Valtuutettu Terhi Peltokorven aloite kimppakyytisovelluksesta

Puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginvaltuusto pani asian pöydälle.

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu Terhi Peltokorven aloitteen loppuun käsitellyksi.

Liikenneliikelaitoksen johtokunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon koskien valtuutettu Terhi Peltokorven ym. aloitetta kimppakyytisovelluksen käyttöönotosta kaupungin työntekijöiden tai kaikkien helsinkiläisten käyttöön täydentämään joukkoliikennetarjontaa.

Kimppakyytiratkaisut tukevat sekä Helsingin kaupungin että HKL:n tavoitteita ympäristöystävällisten ja kestävien liikkumismuotojen edistämisestä ja tarjoavat joustavan tavan monipuolistaa ja täydentää joukkoliikenteen palvelutarjontaa. Vuosina 2013-2015 HSL tarjosi kimppakyytiratkaisua Kutsuplus-minibussiliikenteenä, mutta luopui palvelun tuottamisesta tiukentuneen taloustilanteen vuoksi. HKL:n henkilökunnan käytössä tämä kimppakyytiratkaisu oli, ja sitä hyödynnettiin aloitteessa kuvatulla tavalla asiointimatkojen hoitamiseen silloin, kun joukkoliikennetarjonta käytetyllä matkalla ei vastannut tarpeeseen.

HKL suhtautuu jatkossakin kimppakyytisovellusten käyttöön oman ja kaupungin henkilökunnan asiointimatkoihin myönteisesti. Ensisijaisesti HKL:n henkilökunta käyttää asiointimatkoihin joukkoliikennettä tai kaupunkipyöriä, joiden käyttämiseen HKL tarjoaa henkilökuntaedun. Toissijaisesti voidaan käyttää kimppakyytipalvelua erityisesti taksimatkojen korvaamiseen. Sovelluksia ko. tarpeeseen on jo nyt markkinoilla runsaasti ja HKL:n työntekijät voivat soveltaa niitä halutessaan omiin matkatarkoituksiinsa.

Kutsuplus-palvelua vastaavaa julkisesti kehitettyä palvelua ei toistaiseksi ole ollut käyttöönotettavissa, ja HKL seuraakin alan kehittymistä ja myös yksityisten yritysten palvelutarjontaa mielenkiinnolla. Kuten aloitteessakin mainitaan, älysovellukset yleistyvät huomattavan nopeasti.

HKL:n tai muiden kaupungin virastojen ja liikelaitosten ottaessa käyttöön kimppakyytisovelluksen työntekijöiden asiointimatkoja varten saadaan arvokasta kokemusta harkittaessa kimppakyytisovelluksen tarjoamista kaikkien pääkaupunkiseudun kuntalaisten käyttöön. Tämä harkinta tulee kaupungin tehdä kuitenkin yhteistyössä HSL:n kanssa suhteessa laajempaan toimintaympäristön analyysiin sekä joukkoliikennejärjestelmän palveluntarjontaan ja kehitykseen. Palvelun mahdollisia vaikutuksia autoliikenteen todelliseen määrään tulee ensin selvittää kattavasti. Palvelun tarjoaminen kaikille kaupunkilaisille maksutta saattaisi myös lisätä autoliikennettä kaupungissa ja mahdollisesti vähentää joukkoliikenteen houkuttelevuutta.

Kimppakyydit ja muut autojen yhteiskäyttöä lisäävät toimenpiteet eivät välttämättä johtaisi yksittäisten autojen määrän vähenemiseen. Tutkimusten perusteella kaikkein suurinta kiinnostus yhteiskäyttöautoihin vaikuttaisi olevan joukolla, joka ei omista autoa ollenkaan. Saattaisi siten olla mahdollista, että autojen yhteiskäytön lisääntymiseen tähtäävät toimenpiteet nostaisivatkin yksittäisten autojen ja siten liikenteen määrä kaupunkialueella.

Jos palvelua tämän kaltaisesti laajennettaisiin, olisi kimppakyytisovelluksen palveluntarjoajaksi pääkaupunkiseudun joukkoliikennekuntayhtymä HSL yksityistä yrittäjää luontevampi vaihtoehto mm. kilpailuteknisistä syistä. Mikäli valittaisiin yksityinen palveluntuottaja, tulisi kimppakyytipalvelun olla HSL:n kilpailuttama.

Kimppakyytipalvelulla voidaan täydentää joukkoliikenteen palvelutarjontaa, mutta ensisijaisena liikkumismuotona tulee kaupunkistrategian mukaisesti nähdä kävely, pyöräily ja joukkoliikenne.

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Aloitteessa esitetty tavoite henkilöautoliikenteen vähentämiseksi on kannatettava. Helsingin kantakaupunkiin saapuvien henkilöautojen keskikuormitus on nykyään noin 1,2 henkeä/auto. Matkustajamäärän kasvattaminen henkilöautoissa tehostaa liikennejärjestelmän toimintaa ja vähentää henkilöautoilla ajettuja kilometrejä kaupungissa, millä on monia hyviä seurausvaikutuksia.

Kimppakyytien yleistymisen seurauksena on arvioitu, että osa autoilijoista luopuu oman auton käytöstä ja autojen keskikuormitus nousee.

Suurimpana haasteena on saada kimppakyytimatka oman auton käyttäjän kannalta niin sujuvaksi ja vaivattomaksi, että se kannustaa kimppakyytien käyttöön myös Helsingissä tyypillisillä lyhyillä matkoilla. Kimppakyytisovelluksen kautta saatavan kustannus- ja palvelutasohyödyn pitäisi pystyä kompensoimaan mahdollista matka-ajan pitenemistä, matkan suunnittelun ja tilaamisen vaivaa sekä varmistamaan matkustajalle edullinen, sujuva ja turvallinen matka.

Helsingissä joukkoliikennejärjestelmän palvelutaso on sen verran hyvä, että tarvetta kimppakyydeille ei liikkumisen perustarpeen tyydyttämiseksi ole. Liikkuminen joukkoliikenteellä on Helsingissä pääosin vaivatonta sekä kohtuullisen nopeaa ja halpaa. Tästä on osoituksena joukkoliikenteen korkea kulkutapaosuus moneen muuhun kaupunkiin verrattuna.

Kimppakyyteihin ja niitä mahdollistaviin sovelluksiin liittyy paljon kehittämispotentiaalia. Erilaisia matkojen yhdistelyyn ja kyytien jakamiseen tähtääviä sovelluksia on markkinoilla jo nyt monia. Myös kaupungin työntekijät voivat näitä halutessaan soveltaa omiin matkatarkoituksiinsa. Kaupunkiympäristön henkilöstön liikkumiskäytäntöjä selvitetään parhaillaan ja erilaisia liikkumisen palveluja tullaan pilotoimaan ennen siirtymistä Kaupunkiympäristötaloon 2020. Tavoitteena on ottaa käyttöön liikkumispalveluja, jotka tukevat monipaikkaista työntekoa ja kestävää liikkumista.

HSL:n ydintehtävä on tuottaa mahdollisimman korkeatasoista ja kustannustehokasta joukkoliikennettä, joka voi olla myös osa erikseen markkinanehtoisesti tarjottavaa liikkumispalvelua. Julkisen subvention käyttöä liikkumiseen tulee tarkoin harkita, jotta hyödyt kohdistuvat tarkoituksenmukaisesti eikä esimerkiksi heikennä joukkoliikenteen kannattavuutta tai houkuttelevuutta. Alan kehitystä kannattaa seurata tarkasti ja tarkkailla muodostuuko markkinoille jokin hallitseva ja laajalle levinnyt sovellus. Kimppakyyteihin liittyvään lainsäädäntöön olisi myös hyvä saada selkeät säännöt siitä, minkälaista toiminta voi olla ja minkälaisia korvauksia siitä voi maksaa tai vastaanottaa. Tässä vaiheessa ei ole perusteltua esittää erillistä taloudellista tukea kaupungin työntekijöille tai kaupunkilaisille kimppakyytisovellusten käytöstä.