Ulkokuntalaisilta ja Suomen ulkopuolelta tulevilta perittävästä terveyskeskusmaksusta luopuminen
Ulkokuntalaisilta ja Suomen ulkopuolelta tulevilta perittävästä terveyskeskusmaksusta luopuminen
Päätös
Kaupunginvaltuusto päätti, että ulkokuntalaisilta ja Suomen ulkopuolelta tulevilta ei peritä terveyskeskusmaksua.
Käsittely
Valtuutettu Mari Rantanen ehdotti valtuutettu Pia Kopran kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perustein:
Suomen ulkopuolelta tulevilta tulee jatkossakin periä terveydenhuollon maksut siten kuin tähänkin asti. Verorahoitteisessa terveydenhuoltojärjestelmässä ei voida lähteä siitä, että ne henkilöt, jotka eivät osallistu järjestelmän rahoittamiseen, olisivat oikeutettuja saamaan palveluja samoin ehdoin kuin ne, jotka ovat osa rahoitusjärjestelmää. Yhdenvertaisuuslakia ei ole kaiketi tarkoitettu ulotettavaksi koko maailman väestöön, jota nyt perusteena esitykselle käytetään. Lisäksi ongelmaksi voi muodostua myös Suomen ulkopuolelta tulevien terveyspalvelujen käyttöön liittyvä seuranta, mikäli laskutuksen kautta ei enää ole tietoa saatavissa.
8 äänestys
Asian käsittely jatko JAA, palautus EI
JAA-ehdotus: Jatko
EI-ehdotus: Esitän asiaa palautettavaksi valmisteluun. Suomen ulkopuolelta tulevilta tulee jatkossakin periä terveydenhuollon maksut siten kuin tähänkin asti. Verorahoitteisessa terveydenhuoltojärjestelmässä ei voida lähteä siitä, että ne henkilöt, jotka eivät osallistu järjestelmän rahoittamiseen, olisivat oikeutettuja saamaan palveluja samoin ehdoin kuin ne, jotka ovat osa rahoitusjärjestelmää. Yhdenvertaisuuslakia ei ole kaiketi tarkoitettu ulotettavaksi koko maailman väestöön, jota nyt perusteena esitykselle käytetään. Lisäksi ongelmaksi voi muodostua myös Suomen ulkopuolelta tulevien terveyspalvelujen käyttöön liittyvä seuranta mikäli laskutuksen kautta ei enää ole tietoa saatavissa.
Jaa-äänet: 76
Alviina Alametsä, Maija Anttila, Ted Apter, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Katju Aro, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Jussi Chydenius, Fatim Diarra, Jörn Donner, Mika Ebeling, Tuula Haatainen, Sandra Hagman, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Atte Harjanne, Eveliina Heinäluoma, Kaisa Hernberg, Perttu Hillman, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Ville Jalovaara, Kati Juva, Jukka Järvinen, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Mai Kivelä, Kauko Koskinen, Heimo Laaksonen, Petra Malin, Otto Meri, Silvia Modig, Abdirahim Mohamed, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Seija Muurinen, Björn Månsson, Dani Niskanen, Mia Nygård, Maria Ohisalo, Hannu Oskala, Sara Paavolainen, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Matti Parpala, Dennis Pasterstein, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Sirpa Puhakka, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Suldaan Said Ahmed, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Satu Silvo, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Byoma Tamrakar, Kimmo Tiilikainen, Pilvi Torsti, Ulla-Marja Urho, Reetta Vanhanen, Jan Vapaavuori, Laura Varjokari, Mauri Venemies, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki, Ozan Yanar
Ei-äänet: 6
Nuutti Hyttinen, Pia Kopra, Jussi Niinistö, Mika Raatikainen, Mari Rantanen, Sampo Terho
Poissa: 3
Wille Rydman, Ilkka Taipale, Sinikka Vepsä
Kaupunginvaltuusto päätti jatkaa asian käsittelyä.
Äänestys 1
Jaa: Jatko
Ei: Esitän asiaa palautettavaksi valmisteluun. Suomen ulkopuolelta tulevilta tulee jatkossakin periä terveydenhuollon maksut siten kuin tähänkin asti. Verorahoitteisessa terveydenhuoltojärjestelmässä ei voida lähteä siitä, että ne henkilöt, jotka eivät osallistu järjestelmän rahoittamiseen, olisivat oikeutettuja saamaan palveluja samoin ehdoin kuin ne, jotka ovat osa rahoitusjärjestelmää. Yhdenvertaisuuslakia ei ole kaiketi tarkoitettu ulotettavaksi koko maailman väestöön, jota nyt perusteena esitykselle käytetään. Lisäksi ongelmaksi voi muodostua myös Suomen ulkopuolelta tulevien terveyspalvelujen käyttöön liittyvä seuranta mikäli laskutuksen kautta ei enää ole tietoa saatavissa.
| Jäsen | Valtuustoryhmä |
|---|---|
| Alametsä, Alviina | Vihreä valtuustoryhmä |
| Anttila, Maija | Ei valtuustoryhmää |
| Apter, Ted | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Arajärvi, Pentti | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Arhinmäki, Paavo | Ei valtuustoryhmää |
| Aro, Katju | Ei valtuustoryhmää |
| Asko-Seljavaara, Sirpa | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Bogomoloff, Harry | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Borgarsdottir Sandelin, Silja | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Chydenius, Jussi | Vihreä valtuustoryhmä |
| Diarra, Fatim | Vihreä valtuustoryhmä |
| Donner, Jörn | Ei valtuustoryhmää |
| Ebeling, Mika | Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä |
| Haatainen, Tuula | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Hagman, Sandra | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Hakola, Juha | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Hamid, Jasmin | Ei valtuustoryhmää |
| Harjanne, Atte | Vihreä valtuustoryhmä |
| Heinäluoma, Eveliina | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Hernberg, Kaisa | Ei valtuustoryhmää |
| Hillman, Perttu | Ei valtuustoryhmää |
| Holopainen, Mari | Vihreä valtuustoryhmä |
| Honkasalo, Veronika | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Jalovaara, Ville | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Juva, Kati | Vihreä valtuustoryhmä |
| Järvinen, Jukka | Ei valtuustoryhmää |
| Kaleva, Atte | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Karhuvaara, Arja | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Kari, Emma | Vihreä valtuustoryhmä |
| Kivelä, Mai | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Koskinen, Kauko | Ei valtuustoryhmää |
| Laaksonen, Heimo | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Malin, Petra | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Meri, Otto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Modig, Silvia | Ei valtuustoryhmää |
| Mohamed, Abdirahim | Ei valtuustoryhmää |
| Moisio, Elina | Ei valtuustoryhmää |
| Muttilainen, Sami | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Muurinen, Seija | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Månsson, Björn | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Niskanen, Dani | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Nygård-Peltola, Mia | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Ohisalo, Maria | Vihreä valtuustoryhmä |
| Oskala, Hannu | Vihreä valtuustoryhmä |
| Paavolainen, Sara | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Pajula, Matias | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Pajunen, Jenni | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Pakarinen, Pia | Ei valtuustoryhmää |
| Parpala, Matti | Ei valtuustoryhmää |
| Pasterstein, Dennis | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Peltokorpi, Terhi | Keskustan valtuustoryhmä |
| Pennanen, Petrus | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Puhakka, Sirpa | Ei valtuustoryhmää |
| Rantala, Marcus | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Rantanen, Tuomas | Vihreä valtuustoryhmä |
| Rautava, Risto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Razmyar, Nasima | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Said Ahmed, Suldaan | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Saxberg, Mirita | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Sazonov, Daniel | Ei valtuustoryhmää |
