Päätös on ehdotuksen mukainen.

Taustaa

Kaupunginvaltuusto on 16.11.2016 hyväksynyt Helsingin kaupungin hallintosäännön voimaan 1.6.2017 lukien ja muuttanut sitä 1.3.2017 (§ 139) rakentamispalveluliikelaitokseen perustamista koskevan päätöksen yhteydessä. Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi 19.4.2017 Korkeasaaren eläintarhaa koskevat väliaikaiset määräykset.

Kaupunginhallitus kehotti 21.11.2016 (§ 1049) kaupunginjohtajaa tarvittaessa valmistelemaan hallintosääntöön mahdollisesti tarvittavat korjaukset ja tarkistukset siten, että ne voidaan käsitellä kaupunginvaltuustossa keväällä 2017. Kaupunginvaltuusto päätti hallintosääntöön tehtävistä teknisistä tarkistuksista 3.5.2017 (§ 206).

Kansliapäällikkö päätti 16.8.2017 (§ 77) asettaa sääntötyöryhmän, jonka tehtävänä on koordinoida kaupungin sääntökokonaisuuden yhtenäisyyttä, osallistua kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätettäväksi tulevien sääntöasioiden käsittelyyn, edistää hallinnon sääntöjen ymmärrettävyyttä ja yhtenäistä tulkintaa sekä huolehtia, että sääntökokonaisuus on lainsäädännön edellytysten mukainen.

Sääntötyöryhmä on pyytänyt toimialoja, virastoja ja liikelaitoksia ilmoittamaan sääntötyöryhmälle mahdollisia hallintosäännön teknisiä korjaustarpeita, joita on havaittu hallintosäännön voimaanastumisen jälkeen. Sääntötyöryhmä on käsitellyt saadut korjausehdotukset ja niiden perusteella on laadittu esitys hallintosäännön tekniseksi korjaamiseksi.

Esitettävät muutokset

Puutteiden ja virheiden korjaamisen lisäksi hallintosääntöön esitetään yhtä muutosta, joka perustuu muuttuneeseen lainsäädäntöön. Sosiaali- ja terveystoimialan toimivaltamääräyksiin esitetään lisättäväksi uuden tartuntatautilain edellyttämät muutokset hallintosäännön 18 luvun 2 §:n 1 momentin 3 kohtaan. Esitys on perusteltu tarkemmin myöhempänä. Muutos olisi pitänyt tehdä jo keväällä, mutta erehdyksessä määräykset ovat jääneet pois hallintosäännöstä.

Esitettävät toimivallan siirtoa koskevat muutokset ovat pääosin sellaisia, jotka palauttavat toimivallan sille taholle, millä se oli ennen hallintosäännön voimaantuloa 1.6.2017. Otto-oikeuden antaminen muille liikelaitosten johtokunnille kuin liikenneliikelaitoksen ja rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunnalle on todellinen toimivallan siirto, mutta se koskee vain hyvin vähäistä määrää päätöksiä. Toimivallan siirto on perusteltu tarkemmin jäljempänä.

Muutokset sisältävät yhden organisaatiomuutokseen liittyvän hallintosäännön muutoksen. Etsivän nuorisotyön palvelut siirtyvät kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle. Muutos on perusteltu tarkemmin jäljempänä.

Muutosten tekemisen yhteydessä keväällä säädetyt Korkeasaaren eläintarhaa koskevat väliaikaiset määräykset poistetaan hallintosäännöstä Korkeasaaren eläintarhan säätiöittämisen vuoksi.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa koskevat muutokset

Hallintosäännön 4 luvun 5 § 2 momentin kohdasta 3 poistetaan sanat "ja etsivästä nuorisotyöstä" ja kohdasta 4 poistetaan sanat "etsivästä nuorisotyöstä".

