Kaupunkiympäristön toimialan rakennuttaminen-palvelun ympäristölupa-asia

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan rakennuttaminen- palvelukokonaisuuden ympäristölupahakemuksesta, joka koskee rakentamispalveluliikelaitos Staran ja liikuntapalvelujen Vuosaaren tukikohtahanketta seuraavaa:

Hakija

Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Rakennuttaminen
PL 1540, Elimäenkatu 5
00099 Helsingin kaupunki.
Y-tunnus: 0201256-6

Yhteyshenkilö:
Kari Sulonen, kari.sulonen@phnet.fi
Jarmo Määttänen/Stara, puh 050 3836154, toiminnan aloituksen jälkeen

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitoksen ja liikuntapalvelujen Vuosaaren ylläpitovarikon toiminnassa on kyse yli 50 työkoneen varikosta. Varikkoon liittyy myös omaan käyttöön tuleva polttonesteiden jakelupiste. Varikko on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 12 c mukaan. Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n kohdan 11 b mukaan luvan käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Asian vireilletulo

Ympäristölupahakemus on jätetty ympäristö- ja lupajaostolle 6.9.2017.

Laitoksen sijaintipaikka ja kaavoitustilanne

Toiminta sijoittuu Helsingin 54. kaupunginosan (Vuosaari) osoitteeseen Itäreimarintie 5 ja 9 sekä Pallokuja 3 ja 5, 00980 Helsinki. Hanke koostuu neljälle Helsingin kaupungin omistamalle tontille sijoittuvasta kokonaisuudesta. Tontit ovat 54089/1, 54089/2, 54089/4 ja 54088/6. Asemakaavassa (10858, 6.4.2001) tontti 1 on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y-1), tontti 2 autopaikkojen korttelialueeksi (LPA), tontti 4 urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YU) ja tontti 6 yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET).

Tonteille 54089/1 ja 54089/4 sijoittuvat puupaja (halli A), metallityöpaja (halli B) sekä korjaamo ja puistotöihin tarvittavien tavaroiden ja aineiden varastohallit (halli C). Hallien yhteenlaskettu kokonaisala on 4980 m² ja tilavuus on 37740 m³. Tonttien pinta-ala on 10170 m². Hallit A, B ja C valmistuvat ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2018 loppuun mennessä.

Tontille 54089/2 sijoitetaan 145 henkilöauton pysäköintialue. Tontin pinta-ala on 4990 m².

Tontille 54088/6, jonka pinta-ala on 18885 m², sijoittuvat toimistorakennus, kalustohalli sekä säilyvä hallirakennus (halli E). Toimistorakennuksen pinta-ala on 2010 m² ja tilavuus 8047 m³. Kalustohallin pinta-ala on 1623 m² ja tilavuus 10881 m³. Säilyvän hallirakennuksen pinta-ala on 501 m². Kalustohalliin D tulee yksi ajoneuvojen pesupaikka ja yksi kuivatuspaikka sisälle ja kaksi kesäpesupaikkaa hallin päätyyn ulos. Tontti 54088/6 rakennetaan toisessa vaiheessa vuosina 2019–2020.

Varikon välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Varikon ympärillä olevat naapuritontit omistaa Helsingin kaupunki. Viereisten tonttien hallinta on Helsingin kaupungin liikuntapalveluilla.

Ympäristöolosuhteet

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Täyttömaakerroksen alapuolella on länsiosassa silttiä ja savea ja itä-osassa kallio. Kallion pinta on tutkimusten perusteella noin 1‒5 metrin syvyydellä maanpinnasta.

Pohjavedenpinta todettiin noin 1,6 metrin syvyydellä vuonna 2015. Pohjaveden arvioitu virtaussuunta on länteen. Pohjavedet purkautuvat todennäköisesti avo-ojiin kohteen länsi- ja itäpuolilla. Avo-ojat yhdistyvät Vuosaarenlahteen laskevaksi ojaksi.

Vuosaaren pohjavesialue sijaitsee noin 100 metrin päässä kohteesta länteen. Pohjavesialueella ei ole käytössä olevia vedenottamoita.

Alueella havaitut haitta-aineet ja pilaantuneen maaperän puhdistaminen

Alueella on tehty maaperätutkimuksia vuosina 1999‒2015. Maaperää tutkittiin yhteensä 47 tutkimuspisteestä.