| Silvo, Satu | Ei valtuustoryhmää |
| Sinnemäki, Anni | Vihreä valtuustoryhmä |
| Soininvaara, Osmo | Vihreä valtuustoryhmä |
| Stranius, Leo | Vihreä valtuustoryhmä |
| Sydänmaa, Johanna | Vihreä valtuustoryhmä |
| Tamrakar, Byoma | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Tiilikainen, Kimmo | Ei valtuustoryhmää |
| Torsti, Pilvi | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Urho, Ulla-Marja | Ei valtuustoryhmää |
| Vanhanen, Reetta | Vihreä valtuustoryhmä |
| Vapaavuori, Jan | Ei valtuustoryhmää |
| Varjokari, Laura | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Venemies, Mauri | Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä |
| Vesikansa, Sanna | Ei valtuustoryhmää |
| Vuorjoki, Anna | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Yanar, Ozan | Vihreä valtuustoryhmä |
| Jäsen | Valtuustoryhmä |
|---|---|
| Hyttinen, Nuutti | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Kopra, Pia | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Niinistö, Jussi | Ei valtuustoryhmää |
| Raatikainen, Mika | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Rantanen, Mari | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Terho, Sampo | Ei valtuustoryhmää |
| Jäsen | Valtuustoryhmä |
|---|
| Jäsen | Valtuustoryhmä |
|---|---|
| Rydman, Wille | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Taipale, Ilkka | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Vepsä, Sinikka | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Äänestystulos valtuustoryhmittäin
| Valtuustoryhmä | Jaa | Ei | Tyhjä | Poissa |
|---|---|---|---|---|
| Ei valtuustoryhmää | 21 | 2 | 0 | 0 |
| Kokoomuksen valtuustoryhmä | 17 | 0 | 0 | 0 |
| Vihreä valtuustoryhmä | 16 | 0 | 0 | 0 |
| Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä | 7 | 0 | 0 | 2 |
| Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 7 | 0 | 0 | 0 |
| Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä | 5 | 0 | 0 | 0 |
| Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä | 2 | 0 | 0 | 0 |
| Keskustan valtuustoryhmä | 1 | 0 | 0 | 0 |
| Perussuomalaisten valtuustoryhmä | 0 | 4 | 0 | 1 |
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää (8.5.2018 § 127) ulkokuntalaisilta ja Suomen ulkopuolelta tulevilta perittävästä terveyskeskusmaksusta luopumista. Lautakunnan esitys sisältyy päätöshistoriaan.
Ulkokuntalaisten terveyskeskusmaksu
Helsingin kaupunginvaltuuston 28.11.2012 § 382 tekemän päätöksen mukaan terveyskeskusmaksu poistettiin vuoden 2013 alusta helsinkiläisiltä. Muilta kuin helsinkiläisiltä peritään maksu 16,40 euroa. Lisäksi kaupunginhallitus on 1.2.2016 § 98 päättänyt, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut peritään vain indeksien mukaan korotettuina eikä lainmukaisen enimmäismäärän mukaisesti ja että terveyskeskusmaksua ei peritä helsinkiläisiltä.
Helsingin kaupunki perii ulkokuntalaiselta asiakasmaksun terveyskeskuslääkärin vastaanotosta. Ulkokuntalaisen hoito Helsingissä perustuu joko siihen, että häntä hoidetaan kiireellisesti, tai siihen, että hän käyttää terveydenhuoltolaissa säädettyä hoitopaikan valintaoikeuttaan ja valitsee hoitopaikakseen Helsingin. Ulkokuntalaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä Suomessa sijaitsevalta toiselta paikkakunnalta tulevaa henkilöä.
Eduskunnan oikeusasiamies on kanteluun 26.10.2017 antamassaan päätöksessä (liite 1) ottanut kantaa toiselta paikkakunnalta tulevalta perittävään terveyskeskusmaksuun ja viitannut päätöksessään terveydenhuoltolain 48 §:ään, jonka mukaan henkilö voi valita terveyskeskuksen palvelut mistä kunnasta tahansa. Hoitovastuu siirtyy tuolloin valitun kunnan terveyskeskukselle. Jos ulkokuntalainen käyttää hoitopaikan valinnanvapauttaan ja valitsee Helsingin terveyskeskuksen palvelut, vastuu hoidosta siirtyy Helsingille. Valintansa perusteella ulkokuntalainen on vertailukelpoisessa asemassa kaupungin omiin asukkaisiin nähden.
