Avustuksen myöntäminen, harrastus/liikkuminen -avustukset kaudelle 1.11.2019 - 31.10.2020, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kymmenen hanketta sai lokakuussa 2018 kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta avustuksen, jonka tarkoituksena on toteuttaa Helsingin kaupungin strategian tavoitteita liikkumisen lisäämiseksi ja lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastustoiminnan edistämiseksi uudenlaisten toimintatapojen ja yhteistyömuotojen avulla liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoiminnan yhteishankkeina, joiden rahoitusta voidaan jatkaa erillispäätöksillä vuosina 2019 ja 2020 talousarvion määrärahojen puitteissa. (Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 13.2.2018, § 29 ja 30.10.2018, § 205 ja 8.10.2019, §164).

Toimintakaudelle 1.11.2020–31.12.2021 on kulttuurin ja vapaa-ajan lautakunnan avustuksiin varattu 900 000 euroa hankkeiden tukemiseen. Kolmivuotiskauden viimeinen haku päättyi 16.8.2020 ja määräaikaan mennessä kaikki hankkeet toimittivat hakemuksen ja tarvittavat liitteet.

Hakijoiden hakemusten, liitemateriaalien ja muun yhteydenpidon kautta voidaan todeta, että hankkeet ovat edenneet pääosin suunnitelmallisesti. Koronan vuoksi osa hankkeista on joutunut muuttamaan suunnitelmiaan mm. toimitilojen sulkeuduttua ja siirtämään toimintoja etätoiminnoiksi. Osa hankkeista on tuonut esiin myös koronasta johtuvan toiveen, että kuluvan vuoden käyttämättä jääneen avustuksen voisi siirtää käytettäväksi kauden 2022 kevääseen.

Hankehakemuksista selviää, että elokuun loppuun mennessä osallistujien määrä kaikissa hankkeissa edellisellä kaudella on ollut noin 25 500, joista uusia osallistujia on ollut reilu 7 500.

Hankeavustukset ovat kehittämisavustuksia, joiden tarkoitus on edistää liikkumista ja arkiaktiivisuutta kaikenikäisille erityisesti niissä ryhmissä, jotka hyötyvät liikkumisesta terveytensä kannalta eniten tai / sekä lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastustoimintaa ja tavoitetaan niitä lapsia ja nuoria, joille ei ole vielä harrastusta. Haun yhteydessä on korostettu sitä, että hankkeiden kannattaa rohkeasti kokeilla uusia malleja kohderyhmien saavuttamiseen ja uusien osallistujien saavuttamiseen. Kaupungin tavoitteena on ensi vuoden aikana kerätä hankkeilta mahdollisimman paljon oppia ja kokemuksia jaettavaksi edelleen niin muille kansalaisjärjestöille kuin kaupungille liikkumisen ja harrastamisen edistämiseksi. Tavoitteena on myös kerätä tietoa epäonnistumisista, jotka edesauttavat muita toimijoita toimintojen suunnittelussa ja viestimisessä.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden yhteisen arviointiryhmän mukaan hankkeiden avustamista jatketaan edelliskauden avustusmäärällä kuitenkin niin, että HELride Collective ry:n avustusta korotetaan 30 000 eurolla (uusi skeittikontti Kontulaan) ja Oranssi ry:n Funnet -hankkeen avustusta korotetaan 10 000 eurolla (osallistujamäärän nousu, toisen rahoituksen pienentyminen).

Hankkeilla on suunnitelmia siitä, miten niiden toimintaa jatkuu viimeisen hankekauden jälkeen. Joissain hankkeissa on kehitetty toimintamalli tai vastaava, joka on sen päätyttyä eri toimijoiden hyödynnettävissä. Lisäksi hankkeilla on muun muassa suunnitelmia uuden rahoituksen hankkimiseksi sekä suunnitelmia toiminnan siirtämisestä toisen tahon järjestettäväksi.

Hankkeiden kuvaus ja arviointi

Barreto Helsinki ry / Lähiökoutsi

Lähiökoutsi-hanke on Barreto Helsinki ry:n, HNMKY ry:n ja Helsinki Human Rights 09 ry:n yhteishanke. Tavoite on liikuttaa 7–12-vuotiaita alakouluikäisiä sekä 13–15-vuotiaita lapsia ja nuoria heidän lähiympäristössään kouluissa, kerhoissa ja tapahtumissa Koillis-Helsingissä. Hankkeessa myös koulutetaan nuoria 16–29-vuotiaita toimimaan vertaisohjaajina lapsille ja nuorille.

