Nopeusrajoitusten määrittämisen periaatteet Helsingissä ja eräiden nopeusrajoitusten muuttaminen

Kaupunginhallitus hyväksyy nopeusrajoitusten määrittämisen periaatteet Helsingissä:

• Asuinalueiden tonttikatujen nopeusrajoitus on 30 km/h koko kaupungissa.
• Niemen alueen nopeusrajoitus on 30 km/h. Alueellinen rajoitus koskee kaikkia katuja, paitsi pääkatuja ja niiden jatkeena olevia reittejä Länsi- ja Eteläsatamaan. 
• Teollisuusalueiden tonttikatujen nopeusrajoitus on 40 km/h.
• Moottoriväylien nopeusrajoitus on 60-80 km/h.
• Pääkatujen nopeusrajoitus on esikaupunkialueilla 50 km/h ja kantakaupungissa Hakamäentien eteläpuolella 40 km/h.
• Alueellisten kokoojakatujen nopeusrajoitus on 40 km/h.
• Paikallisilla kokoojakaduilla nopeusrajoitus on 30-40 km/h. Niillä kaduilla, jotka on suunniteltu ja mitoitettu joukkoliikenteen käyttöön, rajoitus on 40 km/h. Niillä kaduilla, joita ei ole mitoitettu joukkoliikenteen käyttöön, rajoitus on 30 km/h, jos katuympäristö muutoin tukee sitä.
• Joukkoliikennekaduilla nopeusrajoitus on 40-50 km/h.
• Tonttikatujen nopeusrajoitus määräytyy kadun sijainnin ja alueellisen rajoitusperiaatteen mukaan.
• Edellä mainituista periaatteista voidaan poiketa pääkaduilla seuraavasti:
  • Jos pääkatua ympäröivä maankäyttö tai katuympäristö ei tue periaatteen mukaista rajoitusta eikä kadun läheisyyteen ole tulossa rajoitusta tukevia muutoksia, rajoitus voi olla 10 km/h korkeampi kuin periaatteen mukainen.
  • Erityiskohteissa, kuten esikaupunkien keskustojen kohdalla voidaan pääkadulle asettaa lyhyelle jaksolle rajoitus, joka on 10 km/h matalampi kuin periaatteen mukainen.
• Edellä mainituista periaatteista voidaan poiketa alueellisilla kokoojakaduilla seuraavasti:
  • Jos alueellista kokoojakatua ympäröivä maankäyttö ei tue periaatteen mukaista rajoitusta eikä katuympäristöön ole tulossa rajoitusta tukevia muutoksia, rajoitus voi olla 50 km/h.
  • Joukkoliikenteen runkolinjojen käyttämillä kaduilla rajoitus voi olla 50 km/h, jos katuympäristö ja maankäyttö tukevat sitä.
  • Erityiskohteissa, kuten esikaupunkien keskustojen kohdalla, voidaan alueelliselle kokoojakadulle asettaa lyhyelle jaksolle rajoitus 30 km/h.             

Samalla kaupunginhallitus hyväksyy liitteessä 5 kuvatut heti mahdolliset nopeusrajoitusten muutokset. Päätöksen jälkeinen Helsingin uusi nopeusrajoitusjärjestelmä ilmenee liitteestä 6.

Kaupunkiympäristölautakunta on (28.11.2017 § 248) esittänyt Helsingin katuverkon nopeusrajoitusten määrittämisperiaatteiden sekä nykyisen katuverkon heti toteutettavissa olevien uusien nopeusrajoitusten hyväksymistä. Lisäksi lautakunta on esittänyt jatkosuunnittelussa Vuosaarensatamatien ja Satamakaaren katuluokituksen nostamista pääkaduksi. Lautakunnan esitys sisältyy päätöshistoriaan.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Kaupunginvaltuustossa 27.9.2017 hyväksytyn kaupunkistrategian (2017-2021) mukaan maailman toimivin kaupunki Helsinki on turvallinen ja viihtyisä, sujuva, helppo ja välittävä sekä asukas- ja käyttäjälähtöinen. Helsingissä liikenteen on toimittava.

Kaupunginhallitus hyväksyi 5.10.2015 § 949 Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman. Ohjelman neljästä painopisteestä yksi on nopeusrajoitusjärjestelmän kehittäminen. Painopistettä on kuvattu ohjelmassa seuraavasti: "Ajonopeudet vaikuttavat onnettomuuksien todennäköisyyteen ja niiden seurauksiin. Kaupunkiympäristöön sopivat matalammat ajonopeudet parantavat kuljettajan mahdollisuuksia tehdä havaintoja ympäristöstä ja reagoida erilaisiin liikennetilanteisiin. Jarrutusmatkat ovat lyhyemmät kuin korkeammilla maantienopeuksilla. Onnettomuuden sattuessa matala törmäysnopeus lieventää henkilövahinkojen seurauksia. Nopeusjärjestelmän kehittämisellä luodaan yhtenäinen verkko, jossa eri nopeustasot on suhteutettu ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja kadun toiminnalliseen asemaan. Nopeusrajoitusten noudattamista tuetaan liikenneympäristön toimenpiteillä ja valvonnalla." Osatavoitteeksi painopisteelle on asetettu: "Katujen ja väylien nopeustaso on ympäröivän kaupungin ja siellä liikkuvien ihmisten mittakaavassa."

Ohjelmassa painopisteen toimenpiteeksi on asetettu: "Arvioidaan kaupungin nopeusrajoitusjärjestelmän kehittämistarpeet, määritetään nopeusrajoitusten asettamisperiaatteet sekä laaditaan suunnitelma muutettavista nopeusrajoituksista arvioinnin ja periaatteiden pohjalta. Liikenneympäristöön suhteutettu nopeustaso on kaikkein vaikuttavin liikenneturvallisuuskeino. Liian suuri tilannenopeus ja ympäristöön nähden liian korkea nopeusrajoitus ovat yleisimpiä vakavia riskejä aiheuttavia tekijöitä."

Kaupunginjohtaja asetti johtajistokäsittelyssä 3.8.2015 § 52 Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman toimenpiteitä koordinoivan työryhmän. Työryhmän yhtenä painopisteenä on ollut fyysisten liikenneturvallisuustoimenpiteiden edistäminen ja niillä nopeusrajoitusjärjestelmän tukeminen.

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa vuonna 2015 ohjeellisesti noudatettavaksi. Toimintalinjauksista ohjelmassa on määritelty muun muassa seuraavasti:

• Lasketaan ajonopeuksia liikenteen häiriöherkkyyden ja liikennemelun vähentämiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
• Kaupunkikeskustat suunnitellaan ihmisten mittakaavaan: kaupunkitila suunnitellaan kokonaisuutena ja huolehditaan kävely-yhteyksien jatkuvuudesta, virikkeisyydestä, esteettömyydestä ja turvallisuudesta.
• Ajoneuvoliikenteen määrä, nopeus ja pysäköinti mitoitetaan ympäröivän kaupungin mukaan niin, että keskustojen vetovoima kasvaa.

Nopeusrajoitusjärjestelmän kehittämistä ohjaa myös Euroopan parlamentissa vuonna 2011 hyväksytty päätöslauselma koskien Euroopan tieliikenneturvallisuutta. Parlamentti "suosittaa vahvasti, että toimivaltaiset viranomaiset ottavat käyttöön 30 kilometrin nopeusrajoituksen asuinalueilla ja kaikilla yksikaistaisilla teillä kaupunkialueilla, joilla ei ole erillistä pyöräkaistaa, onnettomuuksille alttiiden tienkäyttäjien suojelemiseksi tehokkaammin".

Nopeusrajoitusjärjestelmän kehittämisen päätavoitteina ovat liikenneturvallisuuden parantaminen ja nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen raportissa määriteltävien periaatteiden avulla, jolloin koko kaupungissa asetettaisiin nopeusrajoitukset yhtenäisten periaatteiden mukaisesti. Muita tavoitteita ovat muun muassa melun, liikenteen häiriöherkkyyden ja onnettomuuskustannusten vähentäminen sekä liikenteen välityskyvyn, ilmanlaadun, viihtyisyyden sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen.

Viimeisin laajempi nopeusrajoitusmuutos on tehty vuonna 2004, jolloin 30 km/h nopeusrajoituksen käyttöä laajennettiin keskustan ja asuinalueiden kaduilla sekä alennettiin joidenkin pää- ja kokoojakatujen rajoituksia. Yksittäisten katujen rajoituksia on tarkistettu vuosina 2005 ja 2009.

Kaupunginhallitus antoi 18.4.2017 § 422 liikenne- ja viestintäministeriölle lausunnon hallituksen esityksestä tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Kaupunginhallitus ehdotti esitysluonnoksen täsmentämistä niin, että taajamissa ajoneuvojen suurin sallittu nopeus on 40 km/h, jollei liikennemerkillä ole osoitettu noudatettavaksi muuta nopeusrajoitusta. Kaupunginhallitus katsoi, että nopeusrajoituksen muutos saisi kokonaisuudistuksen yhteydessä tarvitsemansa huomion. Taajaman nopeusrajoituksen päättämisessä tulisi ensisijaisesti ottaa huomioon liikenneturvallisuusseikat.

Raportti

Raportissa on määritetty periaatteet nopeusrajoituksien asettamiseksi eri katuluokille ja alueille. Periaatteet on jaettu alueellisesti ja toiminnallisten katuluokkien mukaan määräytyviin rajoitusperiaatteisiin. Periaatteet eivät koske valtion hallinnoimia maanteitä.

Tarkat kuvaukset periaatteista on esitetty raportissa (liite 1). Osa periaatteiden mukaisista nopeusrajoituksista voidaan toteuttaa heti. Nämä heti mahdolliset muutokset on esitetty liitteessä 5. Kuvaus uudesta nopeusrajoitusjärjestelmästä heti mahdollisten muutosten jälkeen on esitetty liitteessä 6. Osa uusien periaatteiden mukaisista rajoituksista edellyttää muutoksia katuympäristöön ja/tai katua ympäröivään maankäyttöön, sillä nykyinen katuympäristö tai maankäyttö eivät tue periaatteen mukaista rajoitusta. Nämä myöhemmin periaatteiden mukaisiksi muuttuvat rajoitukset on esitetty liitteessä 7.

Uusien periaatteiden mukaisten nopeusrajoitusten vaikutuksia on käsitelty laajasti raportissa. Muutoksilla on positiivisia vaikutuksia muun muassa liikenneturvallisuuteen, turvallisuuden tunteeseen, liikenteen välityskykyyn, ilmanlaatuun, jalankulkuun ja pyöräliikenteeseen sekä elinympäristön laatuun, esteettömyyteen ja viihtyisyyteen. Lisäksi muutoksien arvioidaan vähentävän melua, liikenteen häiriöherkkyyttä ja onnettomuuskustannuksia. Matka-aikoihin muutosten arvioidaan vaikuttavan vain vähäisesti lähinnä ilta- ja yöaikoina. Yrityksiin kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu liitteenä 8. olevassa yritysvaikutusten arvioinnissa, joka on laadittu yhteistyössä elinkeino-osaston kanssa. Vaikutusten on arvioitu olevan pääosin positiivisia, mutta joillekin yrityksille voi aiheutua myös negatiivisia vaikutuksia. Yritysten tavarankuljetuksille voi joillakin katuosuuksilla aiheutua lieviä hidastuksia matka-aikoihin, mutta toisaalta liikennejärjestelmän luotettavuuden parantuminen ja häiriöiden väheneminen parantaa kuljetusten luotettavuutta ja kuljetusaikojen ennustettavuutta.