Kohteen itä- ja kaakkoisreunassa oli öljyhiilivetypitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisten alempien ja ylempien ohjearvojen välisiä maa-aineksia 550 m²:n alueella 0‒2 metrin syvyydellä yhteensä noin 560 m³.

Kohteen länsiosassa oli noin 2280 m³ maa-ainesta, jossa kuparin, sinkin, vanadiinin ja kadmiumin pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot. Maa-aines oli noin 2500 m²:n alueella 0,5‒2,5 metrin syvyydellä. Suurin osa haitta-aineista oli todettu lietteessä. Lyijyn, nikkelin, kromin ja arseenin kynnysarvopitoisuudet ylittyivät pääosin samoissa tutkimuspisteissä. Kynnysarvon ylittävä syanidipitoisuus havaittiin yhdessä pisteessä. Haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ylittäviä mutta alemman ohjearvon alittavia maita arvioitiin olevan noin 2200 m³.

Pilaantuneen maaperän kunnostustyö toteutettiin 23.8.2016–29.3.2017 massanvaihtona Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen puhdistuspäätöksen (HEL 2015-012834 T 11 01 00 06) edellyttämässä laajuudessa. Kunnostuksen yhteydessä kunnostettiin vain nyt rakennettavana ollut alue. Kunnostuksessa rakennettavalta alueelta poistettiin kaikki kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset (yhteensä 9 359,73 t). Pilaantuneesta maa-aineksesta 4 119,9 t oli alemman ohjearvon ylittävää ja 5 239,83 t ylemmän ohjearvon ylittävää. Alueen eteläosaan jäi puhdistuspäätökseen sisältyvä rakentamaton alue, joka puhdistetaan myöhemmin.

Hakemuksen mukainen toiminta

Hakemus koskee Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Staran ja liikuntapalveluiden Vuosaaressa sijaitsevaa ylläpitovarikkoa.

Vuosaaren tukikohtaa tarvitaan kaupunki-infran ylläpitoon ja rakentamiseen. Varikolle tullaan sijoittamaan 150 infran ylläpidon ajoneuvojen ja 145 henkilöautojen pysäköintipaikkaa sekä puupaja, metallityöpaja, korjaamo, varastohalleja, pesuhalli sekä polttonesteen jakeluasema. Lisäksi varikkorakennukseen tulee toimistotilat. Varikon toiminnan on tarkoitus käynnistyä joulukuussa 2018.

Varikolla tankataan ajoneuvot ulkona tankkausasemalla. Sisätiloissa korjataan ja huolletaan ajoneuvoja. Metallityöpajassa valmistetaan me-tallituotteita ja puupajassa puusepäntuotteita. Varastoissa säilytetään kaupunki-infran hoitovälineitä ja -aineita. Toimisto- ja sosiaalitilat ovat erillisessä rakennuksessa kolmessa kerroksessa. Henkilökunnan henkilöautoilla on oma pysäköintialue.

Varikon ajoneuvot - autokalusto ja työkoneet - pysäköidään pääosin Pallokujan pohjoispuolen pysäköintikentällä ja osa pysäköintihallissa. Kaikki ulkopysäköintipaikat on varustettu lohkolämmityspistokkeella.

Varikon piha-alueella on polttonesteiden jakeluasema ajoneuvoja (autokalustoa ja työkoneita) varten. Polttonesteet varastoidaan neljässä maanpäällisissä kaksoisvaippasäiliössä. Bensiinit varastoidaan kahdessa 2,7 m³:n säiliössä, polttoöljy 10 m³:n ja diesel 16 m³:n säiliössä. Lisäksi alueella on erillinen 2,5 m³:n kokoinen AdBlue-urealiuosta sisältävä säiliö. Diesel on autokaluston, polttoöljy traktorien ja bensiini työkoneiden polttoaine. AdBlue`ta käytetään pakokaasupäästöjen hallintaan. Jakelualue tullaan rakentamaan ja varustamaan standardin SFS 3352 mukaisesti.

Voiteluaineet, jäähdytysnesteet ja tuulilasinpesuneste varastoidaan 2-vaippasäiliöissä erillisessä öljyvarastossa varikkorakennuksessa korjaamolla. Varaosat säilytetään varaosavarastossa.

