Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49159 tonttia 6 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 9265 seuraavasti:

Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:

Hakija

Asunto Oy Helsingin Prikitie 7 (jättöpäivämäärä 30.8.2017)

Rakennuspaikka

49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49159 tontti 6

Hakemus

Hakija hakee lupaa kahden asuinrakennuksen rakentamiseksi tontille siten, että tontin rakennusoikeus ylittyy. Tonttitehokkuutta haetaan nostettavaksi tehokkuusluvusta e=0,20 lukuun e=0,25. Tontin rakennusoikeus ylittyisi nykytilanteesta 57,15 k-m² (25 %).

Hakija perustelee hakemustaan tilankäytön käytännöllisyydellä, rakennusten muuntojoustavuudella, alueella tapahtuvalla alueidenkäytön tehostumisella sekä sillä, että alueelle on myös aiemmin myönnetty tehokkuusluvun nostoja.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 19.4.1988 vahvistettu asemakaava nro 9265. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tontin tehokkuuslukema on e=0,20 joka vastaa 228,6 m² kerrosalaa (tontin pinta-ala on 1 143 m²). Tontin Prikitiehen rajoittava reuna on merkitty istutettavaksi alueen osaksi n. 5 metrin leveydeltä.

Tontille saa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia tai -katoksia enintään 18 m² / asunto, kuitenkin enintään 20 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta sekä muita asuntojen ulkopuolisia, asumista palvelevia tiloja, kuten varasto-, huolto.- askartelu- ja kokoontumistiloja enintään 12 m²/asunto, kuitenkin enintään 15% asemakaavaan merkitystä kerrosalasta.

Alueella on voimassa oleva yleiskaava 2002, jossa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi. Yleiskaavan tavoitteena on hakemuksen kohteena olevan tontin alueella tiivistää pientaloalueita. Helsingin uudessa yleiskaavassa (Kvsto 26.10.2016) rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A4, jossa korttelitehokkuudeksi on määritelty alle 0,40. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Nykytilanteessa tontilla on yksi vuonna 1945 valmistunut asuinrakennus. Asuinrakennus on huonossa kunnossa ja se on tarkoitus purkaa hankkeen yhteydessä.

Osallisten kuuleminen

Selvitys naapureiden kuulemisesta ja heidän mahdollisuudesta tehdä muistutus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.

Muistutuksia saatiin 2 kpl.

Ensimmäisen muistuttajan esittämät huomautukset kohdistuivat pääasiallisesti tontilla olemassa oleviin puihin ja kasveihin. Muistuttaja vaatii tontin länsinurkassa sijaitsevan kilpikaarnamännyn suojelemista. Lisäksi muistuttajan mielestä esitetty asemapiirros on puuston ja kasvillisuuden osalta virheellinen. Muistuttaja katsoo, että tontilla olevien puiden kaatamiseen tarvitaan maisematyölupa. Muistuttaja esittää, että hakija laatisi tarkennetun asemapiirroksen sekä kolmiulotteisen kuvan rakennuslupakuulemisen yhteydessä.

Toinen muistuttaja vastustaa tontin tehokkuusluvun nostoa perustellen asiaa siten, että esitetty rakentaminen poikkeaa merkittävästi alueen muusta rakentamisesta eikä sovi maisemallisesti alueelle. Muistuttajan mielestä asuinrakennusten oleskelupihat jäävät todella pieniksi ja rajautuvat ikävästi muistuttajan tontin rajaan kiinni. Muistuttaja vaatii ensisijaisesti tontin länsilaidalla sijaitsevan kilpikaarnamännyn säilyttämistä sekä myös tontilla olevien muiden puiden ja pensaiden säilyttämistä. Muistuttaja esittää, että tontilla olevien puiden kaatamiseen tarvitaan maisematyölupa. Lisäksi muistuttaja katsoo, ettei esitetty asemapiirros ole säädösten mukainen ja esittää, että asemapiirros on monelta osin virheellinen.

Tontilla on suoritettu maastokäynti kaupunkiympäristön toimialan puuasiantuntijan toimesta. Puuasiantuntijan arvion mukaan tontin puilla on maisemallisia arvoja ja niiden säilyttämismahdollisuudet kannattaa suunnittelussa selvittää tarkemmin. Hyvien peruspuiden säästäminen liittää puuasiantuntijan mukaan uudisrakennukset saumattomammin ja nopeammin naapuritalojen joukkoon. Puuasiantuntijan arvion mukaan suunnittelussa ja rakentamisessa voitaisiin tavoitteellisesti pyrkiä säilyttämään kalliopintoihin liittyviä korkeuseroja paremmin sen eri osien välillä, millä olisi myös positiivinen vaikutuksensa puiden säilyttämismahdollisuuksiin. Puuasiantuntijan arvion mukaan tontin länsinurkassa oleva kilpikaarainen mänty on arvokas ja sen tilan tarve tulisi ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska tehokkuusluvun nosto edistää tontin tarkoituksenmukaista käyttöä. Laajasalossa on alueita, joiden tonttitehokkuus on suhteellisen alhainen. Olemassa oleva infrastruktuuri ja tuleva Laajasalon kasvu puoltaa täydennysrakentamista, mitä on myös jo tapahtunut. Olemassa olevilla asuinalueilla lisärakentaminen on tärkeimpiä keinoja vaikuttaa alueiden kehitykseen ja kaupunki pyrkii aktiivisesti luomaan sille edellytyksiä.

Ottaen huomioon tontin muoto ja koko, poikkeamisella mahdollistetaan kahden uuden asuinrakennuksen rakentaminen alueelle soveltuvalla tavalla siten, että asuinrakennusten koot ovat tarkoituksenmukaisia. Olemassa oleva rakennus on kooltaan todella pieni ja on purkukunnossa. Tontti itsessään on tarpeeksi suuri kahdelle asuinrakennukselle ja vanhan rakennuksen purkaminen mahdollistaa tontin suunnittelun ilman olemassa olevan rakennuksen asettamia rajoituksia. Tonttia voidaan siis pitää hyvänä mahdollisuutena tehokkaalle täydennysrakentamiselle. Lähialueella on myönnetty vastaavanlaisissa tilanteissa poikkeamisia tonttitehokkuuden suhteen. Tehokkuusluvun nosto edistää voimassa olevan yleiskaavan sekä uuden yleiskaavan tavoitteita.

Ottaen huomioon naapureiden esittämät muistutukset sekä puuasiantuntijan arvio tontin puustosta ja kasvillisuudesta on poikkeamisen myöntämiselle tarpeen asettaa ehtoja maisemallisten vaikutusten minimoimiseksi sekä alueen vehreän yleisilmeen säilyttämiseksi. Ehdoiksi asetetaan kilpikaarnaisen männyn suojeleminen sekä muiden puiden ja kasvillisuuden säilyttämismahdollisuudet tarkempi tutkiminen jatkosuunnittelussa.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta päätöksessä asetetuin ehdoin haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173, 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2017, 8 §

Maksu

1 000 euroa

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista.

Kuulutusteksti kirjaamoon