Innovaatiorahaston käytön periaatteet vuosille 2018-2021

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunginvaltuusto päätti innovaatiorahaston perustamisesta 19.6.2002 § 1294, josta lähtien rahaston käytöstä on päättänyt kaupunginhallitus. Hallintosäännön 8 luvun 2 kohdan mukaan innovaatiorahaston käytöstä päättää 1.6.2017 alkaen kaupunginhallituksen elinkeinojaosto.

Kaupunginvaltuusto on 17.5.2017 § 240 hyväksynyt innovaatiorahaston säännöt jotka määrittelevät rahaston tarkoituksen, kartuttamisen, käytön, varojen säilyttämisen, hallinnon ja hoidon, kirjanpidon ja purkamisen.

Tällä päätöksellä elinkeinojaosto linjaa innovaatiorahaston hankkeiden tarkemmista arviointikriteereistä, rahoitushaun avaamisesta ja hakemusten käsittelystä, hakijaan ja hankkeeseen kohdistuvista vaatimuksista, hankerahoituksen myöntämisestä ja takaisinperinnästä sekä rahoituksen hakemisesta ja rahoitettujen hankkeiden velvollisuuksista. Innovaatiorahaston käytön periaatteisiin ehdotetaan jäljempänä esitettyjä muutoksia. Jatkossa kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää innovaatiorahaston käytön periaatteiden tarkentamisesta tarpeen mukaan.

Innovaatiorahaston sääntöjen ja elinkeinojaoston hyväksymien periaatteiden lisäksi innovaatiorahaston käyttö perustuu kulloinkin voimassa oleviin talousarvion noudattamisohjeisiin.

Innovaatiorahaston sääntöjen mukaan rahaston tarkoitus on Helsingin osaamisperustan vahvistaminen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Innovaatiorahasto toimii itsenäisenä taseyksikkönä, joten rahastoa eivät koske budjettivuoden rajoitukset

Innovaatiorahaston sääntöjä tarkistettiin 26.11.2014 jotta sosiaaliset innovaatiohankkeet voisivat hakea rahoitusta ilman suoraa elinkeinoluomisen vaatimusta. Tämän vuoksi rahaston sääntöjen 3 §:ään lisättiin sana osaamisperusta elinkeinoperustan lisäksi. Innovaatiorahaston varoja käytetään siis rahaston tarkoituksen mukaisten, joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien tulevaisuuden elinkeinoperustaa ja osaamisperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen. Kaupunginvaltuuston 17.5.2017 (§ 240) tekemästä päätöksestä vuoden 2014 lisäys oli jäänyt pois, joten sääntöjen sisältö tullaan korjaamaan kaupunginvaltuustossa syksyn 2017 aikana. Innovaatiorahaston käytön periaatteisiin ja ohjeisiin tällä korjauksella ei ole vaikutusta.

Rahoituksen hakija voi olla kaupungin toimiala, keskushallinto, tytäryhteisö tai kaupunkikonsernin ulkopuolinen toimija kuten korkeakoulu, yritys tai rekisteröity yhdistys.

Rahaston peruspääomaksi siirrettiin vuoden 2001 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä noin 16 miljoonaa euroa. Rahastoon on sen perustamisen jälkeen siirretty varoja uusien innovaatiohankkeiden aloittamisen ja käynnissä olevien innovaatiohankkeiden jatkorahoittamisen turvaamiseksi vuosina 2010−2012 sekä vuoden 2014 tilinpäätöksien yhteydessä yhteensä 35 miljoonaa euroa.

Rahaston toteutunut käyttö on viime vuosina vaihdellut 3,0−3,5 miljoonan euron välillä. Yksittäisten hankkeiden saaman rahoituksen suuruus on vaihdellut kymmenistä tuhansista satoihin tuhansiin euroihin vuodessa.

Innovaatiorahastosta on kaikkiaan rahoitettu yli 100 hanketta. Valtaosa viime vuosien rahoituksesta on osoitettu kaupunkikonsernin hankkeille, joita on ollut myös enemmistö hakijoista. Toiseksi eniten rahoitusta on myönnetty yliopistojen ja korkeakoulujen hankkeille. Muita merkittäviä rahoituskohteita ovat olleet Forum Virium Helsingin perusrahoitus 2006–2015 sekä Teknillisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston kanssa vuosina 2009−2015 toteutettu Innovatiivinen kaupunki -ohjelma.