Hankkeessa tapahtui painopisteen muutos toisen toimintavuoden aikana. Lähiökoutsi-toiminnassa on ollut haasteita. Vertaisohjaajia on Lähiökoutsi-toimintaan on löytynyt enemmän omista verkostoista kuin oppilaitoksista. Vertaisohjaajakoulutuksena on järjestetty Kerhon ohjaajan ABC-koulutusta. Lähiökoutsi-kurssilla keskitytään Elämäntaitoja liikunnan avulla-konseptin soveltamiseen suunnittelussa ja toteutuksessa. ELA-oppitunnit perustuvat ns. Hellisonin malliin, jossa pyritään parantamaan positiivista vuorovaikutusta sekä itsenäistä työskentelyä liikuntatunneilla edistämällä nuorten vastuuntuntoisuutta. ELA-mallia on toteutettu oppituntien lisäksi välituntiliikunnassa ja koulun jälkeen tapahtuvassa kerhotoiminnassa.

Lähiökoutsi-hanke on verkostoitunut Koillis-Helsingin alueen muiden toimijoiden kanssa (mm. alueen nuorisotyöntekijät). Hanke tekee yhteistyötä Malmitiimin kanssa. Malmitiimiin kuuluu tällä hetkellä Me-koulu, Kirkon nuorisotyö, Malmin nuorisotalo, Koillisluotsi, Malmin peruskoulun edustaja, Nyt-liikunta/Fun Action ja Pulssi. Vuoden 2020 syksyn aikana tavoitteena on löytää yhteistyökumppaniksi ammattikorkeakoulu, jonka sosionomeille voidaan tarjota ELA-kerhonohjaajan kurssia valinnaisaineena. Korona vaikutti suuresti hankkeen toimintaan kevään 2020 ajaksi. Keväällä koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa hankkeessa keskityttiin kesän ja leiritoiminnan suunnitteluun sekä työstettiin koulutusmateriaalia uusille ohjaajille.

Avustus pidetään ennallaan.

HELride Collective ry/ Skeittikontti

Skettikontin tavoitteena on toimia kesällä skeittiparkin tukikohtana. Säännöllisten skeittikoulujen ja skeittileirien lisäksi harrastusta voi kokeilla joustavasti myös lainaamalla kontista skeittilautaa. Lisäksi hankkeessa toteutetaan erilaisia työpajoja ja tapahtumia.

Kesällä 2020 Eläintarhan skeittikontilla järjestettiin monenlaista toimintaa. Osallistujien palaute toiminnasta on ollut positiivista. Neljälle skeittileirille osallistui yhteensä 48 nuorta ja skeittikouluihin 500 nuorta. Skeittilautoja lainattiin kesän aikana 250 kertaa. Yhteensä kävijöitä kontilla oli kesän aikana yli 5 000. Skeittikoulut ja leirit olivat täynnä, eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet osallistumaan. Tapahtumia järjestettiin suunniteltua vähemmän koronan vuoksi, mutta kaksipäiväinen skeittikontin kesän päätöstapahtuma saatiin silti onnistuneesti pidettyä. Skeittikontti on päivittäistoiminnan lisäksi toiminut alustana muille yhdistyksille ja nuorten ryhmille, jotka ovat järjestäneet kontilla esimerkiksi työpajoja. Skeittikontti herätti edelleen paljon kiinnostusta, jonka seurauksena skeittikonttitoimintaa on Helsingin mallin mukaisesti viety myös muihin Suomen kaupunkeihin.

Seuraavalla kaudella hankkeella on tarkoitus avata Eläintarhan kontin lisäksi toinen skeittikontti Itä-Helsinkiin Kontulan skeittiparkille. Laajennussuunnitelman taustalla on toiminnan voimakkaasti kasvanut kysyntä. Hanke jatkaa molemmilla konteilla skeittikouluja, skeittileirejä ja lautojen lainaamista. Hankkeen tarkoitus on myös lisätä työpajatoimintaa ja jatkaa tapahtumien järjestämistä. Uudeksi toiminnaksi on suunniteltu kahvilatoimintaa ja skeittitarvikkeiden myyntiä.

Avustusta korotetaan 30 000 eurolla.

Helsingin Jalkapalloklubi ry / Klubipallo

Hankkeen ideana on tarjota 16–20-vuotiaille ammattikouluissa opiskeleville nuorille säännöllistä matalan kynnyksen jalkapallotoimintaa suoraan koulupäivän jälkeen. Toimintaa toteutetaan tiiviisti yhteistyössä ammattiopistojen kanssa.