Oikeusasiamiehen mukaan yhdenvertaisuuslain voimaantulon jälkeen ei ole mahdollista kohdella muiden kuntien asukkaita eri tavalla terveyskeskusmaksuja määrättäessä. Uutta yhdenvertaisuuslakia on sovellettu sen voimaantulosta 1.1.2015 lähtien eli sen jälkeen, kun kaupunginvaltuusto oli tehnyt asiakasmaksua koskevan päätöksensä 28.11.2012. Oikeusasiamiehen mukaan kunnan harkintavaltaa rajoittaa yhdenvertaisuuslain syrjintäkielto. Asuinpaikkaan perustuva erilainen kohtelu merkitsee lain 8 §:n mukaan syrjintää "muun henkilöön liittyvän syyn perusteella" (HE 19/2014 vp, s. 67). Lisäksi oikeusasiamies on katsonut, että kysymys on myös yhdenvertaisuuslain 10 §:ssä tarkoitetusta välittömästä syrjinnästä, koska ulkokuntalaisia kohdellaan ”henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa”.
Yhdenvertaisuuslain 11 §:n 2 momenttiin sisältyvät oikeuttamisperusteet eivät tule sovellettavaksi, koska asiakasmaksun määrääminen merkitsee julkisen vallan käyttöä. Näin ollen ulkokuntalaisen erilaista kohtelua ei voida oikeuttaa, kun kyse on julkisen vallan käytöstä. Oikeusasiamiehen mukaan yhdenvertaisuuslain lähtökohtana on, ettei ulkokuntalaista saa asettaa eri asemaan terveyskeskusmaksun suhteen helsinkiläiseen nähden asiakasmaksun määräämisessä. Koska ulkokuntalainen on asuinpaikastaan riippumatta samassa asemassa kuin helsinkiläinen, häneltä ei saa periä terveyskeskusmaksua, koska helsinkiläiseltäkään ei sitä peritä.
Oikeusasiamies on pyytänyt ilmoittamaan, millaisiin toimenpiteisiin kaupunki on hänen päätöksensä johdosta ryhtynyt. Oikeusasiamiehen päätöksen jälkeen sosiaali- ja terveystoimiala on arvioinut maksukäytäntöään uudelleen yhdessä kaupunginkanslian oikeuspalvelujen kanssa. Johtopäätöksenä on päädytty siihen, että kaupungin tulee luopua perimästä terveyskeskusmaksua ulkopaikkakunnalta tulevalta, koska sitä ei peritä helsinkiläiseltäkään. Oikeusasiamiehelle on lähetetty liitteenä 2 oleva vastaus.
Kaupunki saa periä ulkokuntalaisen hoitokustannukset hänen kotikunnaltaan täysimääräisesti, joten terveyskeskusmaksun perimisestä luopumisella ei ole kaupungin nettomenojen näkökulmasta merkitystä.
Ulkokuntalaisia on käynyt terveysasemilla vuonna 2017 yhteensä 2 861 henkilöä. Asiakkailta on peritty 16,40 euron suuruisia terveyskeskusmaksuja yhteensä 46 920,40 euroa. Toisilta kunnilta on peritty 326 402,00 euroa. Asiakkailta perityt terveyskeskusmaksut ja toisilta kunnilta perityt ulkokuntalaisten terveyskeskuskäyntien todelliset kustannukset ovat yhteensä 373 322,40 euroa. Lisäksi toisilta kunnilta peritään hoitajan, jalkaterapian, ravitsemusterapian ja neuvolan käynneiltä kustannukset, lisäksi peritään kustannukset silmäseulasta ja puhelusta lääkärille. Näistä kustannuksista ei ole mahdollista tuottaa euromääräistä tietoa.
Suomen ulkopuolelta tulevien terveyskeskusmaksu
Kaikilla kiireellisen hoidon tarpeessa olevilla henkilöillä kansalaisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta on oikeus saada välttämätöntä hoitoa julkisessa terveydenhuollossa. Lisäksi ulkomailta tulevalla henkilöllä on joissakin tilanteissa oikeus hoitoon samalla tavalla kuin Suomessa asuvalla, vaikka hänellä ei ole täällä kotikuntaa. Oikeus hoitoon voi perustua asumiseen, EU-lainsäädäntöön tai kansainväliseen sopimukseen. Kansaneläkelaitos (Kela) selvittää pyynnöstä henkilön oikeuden käyttää julkisen terveydenhuollon palveluja.
Rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) mukaan hoito-oikeustodistuksen esittäneen henkilön oikeus julkisen terveydenhuollon palveluun perustuu EU-asetukseen 883/2004, sosiaaliturvasopimukseen tai muuhun kansainväliseen sopimukseen. Helsingin kaupunki saa valtiolta korvauksen myös perusterveydenhuollon kustannuksista, jotka aiheutuvat hoito-oikeustodistuksen esittäneelle maksuttomasta hoidosta terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Kela korvaa hoidosta aiheutuneista kustannuksista Helsingin kaupungille palvelujen tuottamisesta aiheutuneet kustannukset. Valtion korvaushakemukseen liitetään kopio potilaan hoito-oikeustodistuksesta. Korvaukset maksetaan neljää kertaa vuodessa.
Ulkomailta tulevat henkilöt maksavat myös joissakin tapauksissa terveyskeskuskäyntinsä todelliset kustannukset pääsääntöisesti itse ja saavat korvauksen mahdollisesti ottamastaan yksityisestä tapaturma- tai sairauskuluvakuutuksesta tai kotimaansa sosiaaliturvajärjestelmästä.
Liitteinä 3 ja 4 on selvitys terveysasemien suoritteista ja niistä asiakkaista, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa. Tähän asiakasryhmään kuuluvat EU- ja ETA-maista sekä Sveitsistä, muista Pohjoismaista sekä EU-alueen ulkopuolelta tulevat henkilöt.
Ulkomailta tulevien henkilöiden käyntejä on ollut terveysasemilla yhteensä 1 364 vuonna 2017 ja 1 609 vuonna 2016. Selvitykseen liittyy epävarmuustekijöitä, koska terveysasemilla ei ole käytössä keskitettyä ilmoittautumista. Tämän vuoksi asiakkaat hakeutuvat suoraan vastaanotolle, jolloin yksittäinen vastaanottava hoitaja tai lääkäri on selvittänyt, onko vastaanotolle saapunut henkilö ulkomailta tuleva. Terveydenhuollon tietovarastoon ei poimita tietoa siitä, mitä hoito-oikeustodistuksia henkilö on esittänyt, kun hän on asioinut terveydenhuollossa. Samoin asiakkaiden ja potilaiden erottelu pelkästään maakooditiedon perusteella ei anna selvitystä siitä, onko kysymyksessä henkilö, jonka hoidosta voidaan hakea valtion korvaus. Ulkomailta tulevien vastaanottokäynneistä ja niiden kustannusvaikutuksista ei ole saatavissa käytettävissä olevin keinoin sellaista selvitystä, jonka perusteella olisi mahdollista tehdä luotettavia arvioita niiden vaikutuksista kaupungin menotalouteen.
Ulkokuntaisilta ja Suomen ulkopuolelta tulevilta perittävästä terveyskeskusmaksusta luopuminen
Oikeusasiamiehen päätöksessä tarkoitetun ulkokuntalaisen terveyskeskusmaksun lisäksi Helsingissä on tähän saakka peritty Suomen ulkopuolelta tulevilta asiakkailta terveyskeskusmaksu. Nämä molemmat esitetään nyt poistettavaksi.
Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 5 §:ssä viranomaiselle on asetettu velvoite edistää yhdenvertaisuutta. Ulkokuntalaisten ja Suomen ulkopuolelta tulevien vastaanottokäynneistä perittävistä terveyskeskusmaksuista luopuminen on yhdenvertaisuuden näkökulmasta perusteltua ja voi osaltaan helpottaa hoitoon hakeutumista ja siten vähentää terveys- ja hyvinvointieroja. Maksusta luopumisella ei arvioida olevan niin merkittävää vaikutusta palvelujen kysyntään, että se vaikeuttaisi helsinkiläisten hoitoon pääsyä.
Syrjinnän kiellosta säädetään yhdenvertaisuuslain 3 luvun 8 §:ssä seuraavasti: Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn (esim. kotipaikka) perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.
