Valtuutettu Sandra Hagmanin aloite maahanmuuton sosiaalityön kotouttamistoiminnan voimavaroista

Puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginvaltuusto pani asian pöydälle.

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu Sandra Hagmanin aloitteen loppuun käsitellyksi.

Samalla kaupunginvaltuusto kehottaa selvittämään, mitä toimenpiteitä vaaditaan sosiaalityöntekijöiden määrän nostamiseksi aikuissosiaalityön mitoitussuositusten tasolle ja mitkä ovat kustannusvaikutukset kaupungille, kun valtion rahoitus otetaan huomioon. Tämän lisäksi selvityksessä tuodaan ilmi nykyiset asiakasmäärät ja sen yhteydessä saatetaan maahanmuuttoyksikön tilastointi ajan tasalle. Selvitys tuodaan sote-lautakuntaan hyvissä ajoin ennen syksyn 2018 budjettineuvotteluja.

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi seuraavan esittelijän ehdotuksesta poikkeavan lausunnon valtuutettu Sandra Hagmanin ja 17 muun valtuustoaloitteeseen maahanmuuttoyksikön resurssien tarkastamisesta ja saattamisesta tarvittavalle tasolle kotouttamisen onnistumiseksi:

"Maahanmuuttoyksikön tehtävä

Maahanmuuttoyksikön perustehtävänä on järjestää Helsinkiin pysyvästi asettuneille pakolaisille sekä heihin rinnastettaville maahanmuuttajille kotoutumista tukevia sosiaalipalveluja kolmen vuoden ajan oleskeluluvan saamisesta. Maahanmuuttoyksikön asiakkaat tulevat turvapaikkaprosessin kautta suoraan vastaanottokeskuksista, muista kunnista itsenäisesti muuttaen, pakolaisen perheenyhdistämisen kautta, kiintiöpakolaisina sekä alkukartoituksen kautta. Maahanmuuttoyksikkö antaa keskitetysti sosiaalipalveluja myös ihmiskaupan uhreille ja paperittomille henkilöille. Kansainvälistä suojelua saavat ja heihin rinnastettavat henkilöt ovat pääsääntöisesti sosiaalihuoltolain (1301/2014) 3 § mukaisia erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä, joiden palvelujen järjestämisessä monitoimijainen paljon palveluja tarvitsevien prosessi on keskeinen. Keskitetyllä ja yhdenmukaisella palvelutarpeen arvioinnilla kyetään järjestämään palveluja kullekin tarkoituksenmukaisesti.

Maahanmuuttoyksikön järjestämiin alkuvaiheen vastaanottopalveluihin kuuluvat muun muassa asunnon järjestäminen ns. kuntapaikan saaville, asunnon hankinnassa avustaminen ja tuki asumisessa, terveystarkastuksiin ohjaaminen, asiakkaiden palvelutarpeen ja toimintakyvyn arvioinnit, kotoutumissuunnitelmien tekeminen, ryhmä- ja leiritoiminta, psykososiaalinen tuki sekä erilaiset ohjaus- ja neuvontapalvelut. Yksikkö laatii myös alkukartoitukset maahanmuuttajille oleskelulupaperusteesta riippumatta silloin, kun nämä eivät ole työttöminä työnhakijoina ja TE-toimiston alkukartoituksen piirissä. Yksikkö ohjaa henkilön tarpeenmukaisiin palvelukokonaisuuksiin tai suomen kielen koulutuksiin. Lisäksi maahanmuuttoyksikön kaikille perheellisille asiakkaille tehdään perhekartoitus, jossa yhteen sovitetaan perheenjäsenten kotoutumisen tavoitteita ja tuetaan psykoedukaation keinoin perheen arjen vakiintumista lapset yksilöllisesti huomioiden. Perhekartoituksen tekee sosiaalityöntekijä ja psykologi työparina kotikäynnillä haastattelemalla koko perhettä.

Uudenmaan maakuntavalmistelussa kuvataan kotouttamistyötä seuraavasti:

Monitoimijaisena työnä toteutettava työpari- ja tiimityöskentely perustuu systeemiseen minitiimi-malliin. Minitiimin muodostaa kuntakohtaisin eroin sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, ohjaaja/palveluneuvoja/lähihoitaja, psykologi/psykiatrinen sairaanhoitaja, lääkäri, sairaanhoitaja/terveydenhoitaja, fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja.

Sosiaalityöntekijä on nimetty vastuutyöntekijäksi jokaiselle asiakkaalle ja hän vastaa palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä ja on asiakasprosessin omistaja. Työnjako tehdään minitiimissä asiakkaan palvelutarpeen arvion perusteella. Asiakkaan palvelutarpeeseen vastaa yksi tai useampi työntekijä. Tehtäväkuvien perusteella tehtävä työnjako toimii lähtökohtana, kun pohditaan kuka minitiimin työntekijöistä kulloinkin työskentelee asiakkaan kanssa. Maahanmuuttoyksikön sosiaalityöntekijä toimii myös erityistä tukea tarvitsevan lapsen vastuutyöntekijänä, jolloin työskentelyssä korostuu lapsilähtöinen työskentely.

Maahanmuuttoyksikön nykyiset resurssit

Helsingin maahanmuuttajapalveluiden henkilöstörakenne on seuraava: 4 johtavaa sosiaalityöntekijää, 21 sosiaalityöntekijää (1 jälkihuolto), 16 sosiaaliohjaajaa (2 jälkihuolto), 4 ohjaajaa, 5 psykologia (1 alaikäiset ilman huoltajaa saapuneet lapset ja jälkihuoltonuoret), 1 konsultti (terveydenhuolto), 1 kuntoutusohjaaja, 1 fysioterapeutti, 1 toimintaterapeutti ja 1 toimistosihteeri. Toiminnallisessa yhteydessä on toiminut määräaikaisesti myös 2 psykiatrista sairaanhoitajaa ja psykiatri.

Sosiaalityöntekijöitä oli ennen henkilöstön lisäämistä 10, mutta erillismäärärahalla vuonna 2016 lisättiin 10 sosiaalityöntekijää. Vuonna 2017 saatiin lisäksi yksi ja vuoden 2018 alusta toinen sosiaalityöntekijän virka Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen rahoituksella alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneiden lasten jälkihuollon järjestämiseen. Sopimuksen mitoitus on yksi sosiaalityöntekijä 50 asiakasta kohti. Tämän lisäksi saatiin neljä muuta sosiaalityöntekijän virkaa. Kun nämä tänä vuonna tulleet viisi vakanssia on täytetty, sosiaalityöntekijöiden kokonaismäärä on 26.

Maahanmuuttoyksikön asiakasmäärät sosiaalityöntekijöiden määrään nähden

Maahanmuuttoyksikön asiakkuudessa 31.12.2017 oli 2 614 henkilöä (1 781 ruokakuntaa). Näistä asiakkaista 62 on erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia, joista 33 alaikäisenä ilman huoltajaa saapunutta lasta, loput perheissä asuvia. Jälkihuollossa olevia nuoria asiakkaista oli 100. Lisäksi kahdeksan henkilöä on ihmiskaupan uhreja ja 76 henkilöä paperittomia. Työssä olevaa sosiaalityöntekijää kohden on 137,5 asiakasta ja 94 ruokakuntaa. Tämänhetkisen asiakastyön asiakasmäärien jakoperusteen laskemisessa on käytetty kerrointa 1,5, kun kyseessä on lapsiperhe. Kun asiakasmäärä jaetaan nykyisellä 26 sosiaalityöntekijällä, yhtä sosiaalityöntekijää kohden on laskennallisesti 100,5 asiakasta ja 68,5 ruokakuntaa.

Asiakasmäärän kasvun arviointi on vaikeaa, koska ei ole tiedossa, kuinka paljon turvapaikkaprosessissa oleville henkilöille myönnetään oleskelulupia. Muista kunnista muutto Helsinkiin säilynee korkealla tasolla, vaikka oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrä vähentyisikin. Myös perheenyhdistämisten määrän muutokset heijastuvat asiakasmäärien muutokseen. Jatkossa asiakkuudet tulisi laskea ruokakuntien sijaan henkilöittäin, jotta työntekijöiden vastuu ja työmäärä tulevat todenmukaisesti mitattua.

Työskentely maahanmuuttoyksikössä tapahtuu edellä kuvatun systeemisen mallin mukaan, eikä sosiaalityöntekijä työskentele yksin perheen tai henkilön kanssa. Sosiaalityöntekijä vastaa kuitenkin kunkin henkilön palvelutarpeen arvioinnista ja työskentelyn yhteensovittamisesta monitoimijaisessa yhteistyössä. Perheen ollessa kyseessä on tärkeää huomioida perhekokonaisuuden lisäksi kunkin perheenjäsen yksilölliset tarpeet. Vaikka maahanmuuttoyksikköön on saatu sosiaalityöntekijöiden lisäresursseja lisääntyneeseen tarpeeseen, arvioidaan sosiaali- ja terveystoimialalla jatkuvasti asiakastarpeiden muutoksia ja varaudutaan tekemään tarvittaessa niiden edellyttämiä resurssimuutoksia.

Lautakunta pitää tärkeänä maahanmuuttoyksikön sosiaalityön riittävää resursointia. Suuntaa maahanmuuttoyksikön sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen resursointiin voitaisiin hakea esimerkiksi aikuissosiaalityön tämänhetkisestä asiakastyöstä. Riittävä resursointi varmistaa suunnitelmallisen sosiaalityön onnistumisen ja turvaa työrauhan.

Terveys- ja hyvinvointi vaikutusten arviointi

Hyvin hoidettu maahanmuuttajien alkuvaiheen kotouttaminen lisää kotouttamisen piirissä olevien perheiden ja henkilöiden hyvinvointia ja terveyttä. Se auttaa maahanmuuttajia integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja nopeuttaa heidän pääsyään koulutukseen ja työelämään."