuttaa siten, että kuntalain 71 §:n vastaisesti alle 18 -vuotias valittaisiin johtokunnan jäseneksi.

Alle 18 –vuotiaiden oppilaiden, jotka eivät ole vaalikelpoisia jäseneksi, läsnäolo- ja puheoikeudesta johtokunnassa päättää koulun ja lukion johtokunta hallintosäännön 29 luvun 7 §:n 4 momentin perusteella. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on tavoitteena saada aina kaksi alle 18 –vuotiasta oppilasedustajaa johtokuntaan. Alaikärajaa oppilasedustajalle ei ole määritetty. Mainitut oppilasedustajat eivät osallistu päätöksentekoon.

Alle 18 -vuotiaiden oppilasedustus toteutuu toimialan johtokunnissa edellä mainitulla tavalla, vaikka oppilasedustajat eivät olekaan johtokunnan jäseniä.

Toimintasäännön muuttaminen

Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (13.4.2007/449) mukaan lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa kunnissa. Laissa tarkoitetun yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö. Yhteistoiminnassa ovat osallisina työntekijä, jota yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävä asia koskee, ja hänen esimiehensä taikka henkilöstöryhmän tai sen osan edustaja tai asianomaisten henkilöstöryhmien edustajat sekä työnantajan edustaja.

Helsingin kaupunginhallitus päätti 26.6.2017 (§ 713) hyväksyä sopimuksen yhteistoiminnasta Helsingin kaupungilla.

Helsingin kaupungin yhteistoimintaperiaatteiden tarkoituksena on luoda rakenteet työnantajan ja henkilöstön väliselle yhteistoiminnalle ja mahdollistaa henkilöstön osallistuminen oman työn ja työyhteisön kehittämiseen sekä työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseen.

Yhteistoiminnan osapuolina ovat Helsingin kaupunki työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö välittömästi tai edustuksellisesti. Yhteistoiminnan osapuolina eivät ole kuntalaiset tai oppilaat ja opiskelijat.

Edellä mainitun perusteella toimintasääntöä ei voida muuttaa siten, että johtoryhmän jäseneksi otettaisiin muita kuin työnantajan tai henkilöstön edustajia.

Lisätiedot

Timo Tapani Korhonen, yksikön päällikkö, puhelin: 310 21012

timo.t.korhonen@hel.fi
Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 24.05.2018

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätietojen antaja

Katja Rimpilä, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36256

katja.rimpila@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, kirje 22.8.2017
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.