Velvoitteen asettaminen pientalontontin aita- ja ilmalämpöpumppuasiassa
Velvoitteen asettaminen pientalontontin aita- ja ilmalämpöpumppuasiassa
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti velvoittaa ********** 1.12.2017 mennessä poistamaan elementtiaidat tontin rajoilta kummallekin nyt erikseen asetettavan juoksevan sakon uhalla.
Juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on viisisataa euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka kuluessa päävelvoitetta ei ole noudatettu, on sata euroa.
Lisäksi ********** velvoitetaan 1.12.2017 mennessä koteloimaan asuinrakennuksen julkisivun viereen asennetut kaksi ilmalämpöpumppua kummallekin nyt erikseen asetettavan juoksevan sakon uhalla.
Juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on viisisataa euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka kuluessa päävelvoitetta ei ole noudatettu, on sata euroa.
********** vaatimus tontin rajalla olevan pensasaidan poistamisesta hylätään.
Kaupunginhallituksen hyväksymän rakennusvalvontataksan 20 §:n b kohdan mukainen maksu suoritetuista valvontatoimenpiteistä on neljäsataa (400) euroa, jonka ********** on puoliksi kummankin maksettava Helsingin kaupungille. Päätökseen tältä osin kuntalain 134 §:n mukainen oikaisuvaatimusosoitus.
Jos kiinteistö tai sitä koskeva käyttöoikeus luovutetaan, on tässä päätöksessä asetetusta velvoitteesta ja uhasta ilmoitettava luovutuksensaajalle ottamalla luovutuskirjaan sitä koskeva maininta tai tiedottamisesta on huolehdittava muutoin todisteellisesti. Lisäksi velvoitetun on ilmoitettava kirjallisesti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirastolle luovutuksensaajan nimi ja osoite.
Kun tekoa on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vähäisenä eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista, niin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää, että ilmoitusta asiasta poliisille esitutkintaa varten ei tehdä.
Päätös saantitodistuksella ********** sekä **********
Päätös tiedoksi maanmittauslaitokselle merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin.
Perustelut
Maankäyttö- ja rakennuslain 126 a §:n 9 kohdan mukaan toimenpidelupa tarvitaan rakennettuun ympäristöön liittyvän erottavan kiinteän aidan tai kadun reunusmuurin rakentaminen (aitaaminen).
Helsingin rakennusjärjestyksen 21 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan toimenpidelupaa ei tarvitse hakea tonttien välisen aidan rakentamiseen, kun aita tukimuureineen on enintään 1,6 metriä korkea ja kun naapuritontin omistaja tai haltija hyväksyy niiden rakentamisen, sekä tontin sisäisten aitojen ja tukimuurien rakentamiseen.
Helsingin rakennusjärjestyksen 21 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan ilmalämpöpumpun sijoittaminen rakennukseen, rakennelmaan tai pihamaalle ei myöskään vaadi toimenpidelupaa.
Helsingin rakennusjärjestyksen 21 §:n 2 momentin mukaan, vaikka toimenpiteen toteuttaminen ei vaadi lupaa, niin rakentamisessa on noudatettava voimassa olevan asemakaavan määräyksiä ja kyseiseen rakentamiseen liittyviä säännöksiä.
Maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n 1 momentin mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.
Kyseisen pykälän 3 momentin mukaan, jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi.
Paikallakäynnillä 30.5.2017 on todettu, että kadun vastaisella tontin rajalla oleva työmaaelementtiaita on poistettu ja sen tilalle on istutettu pensasaita. Pensasaidan tueksi on pystytetty matala verkkoaita. Tältä osin rakennusvalvonnan kehotuksessa ja tarkastuslausunnossa esitetty vaatimus on täytetty.
Naapuritontin rajalle on pystytetty elementeistä aita ilman naapurin suostumusta tai toimenpidelupaa, ja naapuritontin omistaja on vaatinut aidan poistamista. Näin ollen on nyt asetettava velvoite aitaelementtien poistamiseksi.
Kahta rakennuksen julkisivun viereen asennettua ilmalämpöpumppua ei ole koteloitu ja ottaen huomioon naapurin tekemä vaatimus niiden koteloimiseksi ja, kun kyseessä olevat kaksi ilmalämpöpumppua rumentavat ympäristöä, niin on nyt asetettava velvoite niiden koteloimiseksi.
Maankäyttö- ja rakennuslainsäännössä ei ole säännöstä, jonka mukaan pensasaidan poistamiseen viheralueelta voitaisiin asettaa velvoite.
Muut sovelletut oikeusohjeet
Uhkasakkolaki 6 §, 7 §, 8 §, 9 §, 18 §, 19 §, 22 § ja 23 §
Naapurin toimenpidepyyntö
Naapuritontin omistajan ********** kirjallisen toimenpidepyynnön perusteella 24.4.2017 suoritetulla paikalla käynnillä on havaittu kaupunkikuvaan sopimaton aita katualueen varressa, epäsiististi varastoituja työmaa-aitaelementtejä tontilla sekä puutteellisesti suoritettu ilmalämpöpumppujen asennus.
Kehotus
Edellä mainitun vuoksi pientalotontin ********** omistajille ********** on lähetetty 25.4.2017 päivätty kirjallinen kehotus poistaa kaupunkikuvaan sopimattomat aitarakenteet ja epäsiististi varastoidut työmaa-aitaelementit tontilta tai varastoida ne siististi sopivaan paikkaan sekä koteloida ilmalämpöpumput ja putket rakennuksen julkisivuun sopiviksi 24.5.2017 mennessä.
Tarkastuslausunto
Paikallakäynnillä 24.5.2017 on todettu, ettei annettua kehotusta ole noudatettu.
Tämän vuoksi 24.5.2017 päivätyssä tarkastuslausunnossa esitetään, että tontin omistajat velvoitettaisiin sakon uhalla poistamaan kaupunkikuvaan sopimaton aita ja työmaa-aitaelementit sekä viimeistelemään ilmalämpöpumppuasennus.
Vastine tarkastuslausuntoon
********** on 3.7.2017 antanut vastineen tarkastuslausuntoon. Siinä todetaan, että ilmalämpöpumpun koteloinnista ei ole määräyksiä. Kotelointi myös heikentää pumpun tehoa. Ilmalämpöpumpun ulkoyksiköt eivät ole kadun puolella. Naapuri on leikannut orapihlaja-aitaa sekä puita, jonka johdosta nämä kyseiset laitteet näkyvät naapurin puolelle.
Aitaelementit on siirretty rakennuksen seinustalle. Ainoastaan kaksi on tontin rajalla antamassa suojaa.
Toimenpidepyynnön tekijän vastine
Toimenpidepyynnön tehneen naapurin ********** vastineessa todetaan, että lähes kaikki aitaelementit on sijoitettu tonttien yhteiselle rajalle naapureiden yhteistä orapihlaja-aitaa tukemaan tai sen korvaajiksi. Aitaelementit ovat selvästi nähtävissä naapurin tontilta. Vastineessa esitetään tonttien rajalla olevan yhteisen orapihlaja-aidan hävittämistä ja tilanteen selkeyttämistä.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Päätös tullut nähtäväksi 10.10.2017
VALITUSOSOITUS
Pöytäkirjan 43 ja 44 §:t.
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 44 §.
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Pentti Ruuska, yksikön päällikkö, puhelin: +358 9 310 26218