Kuntalain 4 luvun 14 §:n 2 momentin mukaan valtuuston tehtävänä on mm. päättää palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista. Hallintosäännön 7 luvun 1 §:n 12 kohdan mukaan kaupunginvaltuusto päättää taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittävän uuden sosiaalihuollon asiakasmaksun tai terveydenhuollon potilasmaksun käyttöön ottamisesta tai tällaisen maksun käytöstä luopumisesta.
Asia on valmisteltu yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimialan ja kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston sekä oikeuspalvelujen kesken.
Kaupunginhallitus 04.06.2018 § 396
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättää, että ulkokuntalaisilta ja Suomen ulkopuolelta tulevilta ei peritä terveyskeskusmaksua.
Esittelijä
Lisätiedot
Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184
Sosiaali- ja terveyslautakunta 08.05.2018 § 127
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti esittelijän ehdotuksen mukaisesti omalta osaltaan hyväksyä ja esitti samalla kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi, että kaupunki luopuu perimästä terveyskeskusmaksua ulkokuntalaisilta ja Suomen ulkopuolelta tulevilta.
Käsittely
Asiassa tehtiin seuraava palautusehdotus:
Palautusehdotus 1:
Jäsen Mari Rantanen: Esitän asiaa palautettavaksi valmisteluun. Suomen ulkopuolelta tulevilta tulee jatkossakin periä terveydenhuollon maksut siten kuin tähänkin asti. Verorahoitteisessa terveydenhuoltojärjestelmässä ei voida lähteä siitä, että ne henkilöt, jotka eivät osallistu järjestelmän rahoittamiseen, olisivat oikeutettuja saamaan palveluja samoin ehdoin kuin ne, jotka ovat osa rahoitusjärjestelmää. Yhdenvertaisuuslakia ei ole kaiketi tarkoitettu ulotettavaksi koko maailman väestöön, jota nyt perusteena esitykselle käytetään. Lisäksi ongelmaksi voi muodostua myös käyttöön liittyvä seuranta mikäli laskutuksen kautta ei enää ole tietoa saatavissa.
Jäsen Mari Rantasen palautusehdotus raukesi kannattamattomana.
Lisäksi asiassa tehtiin seuraava vastaehdotus:
Vastaehdotus 1:
Jäsen Sami Heistaro: Kaupungin tulee kuitenkin lähtökohtaisesti edelleen periä Suomen ulkopuolelta tulevien hoitokustannukset täysimääräisesti hänen kotimaaltaan tai muulta taholta kuten vakuutusyhtiöltä silloin, kun se on mahdollista ja voimassaolevien säädösten mukaista. Tällöin terveyskeskusmaksusta luopumisella ulkomailta tulevien osalta ei ole kaupungin nettomenojen näkökulmasta taloudellista merkitystä.
Kannattaja: jäsen Seija Muurinen
Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös syntyi seuraavan äänestyksen tuloksena:
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 1 (jäsen Sami Heistaro): Kaupungin tulee kuitenkin lähtökohtaisesti edelleen periä Suomen ulkopuolelta tulevien hoitokustannukset täysimääräisesti hänen kotimaaltaan tai muulta taholta kuten vakuutusyhtiöltä silloin, kun se on mahdollista ja voimassaolevien säädösten mukaista. Tällöin terveyskeskusmaksusta luopumisella ulkomailta tulevien osalta ei ole kaupungin nettomenojen näkökulmasta taloudellista merkitystä.
Jaa-äänet: 8
Katju Aro, Tapio Bergholm, Cecilia Ehrnrooth, Sandra Hagman, Kati Juva, Karita Toijonen, Tuomas Tuure, Sanna Vesikansa
Ei-äänet: 5
Leo Bergman, Sami Heistaro, Seija Muurinen, Mari Rantanen, Daniel Sazonov
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 8 - 5.
24.04.2018 Pöydälle
13.02.2018 Poistettiin
Esittelijä
Lisätiedot
Harri J. Lehtonen, lakimies, puhelin: 310 42668
Päätös tullut nähtäväksi 26.06.2018
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianomainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, jolla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36184