Etsivä nuorisotyö tukee ja ohjaa alle 29-vuotiaita nuoria löytämään palvelut, joilla edistetään nuoren kasvua ja itsenäistymistä sekä pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivällä nuorisotyöllä parannetaan palvelujen saavutettavuutta niille nuorille, joilla ei ole kykyä hakeutua itsenäisesti palvelujen piiriin.

Helsingin kaupunginhallitus päätti 27.8.2012, että kaupunki tekee etsivää nuorisotyötä ja määräsi samalla etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaavaksi viranhaltijaksi opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtajan. Helsingin kaupungin organisaatiomuutoksen myötä toiminnan toimeenpanovastuun siirtäminen kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle on perusteltua.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nuorison palvelukokonaisuus huolehtii nuorisotyöstä ja nuorisopolitiikasta. Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, josta säädetään nuorisolain 10 - 12 §:issä. Etsivän nuorisotyön siirron myötä nuorisopalvelut vastaavat selkeämmin nuorisotyön kokonaisuudesta. Valtakunnalliset verkostot sekä vaikuttamistyö nuorisotyön osalta selkeytyy.

Lisäksi nuorisopalveluilla on vahva osaaminen nuorisotyön työmuodon kehittämisessä. Kaupunkitasolla nuorisopalveluiden verkostot vapaa-ajan toimijoissa mahdollistavat uusia väyliä koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten tavoittamiseen.

Kaupunginvaltuuston toimivaltaan esitetyt muutokset

Kaupunginvaltuuston toimivaltaa koskevan hallintosäännön 7 luvun 1 §:n 1 momentin 10 kohtaa, joka koskee irtaimen omaisuuden myymistä, jos omaisuuden arvo on yli 5 000 000 euroa, ehdotetaan muutettavaksi siten, että sana "myydä" korvataan sanalla "luovuttaa". Omaisuutta voidaan luovuttaa muullakin tavalla kuin myymällä, kuten vaihtamalla.

Kaupunginhallituksen toimivaltaan esitetyt muutokset

Kaupunginhallituksen toimivaltaa koskevaan hallintosäännön 8 luvun 1 §:n 2 momenttiin lisätään 11 kohta, joka koskee kirjanpidollisten rahastojen varojen käyttöä. Aiemmin kaupunginvaltuusto on päättänyt rahastojen varojen käyttöä koskevan toimivallan siirtämisestä vahvistamalla rahastojen säännöt. Uuden kuntalain 91 §:n nojalla kaupunginvaltuusto voi siirtää toimivaltaansa ainoastaan hallintosäännön sisältämillä määräyksillä. Tämän vuoksi on tarpeellista sisällyttää hallintosääntöön kirjanpidollisten rahastojen varoista myönnettäviä lainoja ja muuta varojen käyttöä sisältävä määräys.

Kansliapäällikön toimivaltaan esitetyt muutokset

Kansliapäällikön toimivaltaa koskevan 12 luvun 1 §:n 1 momentin 8 kohtaa täydennetään siten, että kansliapäällikkö päättää kaupunginkanslian osastopäälliköiden ja toimialojen hallintojohtajien kokonaispalkasta henkilöstöjohtajan sijaan. Kansliapäälliköllä on jo ennestään oikeus päättää toimialajohtajan, palvelukokonaisuusjohtajan, pelastusjohtajan ja liikelaitoksen johtajan palkasta. On tarkoituksenmukaista, että kansliapäällikkö, eikä henkilöstöjohtaja, päättää organisatorisesti samalla tasolla olevien muiden viranhaltijoiden, kanslian osastopäälliköiden ja toimialojen hallintojohtajan, palkasta. Näin vältytään myös siltä, että hallintosäännön mukaan henkilöstöjohtajalla olisi toimivalta päättää henkilöstöjohtajan palkastaan. Ko. viranhaltija olisi toki esteellinen tästä tekemään tällaisen päätöksen, mutta ei ole tarkoituksenmukaista, että henkilöstöjohtajan sijaisena toimiva hänen alaisensa päättäisi henkilöstöjohtajan palkasta.

Kansliapäällikön toimivaltaa koskevaan 12 luvun 1 §:n 1 momenttiin lisätään henkilöstöasioihin uusi 12 kohta. Kyseisen momentin kohtien 12 - 20 numerointi samalla muuttuu. Uusi kohta antaa kansliapäällikölle oikeuden päättää muista tarkastusjohtajan henkilöstöasioista. Kaupunginvaltuusto päättää tarkastusjohtajan virkaan ottamisesta sekä tarkastusjohtajan avoimen viran haltijasta, jos virkamääräys annetaan yli yhdeksän kuukauden ajaksi. Tarkastuslautakunta päättää tarkastusjohtajan palkasta, tarkastusjohtajan avoimen viran määräaikaisesta johtamisesta, enintään kuitenkin yhdeksän kuukauden ajaksi, virkavapaan myöntämisestä tarkastusjohtajalle enintään yhdeksän kuukauden ajaksi sekä sijaisen ottamisesta täksi ajaksi. Hallintosäännössä ei ole määräystä siitä, kuka päättää tarkastusjohtajan muista henkilöstöasioista kuten vuosilomien myöntämisestä. On tarkoituksenmukaista, että näistä juoksevista henkilöstöasioista päättäminen ei kuulu toimielimelle. Päätöksenteon joustavoittamiseksi esitetään, että muista henkilöstöasioista päättää kansliapäällikkö.

Rahoitusjohtajan toimivaltaan esitetyt muutokset

Rahoitusjohtajan toimivaltaa koskeviin hallintosäännön 12 luvun 5 §:n 1 momentin 2, 5 ja 10 kohtiin ehdotetaan tehtäväksi lisäykset.

Kohtaan 2 ehdotetaan lisättäväksi rahoitusjohtajalle oikeus päättää kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa talousarvio- ja tilapäislainojen ottamisen ja lainojen takaisinmaksun lisäksi lainojen korko- ja valuuttasuojausten tekemisestä johdannaissopimuksin. Korko- ja valuuttasuojauksia koskevat valtuudet on aikaisemmin annettu talousarviossa vuosittain. Selkeyden vuoksi asiasta on tarpeen olla maininta myös hallintosäännössä.

Kohtaan 5 ehdotetaan lisättäväksi rahoitusjohtajalle oikeus päättää kaupungin ja konsernipankin sisäisistä hyvitettävistä ja veloitettavista koroista. Koroista päättäminen on delegoitu rahoitusjohtajalle kaupunginhallituksen kaupungin kassanhallinnan keskittämistä koskevassa päätöksessä 14.5.2007. Konsernipankkitoiminta on vakiintunut kaupunkikonsernin toimintamuotona ja päätösvaltuus on siksi tarpeen lisätä myös hallintosääntöön.

Kohtaan 10 lisätään rahoitusjohtajalle oikeus päättää kaupungin konsernitilijärjestelmän sisäisistä limiiteistä. Konsernitilijärjestelmän sisäisistä limiiteistä päättäminen on delegoitu rahoitusjohtajalle tasehallinnan periaatteiden ja sijoitustoimintaa koskevien ohjeiden hyväksymisen yhteydessä 19.12.2011. Kuten edellä on todettu konsernipankkitoiminta on vakiintunut kaupunkikonsernin toimintamuotona ja päätösvaltuus on tältäkin osin tarpeen lisätä hallintosääntöön.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toimivaltamääräyksiin esitettävät muutokset

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen ja ruotsinkielisen jaoston toimivaltaa koskevaa 15 luvun 2 §:n 1 momenttiin lisätään uusi 6 kohta, jonka mukaan jaosto päättää koulujen ja lukioiden johtokuntien työjärjestyksistä. Kumotussa opetustoimen johtosäännössä määrättiin koulun ja lukion johtokunnan järjestäytymisestä, tehtävistä ja menettelytavoista. Nykyisessä hallintosäännössä ei ole vastaavia määräyksiä. Johtokuntien toiminnan laillisuuden ja yhdenmukaisuuden varmentamiseksi on tarpeellista, että vastaava sääntely toteutetaan hallintosäännön voimaantulon jälkeen asianomaisen toimielimen vahvistamalla sääntelyllä. Tämä on toteutettavissa siten, että jaosto vahvistaa koulujen ja lukioiden työjärjestykset, jotka sisältävät tarvittavat määräykset.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtajan toimivaltaan esitetään lisättäväksi uudet 5 ja 6 kohdat, jotka koskevat puhevallan käyttöoikeutta erityyppisissä oppilaita ja opiskelijoita koskevissa asioissa sekä lasten varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan yksilöllistä toimenpanoa koskevissa asioissa sekä toimialan yksityisiä sosiaalipalveluja koskevissa asioissa. Toimialajohtajalla on oikeus delegoida puhevallan käyttöoikeus edelleen.

Opetustoimen kumotussa johtosäännössä oli määräys puhevallan käytöstä oppilaita ja opiskelijoita koskevissa oppilaaksi- ja opiskelijaksiottoon, opetukseen ja oppilasarviointiin liittyvissä sekä muissa oppilaiden ja opiskelijoiden säädettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia koskevissa asioissa. Puhevaltaa koskeva määräys oli myös varhaiskasvatustoimen johtosäännössä lasten varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan yksilöllistä toimeenpanoa koskevissa asioissa sekä toimialan yksityisiä sosiaalipalveluja koskevissa asioissa.

Hallintosäännön 14 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan toimialajohtaja, ellei toimialalautakunta yksittäistapauksessa toisin päätä, käyttää kaupungin puhevaltaa toimialalautakunnan ja toimialan viranhaltijoiden päätöksiä koskevissa muutoksenhakuasioissa, mikäli hän yhtyy muutoksenhaun kohteena olevaan päätökseen. Tämä määräys antaa toimialajohtajalle oikeuden käyttää puhevaltaa lähes kaikissa niissä tilanteissa, jotka on erikseen mainittu nyt ehdotettavissa uusissa 5 ja 6 kohdissa. Toimivaltaa on kuitenkin syytä tarkentaa, jotta toimialajohtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa 5 ja 6 kohdissa mainituissa tilanteissa myös, jos hän ei yhdy muutoksenhaun kohteena olevaan päätökseen tai jos päätöksentekijänä on joku muu kuin toimialalautakunta tai toimialan viranhaltija.

Kaupunginympäristön toimialan toimivaltamääräyksiin esitettävät muutokset

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston toimivaltaan koskevaan 16 luvun 3 §:n 2 momenttiin esitetään lisättäväksi uusi 6 kohta, joka koskee oikeutta myydä asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavia osakkeita kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa.

Hallintosäännön 8 luvun 1 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan osakkeiden luovuttamisesta päättää kaupunginhallitus. Hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 7 kohdassa on määrätty erikseen, että kaupunkiympäristölautakunta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää osakkeiden myymisestä, jos osakkeet oikeuttavat hallitsemaan kiinteistöä ja kauppahinta on alle 5 miljoonaan euroa.

Lisäksi hallintosäännön 16 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää myydä tai vaihdossa luovuttaa liikehuoneistoja kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa. Tämä määräys tarkoittaa sitä, että jaostolla on oikeus myydä liikehuoneistojen hallintaan oikeuttavia osakkeita.

Hallintosäännössä ei ole erikseen määräystä asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden myymisestä. Asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavia osakkeita on tarpeen myydä erityisesti, kun kaupunki vastaanottaa niitä valtionperintönä, lahjana tai testamenttisaantona. Valtionperinnöllä tarkoitetaan valtiolle menevää perintöä, kun vainajalta ei ole jäänyt perimään oikeutettuja perillisiä eikä hän ole tehnyt testamenttia. Valtiokonttori voi päättää, jos se havaitaan olosuhteisiin nähden kohtuulliseksi muun muassa, että valtion saama omaisuus luovutetaan kokonaan tai osittain sille kunnalle, jossa perittävä oli viimeksi asunut (perintökaari 5 luku 1 § ja 2 § 1 momentti).

Koska hallintosäännössä ei ole määräystä asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden luovuttamisesta, on toimivalta luovuttaa niitä yleistoimivallan nojalla kaupunginhallituksella. Ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikkien kaupungin asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden myynti menisi kaupunginhallituksen päätettäväksi. Menettely on hallinnollista työtä vaativa, raskas ja hidas.

Ennen organisaatiouudistusta kiinteistölautakunnalla oli oikeus myydä hallinnossaan olevia osakkeita kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa, mikä piti sisällään myös asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeiden myymisen. Hallintosäännössä kiinteistölautakunnalle kuulunut toimivalta pilkottiin siten, että kiinteistön hallintaan oikeuttavien osakkeiden myyminen jäi kaupunkiympäristölautakunnan toimivaltaan, mutta liikehuoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden myyminen siirtyi rakennusten ja yleisten alueiden jaoston toimivaltaan. Samalla toimivalta luovuttaa asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavia osakkeita jäi kokonaan pois hallintosäännöstä. Tämä ei ollut tarkoituksellista.

On tarkoituksenmukaista, että kaupunginhallituksen sijasta asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden luovuttamisesta päättäisi sama taho kuin liikehuoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden luovuttamisesta eli kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto tai jaoston päättämä viranhaltija.

Kaupunginhallitukselle jää edelleen asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden myymiseen liittyvää päätösvaltaa, koska jaostolla on päätösvalta vain niissä rajoissa, jotka kaupunginhallitus vahvistaa. Kaupunginhallituksen toimivalta palaa muutoksen jälkeen saman sisältöiseksi kuin se oli ennen hallintosäännön voimaantuloa.

Hallintosäännön 16 luvun 5 §:n 1 momentin 4 kohdasta esitetään poistettavaksi kirjoitusvirheenä ylimääräinen sana "päättää".

Sosiaali- ja terveystoimialan toimivaltamääräyksiin esitettävät muutokset

Uusi tartuntatautilaki (1227/2016) tuli voimaan 1.3.2017. Uuden tartuntatautilain mukaan virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri päättää suuresta osasta toimenpiteistä, jotka tehdään tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi. Kunnan tartuntataudeista vastaavan toimielimen päätettäväksi jää laajaan tartuntavaaraan liittyvinä toimenpiteinä tilojen sulkeminen sekä yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien kieltäminen tartuntatautilain 58 §:n perusteella. Kunnan tulee nimetä, mikä toimielin on kyseinen tartuntataudeista vastaava toimielin. Sosiaali- ja terveystoimialan esitys on, että kyseinen toimielin olisi sosiaali- ja terveyslautakunnan jaosto.

Jaosto päättäisi lisäksi myös tartuntatautilain 71 §:n perusteella karanteenista (60 §), tavaran karanteenista (61 §) sekä eristämisestä, jos pikaiset toimenpiteet ovat tarpeen yleisvaarallisen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen estämiseksi ja päätökset ovat välttämättömiä.

Päätöksentekoa ja toimivallan jakoa koskeviin määräyksiin esitettävät muutokset

Helsingin kaupungilla on viisi liikelaitosta: kaupunkiympäristön toimialaan kuuluva liikenneliikelaitos ja keskushallintoon kuuluvat palvelukeskusliikelaitos, rakentamispalveluliikelaitos, taloushallintopalveluliikelaitos ja työterveysliikelaitos. Näistä viidestä liikelaitoksesta ainoastaan liikenneliikelaitoksen johtokunnalla ja sen puheenjohtajalla on hallintosäännön mukaan oikeus ottaa johtokunnan käsiteltäväksi sen alaisen viranhaltijan tekemä päätös. Muiden liikelaitosten osalta vain kaupunginhallituksella ja pormestarilla sekä osin kansliapäälliköllä on oikeus ottaa käsiteltäväksi asia, jossa johtokunta tai sen alainen viranhaltija on tehnyt päätöksen. Asian käsittely siirtyy tuolloin kaupunginhallitukseen.

Organisaatiouudistuksen yhteydessä entinen rakentamispalveluvirasto muuttui rakentamispalveluliikelaitokseksi. Rakentamispalvelu oli virastona teknisen palvelun lautakunnan alainen ja sen viranhaltijoiden päätökset voitiin ottaa teknisen palvelun lautakunnan käsiteltäväksi. Kun organisaatiouudistuksen yhteydessä rakentamispalveluliikelaitos siirtyi kaupunginhallituksen alaisuuteen, samalla siirtyi merkittävä määrä vuosittain tehtäviä viranhaltijapäätöksiä kaupunginhallituksen ottoharkinnan piiriin. Tämä muutos ei ole ollut tarkoituksenmukainen, eikä se ole ollut tavoiteltu.

Kuntalain 134 §:n 2 momentin mukaan liikelaitoksen johtokunnan ja sen alaisen viranomaisen päätökseen kohdistuva oikaisuvaatimus tehdään johtokunnalle, jos johtokunnalla on hallintosäännön nojalla oikeus ottaa päätös johtokunnan käsiteltäväksi. Poikkeuksena ovat ainoastaan liikelaitosten johtokuntien kuntalain 67 §:n 3 momentin nojalla tekemät päätökset, joihin kohdistuvat oikaisuvaatimukset liikelaitoksen johtokunta käsittelee, vaikka sillä ei olisikaan otto-oikeutta alaistensa viranomaisten päätöksiin. Koska muilla liikelaitoksilla kuin liikenneliikelaitoksella ei ole oikeutta ottaa niiden alaisten viranomaisten päätöksiä käsiteltäväksi, eivät ne voi käsitellä myöskään kyseisiin päätöksiin kohdistuvia oikaisuvaatimuksia. Oikaisuvaatimukset menevät kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Aiemmin rakentamispalvelun viranhaltijoiden päätöksistä tehtävät oikaisuvaatimukset menivät teknisen palvelun lautakunnan käsiteltäväksi. Tältäkin osin asioiden käsittelyssä on tapahtunut muutos, joka ei ole tarkoituksenmukainen eikä tavoiteltu.

Keskushallinnon liikelaitosten viranhaltijoiden päätökset eivät ole merkitykseltään sellaisia, että olisi aiheellista käsitellä niistä tehdyt oikaisuvaatimukset kaupunginhallituksessa, ei ole myöskään aiheellista, että kaupunginhallitus kohdistaisi näihin päätöksiin ottoharkintaa. On tarkoituksenmukaisempaa, että liikelaitosten omat toimielimet, johtokunnat, käsittelisivät kyseiset asiat. Rakentamispalveluliikelaitoksen osalta kyse on toimivallan palauttamisesta kaupunginhallitukselta liikelaitoksen omalle toimielimelle, johtokunnalle. Muiden liikelaitosten osalta kyse on toimivallan siirrosta kaupunginhallitukselta liikelaitosten johtokunnille. Kyse on kuitenkin vähäisestä määrästä asioita ja kaupunginhallituksella on aina kuntalain 134 §:n nojalla oikeus ottaa liikelaitosten viranhaltijoiden tekemät päätökset käsiteltäväksi, vaikka liikelaitosten johtokunnillakin on myös otto-oikeus. Jos sekä kaupunginhallitus että johtokunta käyttävät otto-oikeutta, asia menee kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Hallintosäännön 19 luvun 4 §:n mukaisesti hankintaoikaisun käsittelee sama viranomainen, joka käsittelisi kyseisen päättäjän päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen. Jos johtokunnilla ei ole otto-oikeutta niiden alaisten viranomaisten päätöksiin, ei niillä ole myöskään oikeutta käsitellä niiden omista tai niiden alaisten viranomaisten päätöksistä tehtyjä hankintaoikaisuja. Näissä tilanteissa hankintaoikaisun käsittelee kaupunginhallitus. Mikäli hallintosääntöä muutetaan siten, että kuntalain mukaisen oikaisuvaatimuksen käsittelijä vaihtuu, on tarkoituksenmukaista tehdä sama muutos myös hankintaoikaisun käsittelevään viranomaiseen. Muutoksen jälkeen kaikkien liikelaitosten johtokuntien ja niiden alaisten viranomaisten päätöksistä tehdyn hankintaoikaisun käsittelee kyseisen liikelaitoksen johtokunta.

Hallintosäännön 19 luvun 4 §:n 3 momentista poistetaan sanasta "hankinta-oikaisu" ylimääräinen tavuviiva.

Kokousmenettelyä koskeviin määräyksiin esitetyt muutokset

Hallintosäännön 29 luvun 3 §:n 3 momenttia muutetaan siten, että jos toimielimen kokousaikaa muutetaan 2 § 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, muutoksista on ilmoitettava ennen kokouskutsun lähettämistä. Kokouskutsu on lähetettävä vähintään neljä päivää ennen kokousta. Tällä hetkellä hallintosäännön mukaan muutoksista on ilmoitettava vähintään viikkoa ennen kokousta.

Kokousaikojen muutoksista sovitaan pääsääntöisesti tulevan kokouksen esityslistojen käsittelyn yhteydessä. Listaprosessit on aikataulullisesti sidottu esityslistan julkaisuun ja kokouskutsun lähettämiseen. Edellä mainitusta johtuen kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen kokousaikojen muutoksia voidaan tehdä vain harvoin hallintosäännön määrittelemässä aikataulussa viikkoa ennen kokousta. Koska kokousajan muuttaminen koskee ainoastaan alkamisajankohdan muuttamista jo päätettynä kokouspäivänä, voidaan neljää päivää pitää muutoksesta tiedottamisen ja mahdollisten varajäsenten kutsumisen osalta riittävänä. Ehdotettu aikataulu on sama kuin tilanteessa, jossa puheenjohtaja kutsuu koolle uuden kokouksen.

Hallintosäännön 29 luvun 14 §:n 3 momentin viimeisestä virkkeestä poistetaan sana "kaikista". Virke käsittelee äänestystä toimielimen kokouksessa, jos on tehty useita palautusehdotuksia. Virkkeen mukaan jos kannatettuja palautusehdotuksia on useita, äänestetään niistä kaikista erikseen asian käsittelyn jatkamista vastaan. Virke antaa nykymuodossaan väärän kuvan äänestysmenettelystä. Mikäli ensimmäisen äänestyksen kohdalla palautus hyväksytään, ei muista palautusehdotuksista enää äänestetä, vaan asian käsittely keskeytyy palautukseen.

Hallintosäännön 29 luvun 17 §:ään lisätään uusi kolmas momentti: Kaupunginvaltuustossa äänestys toimitetaan äänestyskoneella, ellei kaupunginvaltuusto toisin päätä. Muissa toimielimissä äänestys toimitetaan nimenhuudolla, jos ei toimielin toisin päätä. Nykyisestä kolmannesta momentista tulee neljäs momentti. Selkeyden vuoksi hallintosääntöön lisätään määräys äänestyksen tekotavasta. Tämä ei muuta nykykäytäntöä.

Hallintosäännön 29 luvun 18 §:n 2 momentin 7 kohtaa muutetaan siten, että toimielimen pöytäkirjaan merkitään lisäksi muut asioiden käsittelyä selventävät seikat, muiden kokouksen kulkua selvittävien seikkojen sijasta. Uudessa kuntalaissa on siirrytty sanamuodonkin mukaan pitämään pöytäkirjaa päätöksistä, ei itse kokouksista. Näin ollen pöytäkirjallekin kirjataan asian käsittelyä, ei kokouksen kulkua selventäviä seikkoja.

Hallintosäännön 29 luvun 21 §:ää muutetaan siten, että toimielimien pöytäkirjat pidetään nähtävänä siten kuin kuntalaissa säädetään. Tällä hetkellä hallintosääntö määrää, että pöytäkirjat pidetään toimielimen päättämänä aikana yleisesti nähtävänä siten, kuin kuntalaissa säädetään. Kuntalain muutosten tultua voimaan 1.6.2017 ei ole enää tarpeellista erikseen päättää nähtävillä pitoajankohdasta.

Hallintosäännön 29 luvun 27 §:ään lisätään uusi 2 momentti: Ennen vaalilautakunnan valitsemista lautakunnan tehtäviä hoitaa puheenjohtaja. Lisäyksen tekeminen on tarpeellista, koska ennen vaalilautakunnan valitsemista voi tulla suhteellisia vaaleja. Muussa toimielimessä vaalilautakunnan tehtäviä hoitaa toimielimen puheenjohtaja lukuun ottamatta 29 luvun 31 §:ssä määrättyä vaalin tuloksen laskemista. Toimielimen puheenjohtajaan sovelletaan soveltuvin osin sitä, mitä 29 luvussa on säädetty vaalilautakunnasta. Vaalin tuloksen laskemiseen sovelletaan 29 luvun 25 §:ää.

Luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteita koskeviin määräyksiin esitetyt muutokset

Hallintosäännön 31 luvun 2 §:n 2 momenttia muutetaan siten, että siihen lisätään sanat "kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen valitsemien". Hallintosäännön nykymuodon mukaan kaikkien johtokuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat ovat kokouspalkkion lisäksi oikeutettuja vuosipalkkioon. Tämä tarkoittaa sitä, että liikelaitosten johtokuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien lisäksi myös koulujen ja lukioiden johtokuntien puheenjohtajilla ja varapuheenjohtajilla olisi oikeus vuosipalkkioon. Tämä ei ole ollut tarkoituksena hallintosääntöä hyväksyttäessä. Aikaisemmin näitä palkkioita ei ole maksettu, eikä tätä järjestelyä ole ollut tarkoitus muuttaa.

Koulujen ja lukioiden johtokuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien työmäärän ollessa kohtaisen vähäinen verrattuna muihin hallintosäännössä mainittuihin toimielimiin ei ole tarkoituksenmukaista maksaa vuosipalkkiota. Tämä toteutetaan siten, että hallintosäännössä vuosipalkkioiden maksaminen rajoitetaan niihin johtokuntiin, joiden jäsenet kaupunginvaltuusto tai kaupunginhallitus ovat valinneet.

Korkeasaaren eläintarhaa koskevat poistettavat määräykset

Korkeasaaren eläintarhan säätiöittämisen vuoksi hallintosäännöstä poistetaan 1.1.2018 lukien seuraavat määräykset: 4 luku 1 a §, 4 luku 3 a §, 5 luku 4 a §, 5 luku 10 a §, 8 luku 1 § 1 momentti 8 a kohta, 12 luku 1 § 1 momentti 8 a kohta, luku 18 a kokonaisuudessaan sekä 23 luku 1 a §.

Kaupunginhallitus 20.11.2017 § 1070

Päätös

13.11.2017 Pöydälle

Esittelijä

Lisätiedot

Sari-Anna Pennanen, johtava kaupunginasiamies, puhelin: 310 36179

Päätös tullut nähtäväksi 18.12.2017

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.