Valtuutettu Terhi Peltokorven aloite kimppakyytisovelluksesta

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Aloitteessa esitetty tavoite henkilöautoliikenteen vähentämiseksi on kannatettava. Helsingin kantakaupunkiin saapuvien henkilöautojen keskikuormitus on nykyään noin 1,2 henkeä/auto. Matkustajamäärän kasvattaminen henkilöautoissa tehostaa liikennejärjestelmän toimintaa ja vähentää henkilöautoilla ajettuja kilometrejä kaupungissa, millä on monia hyviä seurausvaikutuksia.

Kimppakyytien yleistymisen seurauksena on arvioitu, että osa autoilijoista luopuu oman auton käytöstä ja autojen keskikuormitus nousee.

Suurimpana haasteena on saada kimppakyytimatka oman auton käyttäjän kannalta niin sujuvaksi ja vaivattomaksi, että se kannustaa kimppakyytien käyttöön myös Helsingissä tyypillisillä lyhyillä matkoilla. Kimppakyytisovelluksen kautta saatavan kustannus- ja palvelutasohyödyn pitäisi pystyä kompensoimaan mahdollista matka-ajan pitenemistä, matkan suunnittelun ja tilaamisen vaivaa sekä varmistamaan matkustajalle edullinen, sujuva ja turvallinen matka.

Helsingissä joukkoliikennejärjestelmän palvelutaso on sen verran hyvä, että tarvetta kimppakyydeille ei liikkumisen perustarpeen tyydyttämiseksi ole. Liikkuminen joukkoliikenteellä on Helsingissä pääosin vaivatonta sekä kohtuullisen nopeaa ja halpaa. Tästä on osoituksena joukkoliikenteen korkea kulkutapaosuus moneen muuhun kaupunkiin verrattuna.

Kimppakyyteihin ja niitä mahdollistaviin sovelluksiin liittyy paljon kehittämispotentiaalia. Erilaisia matkojen yhdistelyyn ja kyytien jakamiseen tähtääviä sovelluksia on markkinoilla jo nyt monia. Myös kaupungin työntekijät voivat näitä halutessaan soveltaa omiin matkatarkoituksiinsa. Kaupunkiympäristön henkilöstön liikkumiskäytäntöjä selvitetään parhaillaan ja erilaisia liikkumisen palveluja tullaan pilotoimaan ennen siirtymistä Kaupunkiympäristötaloon 2020. Tavoitteena on ottaa käyttöön liikkumispalveluja, jotka tukevat monipaikkaista työntekoa ja kestävää liikkumista.

HSL:n ydintehtävä on tuottaa mahdollisimman korkeatasoista ja kustannustehokasta joukkoliikennettä, joka voi olla myös osa erikseen markkinanehtoisesti tarjottavaa liikkumispalvelua. Julkisen subvention käyttöä liikkumiseen tulee tarkoin harkita, jotta hyödyt kohdistuvat tarkoituksenmukaisesti eikä esimerkiksi heikennä joukkoliikenteen kannattavuutta tai houkuttelevuutta. Alan kehitystä kannattaa seurata tarkasti ja tarkkailla muodostuuko markkinoille jokin hallitseva ja laajalle levinnyt sovellus. Kimppakyyteihin liittyvään lainsäädäntöön olisi myös hyvä saada selkeät säännöt siitä, minkälaista toiminta voi olla ja minkälaisia korvauksia siitä voi maksaa tai vastaanottaa. Tässä vaiheessa ei ole perusteltua esittää erillistä taloudellista tukea kaupungin työntekijöille tai kaupunkilaisille kimppakyytisovellusten käytöstä.