Innovaatiorahaston pääoma syyskuussa 2017 on noin 11,9 miljoonaa euroa. Rahastosta on myönnetty vuodelle 2017 rahoitusta noin 3 miljoonaa euroa ja sidottu vuosille 2018 ja 2019 hankkeiden jatkorahoitukseen noin 2,3 miljoonaa euroa. Vapaa pääoma elokuussa 2017 on noin 6,6 miljoonaa euroa.

Innovaatiorahaston käyttöön liittyvät periaatteet on valmisteltu yhteistyössä kaupunginkanslian elinkeino-osaston, talous- ja suunnitteluosaston, tietotekniikka- ja viestintäosaston sekä oikeuspalveluiden kesken. Osastojen edustajat muodostavat myös innovaatiorahaston valmistelusihteeristön ja ohjausryhmän. Valmistelussa on otettu huomioon kokemukset innovaatiorahaston toiminnasta sekä luottamushenkilöiltä ja hanketoimijoilta saatu palaute.

Rahoituksen myöntämisen kriteereinä ovat edellisinä vuosina olleet tulevaisuuden osaamis- ja elinkeinoperustan luominen, hankkeiden innovatiivisuus ja ainutlaatuisuus, hankkeiden toteutettavuus sekä hankkeen tuoma hyöty suhteessa haettuun rahoitukseen. Lisäksi on arvioitu sitä, miten hankkeet toteuttavat kaupungin strategiaa. Nämä kriteerit esitetään säilytettäviksi ennallaan. Innovaatiorahaston hausta tiedotetaan jatkossakin kaupungin viestintäkanavissa.

Rahoitusta esitetään jatkossakin myönnettäväksi enintään vuodeksi kerrallaan. Hankerahoitusta voidaan edelleen sitoa useammalle vuodelle. Rahastosta voidaan myöntää kokonaisrahoitusta tai rahoitusta ulkopuolisen rahoituksen vastinrahaksi. Hankerahoituksen palauttamista voidaan vaatia tapauksissa, joissa hakija ei ole toteuttanut rahoituspäätöksen mukaista hankesuunnitelmaa tai noudattanut rahoituspäätöksen ehtoja.

Innovaatiorahaston aiempiin käytäntöihin esitetään seuraavia muutoksia:

Priorisoidaan hankkeita, jotka edistävät Helsingin yritysekosysteemin kehittymistä tai kokeilualustojen luomista laajasti

Rahoituksen myöntämisessä esitetään priorisoitavaksi jatkossa sellaisia kaupunkistrategian mukaisia hankkeita, jotka edistävät Helsingin yritysekosysteemin kehittymistä tai kokeilualustojen luomista ja joiden kautta rahoituksella edistetään innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä laajasti. Tämän painotuksen myötä rahaston varat hyödyttävät kaupungin elinkeinoperustaa mahdollisimman laajasti.

Yksittäisen yrityksen omaa tuotekehitystä ei rahoiteta innovaatiorahastosta, sillä tähän tarkoitukseen voi hakea rahoitusta esimerkiksi innovaatiorahoituskeskus Tekesin ohjelmista.

Arvioinnissa huomioidaan kaupungin asukkaiden ja asiakkaiden palvelujen parantaminen ja hyvinvoinnin edistäminen ketterien kehitysalustojen kautta

Kaupunginhallitus päätti 4.4.2016 § 297, että tiukkenevassa taloustilanteessa innovaatiotoiminta ja kehittämishankkeet kohdistetaan olemassa olevien palvelujen ja erityisesti käyttäjien kannalta tärkeimpien sekä hallintokuntien toiminnan ja taloudelliselta volyymilta suurimpien peruspalvelujen vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamiseen palveluiden laajentamisen sijaan. Linjaus huomioitiin vuodelle 2017 vastaanotettujen rahoitushakemusten arvioinnissa.

Innovaatiorahaston hakemusten arvioinnissa huomioidaan jatkossakin tavoite parantaa kaupungin asukkaiden ja asiakkaiden palveluita ja hyvinvointia. Rahastolla halutaan kuitenkin mahdollistaa esimerkiksi ketterien kehitysalustojen synnyttäminen ja perinteisten toimintamallien haastaminen myös muissa yhteyksissä kuin kaupunginhallituksen päätöksessä mainituissa peruspalveluissa.

Avataan jatkuva haku

Viime vuosina innovaatiorahastolla on ollut vuodessa yksi rahoitushaku, jonka hakuaika on ollut elokuun lopussa. Rajattu hakuaika on hakijoiden kannalta ollut haastava etenkin, jos hankkeille on haettu osarahoitusta myös muista lähteistä. On kaupungin edun mukaista, että innovaatiorahaston hankkeille haetaan myös ulkopuolista rahoitusta. Jatkuvalla haulla voidaan tarjota joustava rahoitusinstrumentti, joka on helpommin kytkettävissä muiden rahoituslähteiden aikataulutukseen.

Esityksen mukaan elinkeinojaosto pyrkii käsittelemään hankehakemuksia neljä kertaa vuodessa (joulu-, helmi-, touko- ja syyskuu). Näissä kokouksissa käsitellään hakemukset, jotka on jätetty viimeistään kaksi kuukautta ennen kokousta. Merkittävät hankehakemukset voidaan poikkeustapauksissa käsitellä myös muuna ajankohtana.

Kaupunkikonsernin ulkopuolisilla hakijoilla tulee olla yhteistyökumppani kaupungin toimialalta tai keskushallinnosta

Innovaatiorahaston haun yhteydessä ulkopuolisilta toimijoilta on aikaisemmin edellytetty Helsingin kaupungin viraston tai tytäryhteisön sitoutumista hankkeeseen. Jatkossa kaupunkiorganisaation ulkopuolisilla toimijoilla tulee olla yhteistyökumppani joltakin Helsingin kaupungin toimialalta tai keskushallinnosta. Kyseiset hakijat toimittavat hankehakemukseen liitteen, josta ilmenee kaupunkiorganisaation sitoutuminen hankkeeseen. Toimintatavalla varmistetaan, että hankkeet ovat vahvasti kytköksissä kaupungin toimintaan ja strategisiin linjauksiin. Myös kaupunkikonsernin tytäryhteisöillä tulee olla sitoutuminen kaupungin toimialalta tai keskushallinnosta.

Kaupungin toimialojen hankkeilla tulee olla toimialajohtajan hyväksyntä. Keskushallinnon toteuttamilla hankkeilla tulee olla osaston johtajan tai liikelaitoksen toimitusjohtajan hyväksyntä

Kaupungin virastojen toteuttamilta hankkeilta on aikaisemmin edellytetty hakuvaiheessa virastopäällikön hyväksyntää. Kaupungin toimialojen toteuttamilla hankkeilla tulee jatkossa olla toimialajohtajan hyväksyntä. Kaupunginkanslian toteuttamilla hankkeilla tulee olla osaston johtajan hyväksyntä.

Innovaatiorahaston rahoittaman hankkeen ohjausryhmässä tulee olla kaupungin edustaja

Innovaatiorahaston rahoittaman hankkeen ohjausryhmässä tulee olla vähintään yksi edustaja Helsingin kaupungilta. Tätä kautta pyritään edistämään kaupungin ja hankkeen välistä vuorovaikutusta ja maksimoimaan hankkeen tuoma hyöty kaupungille. Hankkeen toteuttamiseen liittyvä vastuu on rahoituksen saajan nimeämällä hankevetäjällä. Hankkeen ohjausryhmä ohjaa ja seuraa hankkeen sisällön kehittymistä.

Hankkeiden rahoituksesta päätettäessä otetaan huomioon Euroopan unionin valtiontukisääntelyyn liittyvät näkökohdat ja rajoitukset. Innovaatiorahaston myöntämä rahoitus saattaa olla esimerkiksi EU-komission asetuksen nro 1407/2013 mukaista de minimis-tukea, mikäli rahoituksen saaja harjoittaa taloudellista toimintaa kilpailluilla markkinoilla. Rahoitettava hanke saattaa kuulua myös yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen piiriin (komission asetus 651/2014) tai jäädä kokonaan valtiontukisääntelyn soveltamisalan ulkopuolelle.

Päätös tullut nähtäväksi 04.10.2017

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §