Täydennys kielikylvyn valintakriteereihin Helsingin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää, että varhaiskasvatuksen ruotsin kielen kielikylpyyn valinnan periaatteet ovat seuraavat:

• Sisarukset pyritään sijoittamaan samaan yksikköön, jos se palvelujen tarjonta huomioon ottaen on mahdollista.
• Samassa kielikylpypäiväkodissa olevien lasten sisarukset asetetaan valinnassa etusijalle. Mikäli sisaruksia on enemmän kuin ryhmään voidaan ottaa, suoritetaan valinta arvonnalla.
• Mikäli ensisijaisen valinnan jälkeen muita edellytykset täyttäviä hakijoita on enemmän kuin vapaita paikkoja, suoritetaan valinta arvonnalla.

Kielikylvyn pedagogiset periaatteet ja siten valinnassa tärkeät edellytykset ovat:

• ruotsin kieli on lapselle uusi kieli
• yksi perheen kotona puhutuista kielistä on suomi
• huoltajat ovat valmiita sitoutumaan kielikylpypolkuun varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa

Varhaiskasvatuksessa ei tarkisteta lasten soveltuvuutta kielikylpyyn. Kielikylpyyn ei ole subjektiivista oikeutta.

Sosiaalilautakunta on 22.4.2008 päättänyt lasten päivähoitoon sijoittamisesta. Kielikylpyyn ei ole subjektiivista oikeutta. Kielikylvyn valintakriteereitä ei ole aiemmin erikseen päätetty lautakunnassa.

Lasten varhaiskasvatukseen sijoittamisesta tehdyn päätöksen perusteella on laadittu ohjeet sijoittamisen käytäntöihin. Sisarusperusteesta päätöksentekijöiden ohjeessa mainitaan, että sisarukset pyritään sijoittamaan samaan yksikköön, jos se palvelujen tarjonta huomioon ottaen on perusteltua ja mahdollista. Esim. esiopetukseen, erityisryhmään tai kielikylpyyn sijoitettavan lapsen muita sisaruksia ei aina voida sijoittaa samaan yksikköön.

Kielikylpy on opetusmenetelmä, jossa lapset oppivat toisen kotimaisen kielen kuulemalla ja käyttämällä sitä päiväkodissa ja koulussa. Helsingin suomenkielisissä päiväkodeissa opetuskielenä eli kielikylpykielenä on ruotsi. Tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys ja vankka kielitaito ruotsinkielessä. Kielikylpyä järjestetään Helsingissä kahdeksassa kunnallisessa-, yhdessä ostopalvelu- ja yhdessä yksityisessä päiväkodissa yhteensä noin 360 lapselle.

Tavoitteena on, että päiväkodin jälkeen kielikylpyryhmä siirtyy peruskouluun, jossa kielikylpy jatkuu. Jokaisella päiväkodilla on sovittu koulu jonka kanssa kielikylvyn jatkuvuus ja lapsien määrä katsotaan yhteen. Kielikylpyyn voidaan sijoittaa kielikylpyluokan opetusryhmän mukainen määrä lapsia/ikäluokka (noin 25 lasta).

Varhainen täydellinen kielikylpy alkaa aikaisintaan sinä vuonna, kun lapsi täyttää neljä vuotta. Kielikylpyopetuksen aloittavilta ei edellytetä ruotsin kielen osaamista, vaan he voivat käyttää omaa äidinkieltään, kunnes heillä on riittävä valmius käyttää ruotsin kieltä.

Tässä esityksessä mainitut kielikylpyyn valinnan periaatteet ja edellytykset on esitelty huoltajille kielikylpypäiväkotien järjestämissä tilaisuuksissa. Yleinen palaute tilaisuuksista on, että edellytykset vaikuttavat selkeiltä ja ne voidaan hyväksyä. Jo kielikylpytoiminnassa olevien lasten huoltajat ovat esittäneet toiveen, että sisarussuhde asetettaisiin etusijalle myös silloin, kun perheen vanhempi lapsi on jo siirtynyt kouluun. Tämän katsotaan kuitenkin rajoittavan muiden perheiden lasten mahdollisuutta sijoittua kielikylpyyn.

Huoltajille tiedotetaan kielikylpyyn valinnan periaatteista varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen Internetsivuilla, kielikylpytoiminnan esitteessä sekä hakuprosessin yhteydessä.

Kielikylpyyn haetaan 31.3. mennessä ja päätökset tehdään huhtikuun loppuun mennessä.

Lapsivaikutusten arviointi

Päätöksellä varmistetaan yhdenmukaiset toimintakäytännöt kielikylpypaikan myöntämiseen. Lisäksi päätös edistää hakijoiden yhdenvertaisuutta ja lasten oikeutta saada varhaista kielen opetusta.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto 28.11.2017 § 23

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Nina Onufriew, varhaiskasvatuksen asiantuntija, puhelin: 310 42550

Päätös tullut nähtäväksi 11.01.2018

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.