Kaikkien periaatteiden mukaisten nopeusrajoitusten tultua voimaan, arvioidaan henkilövahinko-onnettomuuksien vähenevän noin 18 onnettomuudella vuodessa, mikäli keskinopeus laskee 5 km/h muuttuvien nopeusrajoitusten kaduilla. Tämä vastaisi muuttuvien rajoitusten kaduilla noin 13 %:n vähennystä henkilövahinko-onnettomuusmääriin verrattuna vuosien 2010-2014 keskiarvoon ja 4 %:n vähennystä koko katuverkolla. Onnettomuuskustannuksien säästön arvioidaan olevan henkilövahinko-onnettomuuksien osalta vähintään kuusi miljoonaa euroa vuodessa.

Liikennesuunnittelun ohjaukseen kuuluva kaupunkiympäristölautakunnan (28.11.2017) esille ottama Vuosaarensatamatien ja Satamakaaren katuluokituksen muutos käsiteltäneen jatkosuunnittelussa lautakunnassa.

Vuorovaikutus

Nopeusrajoitusten määrittämisen periaatteet Helsingissä -raportista ja sen karttaliitteistä lähetettiin lausuntopyyntö 8.9.2017 seuraaville: Uudenmaan ELY-keskus, Liikennevirasto, Helsingin seudun liikenne, Linja-autoliitto, Helsingin Poliisilaitos, Helsingin pelastuslaitos, Liikenneturva, Helsingin Taksiautoilijat ry, Helsingin polkupyöräilijät ry, Autoliitto ry, Helsingin kaupungin vanhusneuvosto, Helsingin kaupungin vammaisneuvosto, Ruuti, SKAL / Helsingin Seudun Kuljetusyrittäjät ry, Helsingin yrittäjät, Helsingin seudun kauppakamari, Helka ry, Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala sekä kaikki Helsingin kaupunginosayhdistykset.

Lausuntoja saatiin kaikkiaan 30 kappaletta. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa (liite 9). Lisäksi saatiin yksi kirjallinen mielipide yksityishenkilöltä, johon on laadittu myös vastine.

Raportti liitteineen oli yleisesti nähtävillä kaupungin internetsivuilla 13.9.-6.10.2017. Raportin julkaisun yhteydessä julkaistiin tiedote ja päivitykset eri sosiaalisissa medioissa. Päivitykset keräsivät runsaasti kommentteja sosiaaliseen mediaan. Kommentteihin myös vastattiin. Asiaa käsiteltiin julkaisun yhteydessä laajasti eri tiedotusvälineissä. Asukkaille järjestettiin kaksi keskustelutilaisuutta Facebookin välityksellä, joissa liikennesuunnittelijat vastasivat asukkaiden esittämiin kysymyksiin. Lisäksi asukkaat saivat lähettää kysymyksiä sähköpostitse, joihin vastattiin Facebookissa ja suoraan sähköpostitse. Asukkailta tulleita kommentteja ja kysymyksiä sekä vastauksia niihin on käsitelty liitteenä 9 olevassa vuorovaikutusraportissa.

Lausuntojen perusteella tehtiin muutos kantakaupungin rajaukseen, joka vaikuttaa pääkatujen periaatteeseen. Tällöin Ramsaynranta ja Pikkuniementie jäävät pääkaduista rajauksen ulkopuolelle, jolloin niiden nopeusrajoitus 50 km/h säilyy esikaupunkien pääkatujen periaatteen mukaisesti. Lisäksi palautteiden ja tarkistusten perusteella on tehty korjauksia muutamiin nopeusrajoituksiin, jotka olivat virheellisesti merkittyjä luonnosvaiheen kartoissa. Virheet koskivat yksittäisiä katuja, eikä niillä ole vaikutusta kokonaisuuteen. Raporttiin on lisätty yritysvaikutusten arviointi, joka valmisteltiin yhteistyössä kaupungin elinkeino-osaston kanssa. Muitakin osa-alueita raportissa on täydennetty, mutta pääkohdat ja periaatteiden keskeinen sisältö eivät ole muuttuneet luonnosvaiheesta.