Ajoneuvoliikennettä on pääsääntöisesti klo 7-16 välisenä aikana. Aamun ja päivän aikana osa autoista palaa hetkeksi tauolle. Öisin ja viikonloppuisin liikennöintitarve on satunnaista; esimerkiksi lumisateiden aikana. Melupäästöt eivät ylitä melutasojen ohjearvoa 45 dB (LAeq) yöaikaan lähimmillä asuintonteilla.

Toiminnassa erotellaan eri jätejakeet, jotka varastoidaan ulkona jätekeskuksessa. Jäteöljyt kerätään erilliseen säiliöön. Jätteet toimitetaan edelleen jatkokäsittelyyn.

Kiinteistö on liitetty kaukolämpöverkkoon.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön

Päästöt ilmaan

Päästöjä ilmaan aiheutuu varikkoliikenteen pakokaasuista. Joutokäynnin tarvetta on rajoitettu lohkolämmittimien käytöllä. Kaikilla ajo-neuvojen pysäköintipaikoilla on lohkolämmittimet.

Päästöt vesistöön ja viemäriin

Jätevettä syntyy saniteettitiloista, ajoneuvojen pesuvesistä, korjaamotiloista sekä polttonesteen tankkauspaikkojen ja säiliöiden täyttöpaikan hulevesistä. Rakennusten viemäröityjen ajoneuvojen säilytys- ja huoltotilojen jätevedet sekä polttonesteen tankkaus- ja täyttöpaikan hulevedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimien kautta jätevesiviemäriin. Öljynerottimissa on jatkuvatoiminen öljypinnan valvontajärjestelmä. Öljynerottimien jälkeen viemärilinjoissa on sulkuventtiilikaivo ja näytteenottokaivo. Sulkuventtiilikaivolla voidaan estää mahdollisen suuremman kemikaalipäästön pääsy HSY:n viemäriverkostoon ja edelleen puhdistamolle.

Ajoneuvojen pesussa kuluu kylmää vettä noin 200 litraa pesua kohden ja arviolta 1200 m³ vuodessa. Pesupaikan jätevesi johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta jätevesiviemäriin.

Ajoneuvojen pysäköintialueen hulevedet Pallokujan pohjoispuolelta (tontti 54088/6) imeytetään hulevesikosteikossa, joka rakennetaan varikkoalueen länsipuolen tontille. Kosteikosta vedet johdetaan edelleen Vuosaarenlahden suuntaan laskevaan ojaan/hulevesiviemäriin. Kosteikko toimii viivytysaltaana ja antaa aikaa reagoida mahdolliseen pysäköintialueella tapahtuvaan polttonestevuotoon tms. siten, että haitallisten aineiden pääsy altaasta hulevesiviemäriin ja edelleen vesistöön voidaan estää. Pallokujan eteläpuolelta henkilöautojen pysäköintialueen hulevedet johdetaan Itäreimarintien alla olevaan hulevesilinjaan.

Ajokaluston ja työkoneiden pysäköintipaikat, henkilöautojen pysäköintipaikat sekä ajoväylät ovat asfalttipintaisia.

Voiteluaineet, jäähdytysnesteet ja tuulilasin pesuneste varastoidaan 2-vaippasäiliöissä erillisessä viemäröimättömässä öljyvarastossa varikkorakennuksessa korjaamolla.

Päästöt maaperään

Varikon toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Polttoaineen tankkauspaikka ja pesupaikka rakennetaan standardin SFS 3352 mukaan. Ajoneuvojen paikoitusalueen pinnoitteena on asfaltti. Kaluston mahdollisten rikkoutumisten seurauksena maahan vuotavat kemikaalit puhdistetaan välittömästi imeytysaineen avulla.

Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen

Toiminnassa syntyvä jäte lajitellaan varikolla syntypisteissä ja erotellaan jätekeskuksessa/jätekadulla astioihin, jotka jätehuoltoliike tyhjentää määrävälein.

Arvio toiminnassa syntyvien jätteiden määristä jätelajeittain on esitetty alla olevassa taulukossa:

Huoltojen yhteydessä vaihdetaan korkealaatuiset pitkän aikavälin öljyt. Jäteöljyt kerätään omaan säiliöön ja jätehuoltoliike vie ne pois.

Polttonesteet ja muut kemikaalit toimitetaan pääosin säiliöautoilla tai vaihtokonteilla.

Keittiöstä syntyvän jätteen hoitaa keittiöalihankkija jätekeskukseen.

Siivousliike hoitaa toimistosta syntyvän jätteen jätekeskukseen.

Melu

Varikkotoiminnassa melua aiheutuu pääasiassa ajoneuvojen käynnistyksen ja piha-alueilla siirtymisen yhteydessä. Hakemuksen mukaan varikon etäisyys lähimpiin asuntoihin on niin suuri, että varikon liikenteestä aiheutuva keskiäänitaso ei ylitä yöaikaan 45 dB:ä lähimmillä asuntotonteilla.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Polttonestesäiliöissä on reaaliaikainen pinnantason tarkkailujärjestelmä. Öljynerottimissa on hälytin, josta hälytykset johdetaan ympärivuorokautiseen valvontaan, kuten muutkin kiinteistön valvontajärjestelmien hälytykset. Kiinteistön energiankulutuksesta ja jätteiden määristä jätelajeittain laaditaan vuosittaiset raportit.

Polttoaineiden ja nesteiden käyttöä valvotaan tankkausjärjestelmällä ja ajoneuvokohtaisella polttoaineen kulutusmittarilla.

Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

Ongelmatilanteita ovat esimerkiksi koneiden rikkoutuminen ja polttoainesäiliöiden vuodot.

Polttoaineen ja AdBlue'n tankkaus tapahtuu ulkona jakelupisteessä, joka tullaan rakentamaan ja varustamaan standardin SFS 3352 määräysten mukaisesti. Standardin mukaisesti polttoaineiden käsittelypaikoilla sekä pesuhallissa ja suolasäiliöpaikalla on HDPE-kalvo estämässä päästöt maaperään. Jakelupisteen, polttoainesäiliön täyttö- ja sijaintipaikan kaivot on yhdistetty öljynerottimeen. Öljynerottimiin on liitetty myös varikkorakennusten jätevesiviemärit. Öljynerottimien yhteydessä on sulkuventtiilit ja näytteenottokaivo.

Mahdollisten häiriötilanteiden varalta on olemassa ohjeistus.

Kemikaalivuotoihin varaudutaan varaamalla riittävästi imeytysturvetta tai vastaavaa imeytysainetta varikkoalueelle.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Polttonesteen jakeluasema ja pesuhalli rakennetaan noudattaen palavien nesteiden jakeluasemia koskevan standardin SFS 3352 vaatimuksia.

Huolloissa käytetään korkealaatuisia pitkän vaihtovälin öljyjä. Ilmanvaihtokoneissa on lämmöntalteenotto. Lämmitystä ohjaa rakennusautomaatio.

Rakennus lämmitetään kaukolämmöllä.

Toiminnan ja vaikutusten tarkkailu ja raportointi

Polttoaineiden ja nesteiden käyttöä valvotaan tankkausjärjestelmällä ja ajoneuvokohtaisella polttoaineenkulutusraportilla. Polttoainesäiliöissä on reaaliaikainen pinnantason tarkkailujärjestelmä. Vuotuinen arvioitu polttoainekulutus varikolla on noin miljoonaa litraa.

Öljynerottimissa on hälytin, josta hälytykset johdetaan valvomoon.

Kiinteistön valvontajärjestelmän hälytykset johdetaan ympärivuorokautisesti toimivaan valvomoon.

Raportointi vuositasolla:
• Polttoainekulutusraportit
• Varikkokiinteistön energiankulutusraportit
• Jäteraportti

Lupahakemuksen käsittely

Lupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Helsingin kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla 4.10. – 2.11.2017 olleella kuulutuksella ja kirjeellä asianosaisille ja alueen asukasyhdistyksille.

Ympäristöpalvelut on tarkastanut varikkotoimintaan suunnitellun alueen 19.12.2017.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei toimitettu ympäristö- ja lupajaostolle muistutuksia tai mielipiteitä.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston ratkaisu

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti myöntää kaupunkiympäristön toimialan rakennuttaminen -palvelukokonaisuudelle rakentamispalveluliikelaitos Staran ja liikuntapalvelujen Vuosaaren tukikohdalle/varikolle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan lupahakemuksen mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin:

1. Viemäriin johdettavan jäteveden on täytettävä HSY:n yleisten toimitusehtojen asettamat vaatimukset ja raja-arvot. Jätevesiä ei saa laimentaa muilla vesillä, kuten sade- tai saniteettivesillä pitoisuusraja-arvojen saavuttamiseksi. Jäteveden pääsy viemäriin on estettävä välittömästi, jos jäteveden ominaisuudet eivät täytä viemäriin johdettavalle jätevedelle asetettavia vaatimuksia. (YSL 52 ja 67 §)

2. Öljynerottimien öljypinnan valvontajärjestelmät on pidettävä kunnossa ja niiden toimivuus on tarkastettava säännöllisesti, kuitenkin vähintään kuuden kuukauden välein. Hälytykset tulee ohjata ympärivuorokautiseen valvontaan.

Öljynerottimiin kertyneen sakan ja öljyisen pintaosan määrä tulee mittauksin todeta vähintään kuuden kuukauden välein. Sakka ja öljyinen pintaosa tulee poistaa tarpeen mukaan ja käsitellä vaarallisena jätteenä, kuten myös öljynerottimille johtavissa linjoissa olevien hiekanerotuskaivojen sakat. (YSL 52, 62 ja 67 §)

3. Öljynerottimien jälkeisiin, sulkuventtiileillä varustettuihin näytteenottokaivoihin on oltava joka tilanteessa esteetön pääsy. Kaivojen kannet tulee pitää siten kunnossa, että ne ovat nopeasti avattavissa kaikissa sääolosuhteissa. Sulkuventtiilikaivojen sijainti tulee osoittaa mahdollisimman lähelle kaivoja sijoitettavilla opastekilvillä. (YSL 52 ja 67 §)

4. Ajoneuvokaluston pesutoiminnassa saa käyttää vain Öljy- ja biopolttoaineala ry:n autonpesutoimintaan huoltoasemilla tai vastaavissa kohteissa hyväksymiä pesuaineyhdistelmiä. Samanaikaisesti saa olla käytössä ainoastaan yhteen pesuaineyhdistelmään kuuluvia pesukemikaaleja. (YSL 52 ja 67 §)

5. Nestemäistä vaarallista kemikaalia tai jätettä sisältävät varastointisäiliöt tulee säilyttää siten, että niiden sisältö ei astian rikkoutuessa pääse maaperään, viemäriin tai vesistöön. Muut kuin kaksivaippaiset tai suoja-altaalla varustetut säiliöt tulee sijoittaa viemäröimättömään tilaan tai tilavuudeltaan vähintään suurinta varastointiastiaa vastaavan suoja-altaan päälle. (YSL 52, 66 ja 67 §)

6. Ajoneuvojen pysäköintikentän päällysteen kuntoa tulee tarkkailla jatkuvasti ja ajoneuvoista valuneet nesteet, kuten poltto- ja voiteluaineet, on siivottava välittömästi. Pysäköintikentällä tulee olla nopeasti saatavilla imeytysainetta tähän tarkoitukseen. (YSL 52, 66 ja 67 §)

7. Pallokujan pohjoispuolen ajoneuvojen (autokaluston ja työkoneiden) pysäköintikentän hulevesille suunnitellusta hulevesikosteikosta tulee toimittaa suunnitelma ympäristöpalveluille tarkistettavaksi ennen kosteikon rakentamista. Suunnitelmaan tulee sisällyttää hulevesikosteikkoon tulevan ja kosteikosta poistuvan veden tarkkailusuunnitelma.

Ajoneuvojen pysäköintikentän hulevesikosteikon läheisyydessä tulee olla käytettävissä torjuntavälineistöä, jolla voidaan estää mahdollisen pysäköintialueella tapahtuvan polttoneste- tai kemikaalivuodon aiheuttama haitallisten kemikaalien kulkeutuminen hulevesikosteikosta edelleen alueen avo-ojiin/hulevesiviemäriin. (YSL 52 ja 67 §)

8. Ajoneuvoja saa joutokäyttää varikkoalueella normaaliolosuhteissa enintään kaksi minuuttia ennen liikkeellelähtöä. Poikkeustilanteet, joissa useiden ajoneuvojen moottoreita joudutaan joutokäyttämään pidempään, on kirjattava varikon käyttöpäiväkirjaan ja selvitettävä syy normaalikäytännöstä poikkeamiseen. (YSL 52 §)

9.Varikkorakennuksen jäähdytyslaitteiden huollosta on pidettävä päiväkirjaa, josta käy ilmi laitteen sisältämän kylmäaineen määrä ja tyyppi, lisätyn ja talteenotetun aineen määrä, viimeinen huoltopäivämäärä, tehty toimenpide sekä tarkastuksen suorittaneen huoltohenkilön nimi. Laitteen yhteydessä tulee olla ilmoitus siitä, milloin laite on viimeksi tarkastettu. Huoltokirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. (YSL 52, 58 § ja 163 §, VNA 766/2016 2 ja 7 §)

10. Varikon toiminnasta ja siihen välittömästi liittyvästä liikenteestä aiheutuva keskiäänitaso LAeq saa lähimmän ympärivuotisessa käytössä olevan asuinrakennuksen ulkopuolella olla klo 7–22 enintään 55 dB ja klo 22–7 enintään 50 dB. (YSL 52 §)

11. Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet on lajiteltava omiin astioihinsa, joiden tulee olla tiiviitä ja asianmukaisesti merkittyjä. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa sellaiselle yritykselle, jolla on ympäristölupa kyseisten jätteiden vastaanottamiseen ja käsittelyyn. Kustakin jätteiden luovutuksesta on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) 24 §:n mukaiset tiedot. (YSL 52 ja 58 §, JL 16 ja 121 §, VNA 179/2012 8, 9 ja 24 §)

12. Toiminnassa syntyvistä jätteistä on pidettävä kirjaa. Toiminnassa on pyrittävä jätteen synnyn ehkäisyyn ja jätteiden tehokkaaseen lajitteluun siten, että mahdollisimman suuri osa syntyvästä jätteestä voidaan käyttää uudelleen tai toissijaisesti kierrättää, tai mikäli se ei ole mahdollista, hyödyntää muulla tavoin. (YSL 52 ja 58 §, JL 8, 15 ja 118 §)

13. Varikon toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, johon tulee kirjata ainakin seuraavat asiat:
- hiekanerotuskaivojen ja öljynerottimien tyhjennykset ja tarkastukset
- hälytysjärjestelmien ja päällysteiden tarkastukset sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet
- toiminnassa syntyneet jätteet jätelajeittain ja niiden jatkokäsittely
- vaarallisten jätteiden määrä, laji ja toimituspaikka
- tiedot häiriöistä, poikkeuksellisista tilanteista ja onnettomuustilanteista.

Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. (YSL 52, 58 ja 62 §, JL 12, 118, 119 ja 120 §, VNA 179/2012 20 §)

14. Toiminnanharjoittajan tulee kouluttaa varikon henkilökunta poikkeuksellisten tilanteiden varalle. (YSL 7 ja 52 §)

15. Luvan saajan on nimettävä henkilö, joka vastaa ympäristöluvan noudattamisen valvonnasta ja tarkkailusta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille viimeistään kaksi viikkoa ennen toiminnan aloittamista. Jos vastaavan henkilön nimi ja/tai tiedot muuttuvat, on tiedot ilmoitettava viipymättä ympäristöpalveluille. (JL 52 § )

16. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa välittömästi Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille, jos onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä tai muusta niihin rinnastettavasta syystä aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa. (YSL 52 ja 58 §)

17. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille. Toiminnanharjoittajan on toiminnan lopettamisesta ilmoittaessaan esitettävä selvitys maaperän puhtaudesta ja maaperän kunnostustarpeesta Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille. (YSL 52, 62, 94 ja 170 §)

Perustelut

Yleisperustelut

Varikkotoiminnan sijoittaminen lupahakemuksessa annettujen selvitysten sekä lupamääräysten mukaisesti täyttää toiminnan ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset. Varikon toiminta ei normaalioloissa aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, roskaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille.

Lupamääräysten perustelut

1. Jätevesiä koskeva määräys on tarpeen vesistöjen pilaantumisen estämiseksi ja jätevedenpuhdistamon sekä viemäriverkon vahingoittumisen estämiseksi. Viemäröitävän jäteveden haitta-ainepitoisuuksille ei ole tarpeen asettaa Helsingin Veden vaatimuksista poikkeavia raja-arvoja.

2. Viemäriin johdettavien vesien laatuvaatimukset edellyttävät hiekan- ja öljynerotusjärjestelmien sekä valvonta- ja hälytysjärjestelmien toimivuutta, joka varmistetaan riittävillä tarkastuksilla.

3. Sulkuventtiilikaivojen toimivuus ja nopea saavutettavuus ovat ensiarvoisen tärkeitä onnettomuustilanteessa. Sulkuventtiilikaivojen avulla voidaan estää haitallisten aineiden pääsy hulevesiviemärin kautta vesistöön mahdollisissa onnettomuustilanteissa.

4. Öljynerottimen toimivuus ja erottimesta johdettavan jäteveden laatu edellyttää vain hyväksyttyjen pesuaineiden käyttöä.

5. Vaarallista kemikaalia sisältävien säiliöiden suoja-allastuksen avulla voidaan estää suurten kemikaalimäärien pääsy maaperään, viemäriin tai vesistöön mikäli jokin säiliöistä rikkoutuu.

6. Pysäköintialueiden tarkkailulla ja vuotojen nopealla siivoamisella estetään haitallisten aineiden kulkeutuminen maastoon ja hulevesiviemärin kautta vesistöön.

7. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Hulevesien tarkkailu on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnasta aiheutuvan kuormituksen selvittämiseksi.

8. Varikkoalueen merkittävimmät päästöt ilmaan aiheutuvat ajoneuvojen moottoreiden käynnistä, minkä vuoksi tarpeeton joutokäyttö ei ole hyväksyttävää.

9. Määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi.

10. Melutasoa koskeva määräys on tarpeen melusta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi erityisesti ilta- ja yöaikaan.

11. Jätelain nojalla vaarallisen jätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että jätteet kuljetetaan lain mukaisesti ja lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjojen avulla voidaan tarvittaessa osoittaa, että toiminnassa syntyneet vaaralliset jätteet on toimitettu asianmukaisesti jatkokäsittelyyn.

12. Jätteen synnyn ehkäisy on jätelain keskeisiä periaatteita, jonka avulla voidaan vähentää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta ja materiaalien kulutusta sekä säästää jätehuollon kustannuksissa.

13. Kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi.

14. Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumalla voidaan ehkäistä ja vähentää onnettomuuksista aiheutuvia haitallisia terveys- ja ympäristövaikutuksia sekä ympäristön pilaantumisen riskiä. Poikkeustilanteissa koulutusta saaneilla henkilöillä on paremmat mahdollisuudet toimia oikein ja ripeästi vahinkotilanteissa.

15. Tieto varikon yhteyshenkilöistä on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi.

16. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen on tarpeen mahdollisten ympäristö- ja terveysriskien arvioimiseksi sekä tarvittavien toimenpiteiden määrittelemiseksi.

17. Tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuvista muutoksista ja toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ovat tarpeen valvonnan kannalta. Selvitys maaperän puhtaudesta on tarpeen, jotta voidaan arvioida, onko toiminnasta aiheutunut maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Maaperän kunnostustarpeen selvittäminen on tarpeen ympäristön pilaantumisen ja päästöjen leviämisen ehkäisemiseksi.

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Päätös on voimassa toistaiseksi.

Jos asetuksella annetaan lupaan sisältyviä määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Lupapäätöksen muuttamisen tai peruuttamisen perusteista on säädetty lain ympäristönsuojelulain muuttamisesta (423/2015) 89 §:ssä ja ympäristönsuojelulain 93 §:ssä.

Päätöksen täytäntöönpano

Tämä päätös on lainvoimainen 31. päivänä päätöksen antamisesta antamispäivää lukuun ottamatta, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 1, 5, 6–8, 11, 16–17, 20, 22, 27, 34, 43–44, 48–49, 52, 58, 62, 66–67, 70, 83–85, 87, 93, 94, 170, 172, 190 ja 191 §
Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (423/2015) 89, 159, 163 ja 205 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 11 ja 13–15 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12–13, 15–17, 72–73, 118–119, 121 ja 122 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 8, 9, 20 ja 24 §
Valtioneuvoston asetus fluorattuja kasvihuonekaasuja tai otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältävien laitteiden käsittelijän pätevyysvaatimuksista (766/2016) 2 ja 7 §

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ympäristölautakunnan 19.5.2015 (209 §) hyväksymän taksan mukainen ympäristölupamaksu on 2720,00 euroa. Lasku toimitetaan erikseen Taloushallintopalvelu-liikelaitoksesta.

Lupapäätöksestä tiedottaminen

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin ilmoitustaululla.

Muutoksenhaku

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä.