Suomenkielisen esiopetuksen järjestämispaikat ja toiminta-ajat toimintavuonna 2018–2019
Suomenkielisen esiopetuksen järjestämispaikat ja toiminta-ajat toimintavuonna 2018–2019
Päätös
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti, että suomenkielisen esiopetuksen oppilaaksiottoalueet ja järjestämispaikat ovat toimintavuonna 2018–2019 liitteen mukaiset.
Samalla jaosto päätti, että suomenkielisen esiopetuksen toimintavuosi 2018–2018 käynnistyy ja päättyy samanaikaisesti suomenkielisen perusopetuksen lukuvuoden kanssa, kuitenkin siten, että lukuvuoden viimeisen koulupäivän ollessa lauantai, ei esiopetusta kyseisenä päivänä järjestetä.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esiopetuksen järjestämispaikat ja oppilaaksiottoalueet
Hallintosäännön 15 luku 2 § 1 mom. 1-kohdan mukaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan jaostojen tehtävänä on päättää oman kieliryhmänsä osalta esiopetuksen järjestämispaikoista.
Perusopetuslain mukaista maksutonta suomenkielistä esiopetusta voivat järjestää Helsingin alueella sijaitsevat kunnalliset tai yksityiset päiväkodit, jotka kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on hyväksynyt esiopetuksen järjestämispaikoiksi. Järjestämispaikat tuodaan päätettäväksi vuosittain.
Helsingissä esiopetusta annetaan enintään 190 toimintapäivänä ja enintään 760 tuntia toimintavuodessa. Esiopetuksen päivittäinen toiminta-aika on neljä tuntia pääsääntöisesti klo 8.30–14.30 välillä. Esiopetukseen kuuluva ruokailu on osa esiopetuksen opetussuunnitelman mukaista toimintaa ja lasketaan kuuluvaksi esiopetuksen työmäärään. Suomenkielisissä päiväkodeissa annettava esiopetus noudattaa suomenkielisten peruskoulujen työ- ja loma-aikoja, jotka kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto vahvistaa vuosittain.
Varhaiskasvatusalueilla tarkistetaan syksyisin seuraavan toimintavuoden esiopetusta antavien toimipisteiden määrä käyttäen hyväksi tietoa alueella asuvien esiopetusikäisten lasten määristä.
Esiopetusryhmän muodostumisen edellytyksenä on, että kuhunkin kunnalliseen toimipisteeseen hakee vähintään 13 lasta. Yksityisissä päiväkodeissa edellytyksenä on, että toimipisteeseen hakee vähintään seitsemän lasta. Perustellusta syystä voidaan esiopetusta järjestää myös pienemmälle ryhmälle. Kunnallisissa päiväkodeissa tällaisia syitä voivat olla esiopetus ympäri vuorokauden aukiolevassa päiväkodissa, kielikylpyopetus, suomi–saame-kaksikielinen esiopetus ja maantieteelliset erityissyyt. Esiopetusta voidaan antaa pienemmässä ryhmässä myös silloin, jos lapsi saa perusopetuslain mukaista erityistä tukea ja hänelle on tehty erityisen tuen päätös. Ryhmäkokosuositus voi yksityisessä päiväkodissa alittua erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai kielipainotukseen perustuvassa esiopetuksessa silloin, kun se turvaa siirtymisen samaa pedagogiikkaa tai kieliopetusta toteuttavaan perusopetukseen. Näitä poikkeuksia ovat Steiner-päiväkodit, vieraaseen kieleen painottuvat päiväkodit ja kristilliset päiväkodit. Lisäksi ryhmäkokosuositus voi alittua montessori-päiväkodeissa. Edellä mainituissakin tilanteissa tulee tavoitella vähintään seitsemän lapsen ryhmäkokoa.
Vuorohoidossa oleva lapsi voi saada esiopetusta myös toisessa päiväkodissa kuin missä hänen ilta- ja yöhoitonsa tapahtuu. Vuorohoitoa antavissa päiväkodeissa, kielikylpypäiväkodeissa, suomi–saame-kaksikielisessä esiopetuksessa sekä erityisryhmissä annettavassa esiopetuksessa oppilaaksiottoalueena toimii koko kaupunki. Esiopetuksen lisäksi tarvittava täydentävä varhaiskasvatus järjestetään joko samassa päiväkodissa tai vaihtoehtoisesti lähellä esiopetuspaikkaa olevassa perhepäivähoidossa.
Helsingissä tarjotaan tarpeen mukaan perusopetukseen valmistavaa opetusta esiopetuksessa lapsille, jotka ovat vasta maahan tulleita tai heidän kielitaitonsa jää alle alkeiskielitaidon. Lapsi osallistuu esiopetuksen tavoitteiden mukaiseen toimintaan edellytystensä mukaan ja saa painotettua tukea suomen kielen oppimiseen. Valmistavasta opetuksesta esiopetuksessa tehdään oppilaskohtainen erillinen päätös.
Tulevalla strategiakaudella lisätään varhaiskasvatukseen kielipainotteista ja kaksikielistä opetusta. Toimintakaudella 2018–2019 käynnistetään kahdella alueella esiopetuksessa kaksikielinen suomi–englanti-opetus. Pasilan peruskoulussa käynnistyvän kaksikielisen suomi–saame-perusopetuksen yhteyteen esitetään myös esiopetusta.
Kielipainotteiset esiopetusryhmät valmistellaan päätettäväksi samaan jaoston kokoukseen kuin perusopetuksen kaksikielinen opetus ja varhennettu A1-kielen opetus. Lapsen opinpolulle halutaan varmistaa sujuva jatkumo myös kielen opetuksen osalta. Tarve koskee elokuussa 2019 alkavaa perusopetusta. Kielipainotteisista esiopetusryhmistä tiedotetaan esiopetuksen hakuajan yhteydessä.
Toimintakaudella 2018–2019 jatketaan kielirikasteisen esiopetuksen järjestämistä sovituissa kunnallisissa päiväkodeissa. Englannin kielellä kielirikasteista esiopetusta järjestetään päiväkotirn Himmeli, Perttu, Vaskiniitty ja Maunula esiopetusryhmissä, venäjän kielellä päiväkotien Myllynratas ja Leipuri esiopetusryhmissä, espanjan kielellä päiväkotien Kesäheinä ja Alku-Käpylinna -esiopetusryhmissä. Yhteensä noin 320 esiopetuksessa olevaa lasta osallistuu toimintakaudella 2017–2018 kielirikasteiseen esiopetukseen. Ruotsinkielen kielikylvyssä on esiopetusikäisiä lapsia yhteensä noin 110.
Yksityisen varhaiskasvatuksen esiopetusta esitetään toimintakaudella 2018–2019 järjestettävän kielipainotteisena englanninkielellä 19 päiväkodissa, ruotsinkielellä kahdessa, ranskankielellä kolmessa, espanjankielellä kahdessa ja vironkielellä yhdessä päiväkodissa.
Esiopetukseen hakeminen ja oppilaaksiotto
Esiopetukseen hakeminen tapahtuu samanaikaisesti perusopetukseen ilmoittautumisen kanssa. Toimintavuodelle 2018–2019 kouluun ilmoittautuminen ja esiopetukseen haku tapahtuu 8.–24.1.2018.
Esiopetukseen haetaan hakulomakkeella Helsingin sähköisen asioinnin kautta. Mikäli sähköinen hakeminen ei ole mahdollista, voidaan hakemus jättää päiväkotiin 24.1.2018 mennessä. Yksityisen palveluntuottajan järjestämään esiopetukseen haetaan jättämällä hakemus kyseiseen toimipisteeseen viimeistään 24.1.2018.
Esiopetukseen ottamisen kriteerit
Esiopetuspaikka osoitetaan lapselle oman asuinalueen oppilaaksiottoalueella esiopetusta antavasta päiväkodista. Esiopetuspaikkaa osoitettaessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon vanhempien toiveet. Esiopetusta antavassa päiväkodissa varhaiskasvatuksessa olevat oman oppilaaksiottoalueen lapset saavat jatkaa samassa paikassa.
Jos esiopetusta järjestävään päiväkotiin on näiden lasten lisäksi omalta oppilaaksiottoalueelta enemmän hakijoita kuin päiväkodissa esiopetuspaikkoja, valitaan seuraavaksi lapset, joilla on tuen tarve. Muiden ensisijaisten hakijoiden välillä käytetään arvontaa.
Mikäli esiopetuspaikassa on ensisijaisten hakijoiden jälkeen tilaa, voidaan vapaille paikoille ottaa muilla oppilaaksiottoalueilla asuvia toissijaisia hakijoita edellyttäen, ettei esiopetuspaikkaan synny tämän vuoksi uutta esiopetusryhmää. Oppilaaksiotto yli kuntarajan tapahtuu myös toissijaisen oppilaaksioton kautta.
Esiopetusta antavat päiväkodit kaudella 2018–2019
Esiopetusta antavat toimipisteet oppilaaksiottoalueittain ovat tämän asian liitteenä nro 1. Liitteestä selviävät myös kullakin oppilaaksiottoalueella olevat yhteistyökoulut sekä arvioitu paikkamäärä toimintavuonna 2018–2019.
Oppilaaksiottoalueet eivät ole yhteneväiset esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Yhteneväisten oppilaaksiottolaueiden työstäminen on aloitettu toimialalla. Tavoitteena on rakentaa Helsinkiläiselle lapselle eheä kasvun ja opinpolku varhaiskasvatuksesta, esiopetuksen kautta perusopetukseen. Tämä tarkoittaa, että kasvun ja opinpolut ovat aikaisemmin ja aiempaa paremmin perheiden tiedossa ja lapsen näkökulmasta yksittäisistä siirtymistä pyritään eroon.
Varhaiskasvatuksen aluepäälliköiden tekemien esitysten mukaan toimintavuonna 2018–2019 esiopetusta järjestetään 271 (nyt 258) päiväkodissa. Näistä 205 (205) päiväkotia on kunnallisia ja 66 (48) yksityisiä päiväkoteja. Esiopetuksen järjestämisoikeutta hakee kahdeksantoista yksityistä päiväkotia enemmän kuin kuluvalla toimintakaudella. Kunnallisten esiopetusta järjestävien päiväkotien määrä pysyy samana, vaikka esiopetuksen paikkamäärä kasvaa. Kehittyvien asukasmäärien mukaisesti on osalla alueista perusteltua vähentää esiopetusta järjestäviä päiväkoteja ja kasvavilla alueilla tarve lisätä esiopetusta järjestäviä päiväkoteja.
Vanhakaupungin esiopetuksen oppilaaksiottoalueelle saadaan mahdollisesti uusi päiväkotitila syksyllä 2018. Mikäli tila saadaan päiväkotikäyttöön, sijoittuu osa Toukola–Arabianrannassa järjestettävää esiopetusta näihin Pariisinkadulla sijaitseviin uusiin tiloihin. Huoltajille järjestetään keskustelutilaisuus heti tilaratkaisujen selvittyä.
Päiväkoti Havukkaan Pakilaan esitetään yhtä esiopetusryhmää, joka toimii 13 lapsen metsäeskariryhmänä. Kuninkaantammen uudelle asuinalueelle on suunnitteilla modulipäiväkoti, johon varataan paikkoja esiopetusryhmää varten. Ryhmään haetaan varhaiskasvatusyksikkö Hakuninmaa-Vuorilinnan kautta.
Tulevalla toimintakaudella on tavoitteena siirtää joitakin esiopetusryhmiä koulun tiloihin. Siirtyvät ryhmät kuuluvat listassa määriteltyihin päiväkoteihin. Siirrot valmistellaan päätettäväksi joulukuun jaoston kokoukseen, jolloin tilanne on perheiden tiedossa ennen hakuaikaa. Muutoksista järjestetään huoltajille tiedotustilaisuudet.
Tiedottaminen
Jokaiselle esiopetusikäiselle lapselle postitetaan kotiosoitteeseen Tervetuloa eskariin -kirje, jossa huoltajille kerrotaan myös esiopetukseen hakemisesta. Esiopetushausta kuulutetaan tärkeimmissä sanomalehdissä tammikuussa 2018 haun käynnistyttyä. Tietoa esiopetuksesta ja siihen hakemisesta toimitetaan myös leikkipuistoihin, lastenneuvoloille ja seurakunnan kerhoihin
Hakemisen yhteydessä on nähtävillä tieto esiopetukseen ottamisen perusteista sekä kriteerit, joita noudatetaan mikäli hakijoita on esiopetuspaikkaan enemmän kuin vapautuneita paikkoja.
Päätös esiopetukseen ottamisesta sekä muutoksenhakuohjeet toimitetaan perheille viimeistään viikolla 14 sen jälkeen, kun kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on vahvistanut toimintavuoden 2018–2019 esiopetuksen järjestämispaikat.
Päätös tullut nähtäväksi 14.11.2017
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Nina Onufriew, varhaiskasvatuksen asiantuntija, puhelin: 09 310 42550