Liikenneturvallisuus ja yritysvaikutusten arviointi

Nopeusrajoitusjärjestelmän uudistamisessa on kysymys liikennejärjestelmän kehittämisestä luotettavammaksi ja turvallisemmaksi. Järjestelmän muutokset koskettavat selkeimmin sellaisia yrityksiä, joiden toiminta perustuu tai merkittävässä määrin nojautuu tiekuljetuksiin tai muuhun katuverkolla tapahtuvaan liikkumiseen. Yrityksen sijoittuminen ja logistiset tarpeet sekä työvoiman liikkuminen osaltaan määrittelevät, minkälaisia muutosten vaikutukset lopulta ovat. Tärkeintä yritysten kannalta on, että liikenne ei ruuhkaudu eikä pysähdy ja että liikenneajat ovat luotettavia. Myös pysähtymis- ja pysäköintipaikkojen riittävyys ja käytettävyys ovat yrityksille tärkeitä. Esille tulleista yritysvaikutusten arvioista huolimatta liikenneturvallisuuden parantaminen on olennaisen tärkeää ja nopeusrajoitusten uudistaminen kaupunkiympäristölautakunnan esityksen ja päätösehdotuksen mukaisesti perusteltua.

Joukkoliikennevaikutukset

Kaupunkiympäristön toimialalla koottuna vastauksena Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän lausuntoon on todettava, että suurimmalla osalla niistä kaduista, joilla HSL toteaa olevan eniten vaikutuksia liikennöintiin, säilyisi toistaiseksi nykyinen nopeusrajoitus. Näitä katuja ovat Viilarintie, Viikintie (linja 550 käyttämällä osuudella), Pirkkolantie, Vanha Tuusulantie, Paciuksenkatu ja Nordenskiöldinkatu Mannerheimintien risteysaluetta lukuun ottamatta. Mannerheimintiellä, Hämeentiellä ja Mäkelänkadulla säilyisi esityksen mukaan toistaiseksi nykyinen rajoitus osalla katua. Varikkotiellä nopeusrajoitus laskisi 50 km/h:sta 40 km/h:in lopullakin osalla katua. Vanhan Viertotien nopeusrajoitus laskisi 50 km/h:sta tonttikadun periaatteen mukaisesti 30 km/h:in.

Periaatteiden poikkeamismahdollisuuksissa on esitetty mahdollisuus käyttää pääperiaatetta 10 km/h korkeampaa rajoitusta alueellisilla kokoojakaduilla ja pääkaduilla. Esimerkiksi kadulla oleva joukkoliikenteen runkolinja on yksi mahdollisuus poiketa pääperiaatteesta. Jos katuympäristö tai maankäyttö edellyttää tulevaisuudessa kuitenkin nopeusrajoituksen laskemista, otetaan pääperiaatteen mukainen rajoitus käyttöön. Siihen asti edellä mainituilla kaduilla säilyy nykyinen nopeusrajoitus. Lisäksi rakennettavalle Raide-Jokerille pyritään takaamaan mahdollisimman sujuva liikennöinti ja riittävä matkanopeus. Erillään ajoradasta olevalle kiskoalueelle voidaan mahdollisuuksien mukaan hyväksyä korkeampi nopeusrajoitus kuin viereiselle ajoradalle turvallisuusnäkökohtien salliessa esimerkiksi Viikintiellä ja Pirkkolantiellä.

Kantakaupungin pääkaduilla tapahtuu eniten onnettomuuksia ja niillä on paljon jalankulkijoiden ylitystarvetta. Päiväliikenteessä ajonopeudet ovat pääosin jo nykyisin alempia kuin nopeusrajoituksen mukainen 50 km/h. Ilta- ja yöaikaan matka-ajat saattavat pidentyä jonkin verran, mutta alemmalle ajonopeudelle on perusteet olosuhteiden aiheuttaman suuremman onnettomuusriskin vuoksi.

Periaatteiden mukaisten nopeusrajoitusten tullessa täysimääräisesti voimaan, aiheutuu HSL:n arvion mukaan 1-1,5 miljoonan euron liikennöintikustannusten kasvu. Kokonaisliikennöintikustannuksiin (yli 500 miljoonaa euroa vuodessa) verrattuna kasvu on kuitenkin suhteellisen pieni. Lisäksi periaatteiden mukaisten nopeusrajoitusten tultua voimaan on arvioitu saavutettavan vuosittain noin 6 miljoonan euron säästö onnettomuuskustannuksiin, jos keskinopeudet laskevat muuttuvien nopeusrajoitusten kaduilla 5 km/h. Mikäli keskinopeus laskee pitkän ajan kuluessa enemmän, voidaan onnettomuuskustannusten arvioida laskevan vielä enemmän.

Kaupunki pyrkii myös suunnittelemaan jatkossakin edistämistoimenpiteitä joukkoliikenteelle, muun muassa liikennevaloetuuksin. Kaupunki tekee mielellään tässä asiassa yhteistyötä HSL:n kanssa.

Kustannukset ja aikataulu

Liikenteen ohjauksen muutosten tarkat kustannukset selviävät tarkempien toteuttamissuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Tarvittava muutettavien liikennemerkkien määrä vaihtelee katuverkon tyypistä riippuen. Osalla alueista on tarvetta vaihtaa, lisätä tai poistaa vain liikennemerkin taulu, jos kadulla on jo merkin jalusta ja pylväs valmiina, mikä säästää kustannuksia. Kustannus yhden liikennemerkin asennukselle töineen on kuitenkin suuruusluokaltaan joitakin satoja euroja asennuksen työmäärästä riippuen. Lisäksi voidaan lisätä tarvittaessa tiemerkintöjä tehostamaan nopeusrajoituksen muuttumista. Nopeusrajoitusmuutosten vaatimat liikennemerkki- ja tiemerkintämuutokset ovat tällöin suuruusluokaltaan korkeintaan joitakin satoja tuhansia euroja.

Osa periaatteiden mukaisista nopeusrajoituksista edellyttää rakenteellisia muutoksia katuympäristöön ennen rajoitusmuutosten toteuttamista. Katuympäristön muutokset toteutetaan muiden hankkeiden, kuten täydennysrakentamisen, kadun peruskorjauksen, joukkoliikenteen kehittämishankkeiden tai pyöräliikennehankkeiden rakentamisen yhteydessä. Kustannukset riippuvat kaduille toteutettavien muutosten laajuudesta.

Heti mahdollisten muutosten (liite 5) toteutussuunnittelu voidaan aloittaa välittömästi hyväksytyn päätöksen jälkeen. Myöhemmin periaatteiden mukaisiksi muuttuvat rajoitukset (liite 7) toteutuvat pitkän ajan kuluessa. Niiden toteutumisaikatauluun vaikuttavat esimerkiksi maankäytön kehittyminen kadun ympäristössä, katujen saneeraustarve ja muut kehittämishankkeet.

Asia on valmisteltu yhteistyössä kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston ja elinkeino-osaston kesken.

Kaupunkiympäristölautakunta 28.11.2017 § 248

Esitys

Käsittely

21.11.2017 Pöydälle

Esittelijä

Lisätiedot

Jussi Yli-Seppälä, liikenneinsinööri, puhelin: 31037054

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala 6.10.2017

Lisätiedot

Kirsi Verkka, opetuskonsultti, puhelin: 310 84026

Kaupunkiympäristön toimiala Pelastuslaitos Pelastuskomentaja 22.09.2017 § 18

Päätös

Lisätiedot

Jari Korkiamäki, pelastuspäällikkö, puhelin: 310 31264

Päätös tullut nähtäväksi 16.04.2018

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §