Suomen Kuntaliitto ry:n valtuuskunnan vaalit

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kuntaliiton valtuuskunnan vaalit

Suomen Kuntaliitto ry:n valtuuskuntaan kuuluu 76 jäsentä, joista 66 valitaan kuntavaalien jälkeen järjestettävissä yhdistyksen vaaleissa, yhdeksän valtakunnallisten äänimäärien mukaan edellä mainittujen vaalien perustella laskettavilta tasauspaikoilta ja yksi Ahvenanmaan maakunnasta. Valtuuskuntaan valitaan vastaava määrä varajäseniä. Valtuuskuntaan valittavien tulee olla kuntalaissa tarkoitettuja valtuutettuja.

Kuntaliiton sääntöjen mukaan valtuuskunnan vaali suoritetaan yhdistyksen jäsenäänestyksenä. Äänioikeutettuja vaalissa on muut kuin yhteistyöjäseniksi luettavat Suomen Kuntaliitto ry:n varsinaiset jäsenet. Vaalit suoritetaan eduskuntavaaleissa käytettyä vaalipiirijakoa vastaavissa vaalipiireissä. Helsingin vaalipiiristä valitaan suoraan vallituloksen perusteella valtuuskuntaan kahdeksan jäsentä ja kahdeksan varajäsentä.

Vaalipiirin kunnassa toimiva puoluelaissa tarkoitettu rekisteröity puolue, jolla on edustus vähintään yhdessä vaalipiirin kunnassa, on voinut valmistella vaalipiirikohtaisen ehdokaslistan. Vaalipiirin kuntapäiväkokous on nimennyt ehdokaslistat. Kuntaliiton valtuuston vaalilautakunta on vahvistanut ehdokaslistat ja laatinut vaalipiireittäin ehdokaslistojen yhdistelmän.

Yhdistyksen varsinainen jäsen voi jakaa äänensä yhdelle tai useammalle ehdokaslistalle. Varsinaisella jäsenellä on käytettävissä kunnan asukaslukua vastaava äänimäärä. Vaalit järjestetään kuntavaalivuonna 15.11–31.12. välisenä aikana.

Kuntaliiton valtuuskuntaan valitaan Helsingin vaalipiiristä kahdeksan jäsentä ehdokaslistoista vertausluvun mukaisesti soveltaen vaalilain suhteellista vaalitapaa. Jäsenille valitaan ehdokaslistalta vastaava määrä varajäseniä.

Valtuuskunnan vaalin suorittamisen jälkeen määräytyy yhdeksän tasauspaikkaa jäsenäänestyksen yhteenlasketun vaalituloksen perusteella, jolloin jäsenäänestyksessä määräytynyt valtakunnallinen vaalitulos saatetaan vastaamaan ehdokaslistojen vaalipiireissä saamia yhteenlaskettuja äänimääriä laskemalla ehdokaslistoille valtakunnalliset vertausluvut. Ehdokaslistakohtainen tasauspaikkajärjestelmä on kuvattu tarkemmin Kuntaliitos valtuuskunnan vaali- ja työjärjestyksessä.

Kuntaliiton valtuuskunnan vaalin tulos lasketaan ja vahvistetaan Kuntaliiton valtuuston vaalilautakunnan kokouksessa 16.1.2018. Vaalipiirin vaalitulosta laskettaessa kullakin ehdokaslistalla ensimmäisenä oleva ehdokas saa vertausluvukseen ehdokaslistan koko äänimäärän, toisena olevan vertausluku on puolet äänimäärästä, kolmantena oleva kolmanneksen ja niin edelleen. Valtuuskuntaan valitaan ehdokkaat vaalipiireittäin vertaisluvun mukaisessa suuruusjärjestyksessä.

Jos ehdokaslistalta valitaan kaksi varsinaista jäsentä, samalta listalta valitaan varajäseneksi kolmantena ja neljäntenä olevat. Jos ehdokaslistalta valitaan useampi varsinainen jäsen, varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia, vaan heidät kutsutaan kokoukseen sijaantulojärjestyksessä.

Vaaleihin liittyvä päätöksenteko Helsingissä

Kuntaliiton säännöissä tai valtuuskunnan vaali- ja työjärjestyksessä ei ole määritelty menettelyä sen suhteen miten yhdistyksen varsinaisen jäsenen (kunnan) tulisi jakaa äänet ehdokaslistojen kesken. Kuntaliitolla ei muutoinkaan olisi toimivaltaa määrätä jäsenkuntien sisäisistä menettelyistä. Kuntaliitosta on kuitenkin esimerkinomaisesti ohjeistettu menettelystä siten, että kunnan äänimäärän jakamisen tulisi perustua valtuustossa toimitettavaan suljettuun lippuäänestykseen ehdokaslistojen välillä. Tällä tavalla voidaan toimia, jos kunnan hallintosäännössä valinta on määrätty valtuuston tehtäväksi.

Helsingissä kuitenkin hallintosäännön 8 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan jäsenien ja jäsenehdokkaiden nimeämisestä yhteisöjen ja säätiöiden toimielimiin päättää konsernijaosto. Näin ollen yhdistyksenä toimivan Kuntaliiton toimielimiin jäsenet Helsingissä valitsee konsernijaosto. Käsiteltävässä olevassa asiassa on kysymys ehdokaslistakohtaisen äänimäärän jakamisesta, eikä suorasta henkilövalinnasta, joten valintaa ei tule toimittaa henkilövaalina.

Ehdokaslistojen äänimäärien määrittäminen

Vaikka äänien jakaminen ehdokaslistojen välillä ei tapahdu valtuustossa, on tästä huolimatta tarkoituksenmukaista jakaa äänimäärä ehdokaslistoille valtuutettujen lukumäärän mukaisesti. Menettely äänimäärän suhteen olisi näin ollen mahdollisimman yhtäläinen kuntaliiton ohjeistaman menettelyn ja muiden jäsenkuntien kanssa.

Ehdokaslistakohtaisten äänien määrittäminen on valtakunnallisten tasauspaikkojen laskennan kannalta välttämätöntä. Henkilöiden nimeäminen suoraan valtuuskunnan jäseniksi ja varajäseniksi ei tästä johtuen ole mahdollista.

Ehdokaslistalle annettava äänimäärä perustuu kunkin valtuustoryhmän valtuutettujen lukumäärään. Kullakin kunnalla on käytettävissä ääniä vuoden 2016 lopun asukaslukua vastaava lukumäärä. Kuntaliitto on ohjeistanut menettelystä siten, että kullakin valtuutetulla on käytettävissä samansuuruinen osuus kunnan äänimäärästä.

Helsingin käytettävissä oleva kokonaisäänimäärä on 637 684 ääntä. Valtuutettua kohden laskettuna äänimäärä valtuustoryhmän jäsentä kohden on noin 7502 ääntä. Ehdokaslistojen äänimäärä ilmoitetaan pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun.

Ehdokaslistakohtainen äänimäärä perustuu vastaavan valtuustoryhmän kokoon, jonka pohjalta on määritelty kunkin ehdokaslistan äänimäärä. Ehdokaslistalle on annettu yhtä monta ääntä kuin kullakin valtuustoryhmällä on jäseniä. Valtuustoryhmät, joiden osalta ei ole vastaavaa ehdokaslistaa, esitetään äänestävän tyhjää.

Ehdokaslistakohtainen lopullinen äänimäärä lasketaan jakamalla kunnan asukasluku valtuutettujen lukumäärällä ja kertomalla osamäärä ehdokaslistan saamalla äänimäärällä. Saadut ehdokaslistojen äänimäärät pyöristetään kokonaislukuun. Vastaavalla tavalla lasketaan ja pyöristetään kokonaislukuun tyhjät äänet.

Päätös tullut nähtäväksi 01.12.2017

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.