Koulupäivän jälkeen oppilaitoksen liikuntasalissa tapahtuva jalkapallo/futsal- sekä sulkapallotoiminta mahdollistavat helpon osallistumisen nuorille opiskelijoille toistuvaan ja ohjattuun matalan kynnyksen liikuntaan. Hankkeessa on osana sen toimintaa järjestetty myös oppilaitosliiga turnauksineen ja loppuotteluineen.

Hankkeeseen on liittynyt kiinteä yhteistyö oppilaitosten kanssa myös koulupäivän jälkeisen liikunnan opinnollistamisen osalta. Oppilaitoksista saadun palautteen mukaan yhteistyö urheiluseuran kanssa on nähty yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä lisääväksi sekä mahdollisuudeksi yhdistää liikuntaharrastus kouluympäristöön. Se, että urheiluseura jalkautuu kouluympäristöön on jopa tuonut joillekin opiskelijoille motivaatiota tulla kouluun.

Klubipallon viikottaisissa ryhmissä toteutui lukuvuonna 2019–2020 yhteensä 5 400 henkilöliikuntatuntia. Tänä syksynä oppilaitosliigan alkulohko-pelien on suunniteltu käynnistyvän marras-joulukuussa. Korona keskeytti toiminnan Klubipallo-hankkeessa kokonaan huhti-kesäkuun 2020 ajaksi. Avustus, joka jäi käyttämättä koronan takia on suunniteltu käytettävä keväälle 2022, jotta hankkeessa suunniteltu toiminta saataisiin kokonaisuudessaan vietyä läpi lukukauden 2021–2022 osalta.

Avustus pidetään ennallaan.

Intomieliset ry / Break the Fight

Intomieliset ry:n Break the Fight –hankkeen avulla järjestetään nuorille monipuolista harrastustoimintaa hip-hop-kulttuurin keinoin. Hanke lisää nuorten harrastamista erilaisten työpajamuotojen avulla.

Toiminnassa pyritään nuorten osallisuuden vahvistamiseen taidelähtöisin keinoin. Hankkeen kohderyhmänä ovat 5.–7.-luokkalaiset lapset ja nuoret Itä-Helsingissä. Yhteistyötahoja 2019–2020 ovat mm. Vesalan koulu, Vuoniityn ja Itäkeskuksen peruskoulut, Helsingin kaupungin nuorisotyö, Itäkeskuksen Kipinä, Kallahden ja Myllypuron nutat sekä Operaatio Pulssi.

Työpajaperiodit katkesivat koronaepidemian alettua heti 16.3.2020 alkaen. Nuorten tavoittaminen uudestaan verkkopajoihin ei ollut itsestään selvää, vaan heidät piti tavoittaa uudelleen uudessa toimintaympäristössä. Työpajojen jatkuminen digitaalisesti on ollut erittäin keskeistä ja toiminut keväällä myös vertaistukena kriisin käsittelyssä. Nuoret ovat kertoneet ohjaajille asioita, joita eivät ole esimerkiksi opettajilleen kertoneet. Ohjaajat ovat ottaneet tilanteen huomioon myös opettamisessa, nuoret ovat päässeet käsittelemään kriisiä taiteen keinoin. Kuitenkin nuoret kaipaavat fyysistä läsnäoloa harrastuksissaan, eikä verkon yli toteutettava toiminta voi korvata kaikkia niitä ulottuvuuksia, joita samassa paikassa yhdessä toimiminen mahdollistaa.

Kolmantena hankevuonna jatketaan hankesuunnitelman mukaisesti koulu- ja nutapajojen toteuttamista ja hankkeen muita toimintoja. Lisäksi aiotaan rakentaa sähköinen BTF-palvelualusta, jolla BTF- kulttuuripalvelutuotetta (esim. koulutuspaketit, digitaalinen käsikirja sekä työkalupakki) voidaan markkinoida ja tarjota asiakkaille (kunnat, koulut, yritykset ja yhteisöt). Lisäksi aloitetaan kisällitoiminta, jolla työllistetään 4–6 nuorta. Kisällit haetaan avoimen haun kautta. Lisäksi kehitetään kumppanuustoimintaa eri toimijoiden kanssa sekä toteutetaan seuranta- ja arviointitutkimus.

Avustus pidetään ennallaan.

Kuntoutussäätiö / Liike jatkuu - tieto tukee (Liito)

LIITO-hanke on Kuntoutussäätiön, Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:n ja Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys ry:n yhteistyöhake, jolla pyritään edistämään uusien kumppanuuksien, verkostoitumisen ja koulutuksen avulla vaikeasti tavoitettavan ja kiinnittyvän kohderyhmän liikkumista ja harrastamista.

Hanke on lisännyt kohderyhmän liikuntaa tarjoamalla henkilökohtaista tukea lapsille ja nuorille sekä lapsilleen harrastuksia etsiville vanhemmille. Se on tarjonnut maksuttomia ryhmämuotoisia lajikokeiluja erityiskohderyhmänsä 15–29-vuotiaille nuorille. Tavoittavuuden kannalta on ratkaisevaa, ettei keskitytä vain niihin lapsiin ja nuoriin, joilla on runsaasti haasteita. Hanke myös kouluttaa seuroja ja harrastustoimijoita kohtaamaan erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria. Keskeistä on muille järjestöille ja yhteisöille tarjottavat koulutukset liittyen ADHD-, autismin kirjon ja oppimisvaikeuksissa olevien lasten ja nuorten kohtaamiseen ja tukemiseen harrastuksissa. Valmentajat ja ohjaajat osallistuvat hankkeen tarjoamiin koulutuksiin.

Koulutuksia on järjestetty ja järjestetään kaikille avoimina sekä kohdennettuina tilauskoulutuksina. Koulutusten mallintamisessa hyödynnetään opinnäytetyö-yhteistyötä. Ensimmäinen valmentajille suunnattu koulutusvideo valmistuu marraskuussa 2020. Korona ei keväällä 2020 pysäyttänyt kokonaan toimintaa, vaan Zoomin kautta pystyttiin järjestämään mm. ohjattuja LIVE-jumppia. Toiminta on muutenkin vahvasti digitaalisella pohjalla, joten toimintaa on jatkossakin mahdollista järjestää jatkossakin poikkeusolosuhteissa.

Yhteistyön lisääminen ja kehittäminen järjestöjen, seurojen ja kaupungin, mm. liikuntapalveluiden sekä kasvatuksen ja koulutuksen erityisopetuksen toimijoiden kanssa on tavoite jatkossakin. Hanke on toiminut aktiivisesti mm. EasySport-, Fun Action- ja NYT-liikunnan kanssa ja osallistunut mm. talvilomaviikon tapahtumiin. Kolme tapahtumakonseptia (Toimintatiistai, Unelmien harrastuspuu ja Liito-muistipeli) jatkavat toimintaansa. Yhteistyön jatkamisella seurojen, kaupungin, koulujen ja vanhempien kanssa pyritään saavuttamaan paremmat edellytykset ADHD-, autismin kirjon ja oppimisvaikeuksissa olevien lasten ja nuorten kanssa toimimiseen. Tavoitteena on, että tietoa viedään eteenpäin kyseisten tahojen toimesta jatkossa.

Avustus pidetään ennallaan.

Oranssi ry / FunNet

Hankkeen tavoitteena on edistää 13–28-vuotiaiden nuorten liikunnallista ja kulttuurista harrastamista. Hanke tarjoaa sellaisille cis-tytöille, -naisille ja sukupuolivähemmistöjen nuorille harrastuksia ja liikuntaa, joille se on ollut syrjinnän pelon ja taloudellisen tilanteen takia aiemmin vaikeaa tai mahdotonta.

Kahdella ensimmäisellä kaudella hankkeessa on toteutettu 10 eri harrastuksen ryhmiä. Ryhmien lisäksi hanke tukee nuoria myös omaehtoisen harrastamisen pariin.

Hankkeen osallistujamäärät ovat kasvaneet merkittävästi ensimmäisestä kevätkaudesta 2019. Syksyllä 2019 ilmoittautumisia ryhmiin oli 102. Kevään 2020 ryhmät täyttyivät, kun ilmoittautumisia tuli 11 harrastusryhmään yhteensä 160. Koronan vuoksi osa ryhmien kerroista järjestettiin etänä, jonka lisäksi joidenkin ryhmien kerrat siirrettiin myöhemmäksi keväälle ja kesälle. Harrastuksia järjestämässä on ollut tähän mennessä 9 yhteistyökumppania, joiden lisäksi hanke on tehnyt yhteistyötä nuorisopalveluiden kanssa. Hanke kerää jatkuvasti palautetta osallistujilta. Palautteen perusteella hanke on onnistunut tavoitteessaan turvallisesta ja sukupuolisensitiivisestä harrastamisesta. Hanke on myös järjestänyt harrastusten ohjaajille koulutuksia. Omaehtoiseen harrastamiseen kannustamisen tuloksena hankkeessa on syntynyt edellisenä kautena esimerkiksi itsenäinen räppiryhmä. Hankkeella on nuorisoalan ammattilaisista ja yhteistyökumppaneista koottu ohjausryhmä.

Seuraavalla kaudella hankkeen tavoitteena on julkaista opas sukupuolisensitiiviseen ja turvalliseen harrastamiseen. Opasta varten on kerätty tietoa erilaisin tavoin koko hankkeen ajan. Hanke myös järjestää oppaaseen liittyen harrastus- ja nuorisotoimijoille koulutuksia syksyllä 2021. Oppaan ja koulutusten tavoitteen on edistää turvallista ja sukupuolisensitiivistä harrastamista laajemminkin, mikä mahdollistaisi uusien nuorten harrastamista eri toimijoiden parissa tulevaisuudessa. Hanke jatkaa harrastusryhmien järjestämistä syksyllä 2020 ja vuonna 2021, sekä tukee omaehtoista harrastamista. Marraskuussa 2021 tarkoituksena on järjestää hankkeen loppuseminaari. Hanke on toiminut tähän mennessä kaupungin avustuksen lisäksi Uudenmaan Aluehallintoviraston avustuksen varassa, jonka taso laski huomattavasti vuodelle 2020. Samaan aikaan toimintaan osallistuvien määrä on huomattavasti kasvanut, minkä lisäksi osallistujien palautteen perusteella hanke on onnistunut tavoitteissaan.

Avustusta korotetaan 10 000 eurolla.

Pro Lapinlahti Mielenterveysseura ry / Lapinlahden lähteen kaupunkiluontokeskus

Lapinlahden entisen sairaalan tiloihin perustettiin kaupunkiluonnon info- ja toimintakeskus, joka tarjoaa Lapinlahden kävijöille ja kohderyhmille paikkalähtöisesti luontoon liittyvää toimintaa, ideoita ja inspiraatiota.

Kahdessa vuodessa toiminta on lanseerattu kiinteäksi osaksi toimintojamme yhteistyössä Lapinlahden Kulttuuritoimen kanssa. Hanke vahvistaa kestävää kaupunkikulttuuria lisäämällä osaamista ja keinoja elää ekologista kaupunkielämää tarjoamalla yhteisöllisiä kokemuksia ryhmissä luontoharrastusten parissa (mm. luonnonmukainen kaupunkiviljely, lähiruoka ja luonnonantimet, kierrätys, kalastus, melonta, lintujen bongaus, villivihannesretket jne.). Myös taide, musiikki sekä luontoliikunta ovat olleet mukana luontosuhteen tutkailun ja edistämisen menetelminä.

Kaupunkiluontokeskus on lisännyt toimintaan osallistuvien hyvinvointia tukevia luontokontakteja ja luonnonmukaisen elämäntavan juurtumista ja tarjonnut matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia erilaisiin liikunta- ja harrastusmahdollisuuksiin. Hanke on lisännyt osaamista ja keinoja elää ekologista kaupunkielämää ja tarjonnut yhteisöllisiä kokemuksia. Taide, musiikki sekä luontoliikunta ovat olleet vahvasti mukana toiminnassa tutkailun ja edistämisen menetelminä.

Kolmannen toimintavuoden tavoitteena on pysyvä, juurtunut toimintamalli. Nykyisen toimintakonseptin lisäksi haluamme kehittää toimintaa. Toiminnan kehittämiseen sisältää aukioloaikojen laajentamisen nykyisestä kolmesta päivästä viiteen päivään/viikko, yhteisöviljelmän laajentamiseen (Puutarhaperhekerho), tavaranvaihtopisteet (joihin sisältyy neuvonta hiilijalanjäljen pienentämiseksi), aktiviteettien lisääminen (esim. puistojumppia, kalastusta, melontaa ja erätaitoja) sekä ympäristötaidekurssien lisääminen. Lisäksi tavoitteena on näkyvyyden lisääminen markkinointia tehostamalla ja selkeyttämällä.

Avustus pidetään ennallaan.

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry / Satakolkyt – 130 KM puhdasta liikkumisen iloa

Toimijoiden yhteishankkeen kautta koko Helsingin rantaviiva siivotaan päästä päähän hauskalla, yhteisöllisellä ja liikkumiseen kannustavalla tavalla. Tavoitteena on liikuttaa kaupunkilaisia, kasvattaa tietoisuutta Itämeren tilasta ja parantaa rantaympäristön tilaa.

Toiminta toteutetaan karttasovelluksen, ohjattujen retkien ja tapahtumien kautta. Sovellus ja kirjastoista lainattavat siivousvälineet mahdollistavat ohjattujen retkien lisäksi omaehtoisen siivoamisen.

Rantaviivaa siivosivat edellisellä kaudella koululaiset, lapsiperheet sekä omaehtoiset eri-ikäisten kaupunkilaisten ryhmät. Laajaan yhteistyöverkostoon tuli kauden aikana mukaan uusia toimijoita. Kumppanuudet ovat hyödyttäneet hanketta monin tavoin, joista esimerkkeinä yhteistyö viestinnässä ja tapahtumissa. Helsingin kaupungin organisaatiosta hankkeessa mukana ovat olleet kulttuurin ja vapaa-ajan sekä kaupunkiympäristön toimialat. Hankkeella on aktiivisesti toimiva ohjausryhmä. Koronan vuoksi osa kevään ohjautuista retkistä peruuntui, mutta omaehtoinen rantojen siivoaminen jatkui koko kevään. Rantaa oli 12.8.2020 mennessä siivottu yhteensä jo 104 kilometriä. Hanke on onnistunut tavoitteissaan liikuttaa kaupunkilaisia ja lisätä tietoisuutta Itämeren rantojen tilanteesta. 130hanke sai marraskuussa 2019 Kansanvalistusseuran Sivistyspalkinnon.

Seuraavalla kaudella hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa toiminta. Sovellukselle etsitään hallinnoija, joka jatkaa sen toimintaa hankeen päättymisen jälkeen. Myös roskapihtien ja muiden välineiden lainaamismahdollisuutta kirjastoista pyritään jatkamaan hankkeen päätyttyäkin. Seuraavalla hankekaudella koululaisten retkiä, omaehtoista siivoamista ja tapahtumien järjestämistä jatketaan. Lisäksi vuonna 2021 järjestään valokuvanäyttely ja hankkeen päätöstapahtuma.

Avustus pidetään ennallaan.

Wikimedia Suomi ry / Helsinki Rephotography

Wikimedia Suomi ry:n Helsinki Rephotography on valokuvausta ja liikkumista yhdistävä hanke, johon liittyy älypuhelimeen ladattava sovellus. Hanke innostaa ja lisää arkiliikkumisen mahdollisuuksia (kohderyhmänä aikuiset) tutustuttaen samalla kaupungin historiaan ja kaupunkikulttuuriin.

Helsinki rephotography aktivoi ihmisiä liikkumaan syyskuussa Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailulla. Kilpailu on kansainvälinen ja Suomen sarja järjestettiin vuonna 2019 yhdessä Museoviraston ja Valokuvataiteen museon kanssa. Kilpailussa Helsinki Rephotography järjesti valokuvaussarjan, jossa valokuvattiin Finnassa julkaistuja vapaasti lisensoituja kuvia uudestaan. Helsingin osalta pyrittiin kuvaamaan uusiksi Signe Branderin kuvia. Kilpailussa kuvia saatiin Helsingistä 30 osanottajalta yhteensä 333 kappaletta.

Lisäksi syksyllä tehtiin yhteensä 12 opastettua valokuvausretkeä. Retkistä yhdeksän oli valokuvakävelytyyppisiä retkiä, jotka rakentuivat alueesta etsittyjen historiallisia valokuvien ympärille. Osallistujia valokuvakävelyillä oli 15–40 kussakin. Kolme retkeä keskittyi alueiden dokumentointiin. Näillä retkillä osallistujamäärä oli 4–10 henkilöä.

Yhdistys järjesti myös kaksi näyttelyä. Toinen näyttelyistä oli Tallinnassa Raadinvankilan valokuvamuseon näyttely ja toinen jälleenvalokuvausnäyttely Oodin osallisuustilassa Bryggassa.

Yhdistys aikoo keskittyä alkuvuoteen 2021 asti toimintaan, jota voi tehdä joko etänä, itsenäisesti tai oman kotitalouden piirissä olevien ihmisten kanssa. Kolmannen vuoden päämääränä on vakiinnuttaa jälleenvalokuvaus Wikimediassa sellaiseksi, että se jatkuu Helsinki rephotography hankkeen päättymisen jälkeenkin. Keinona tässä on lisätä painopistettä sisällöntuottamiseen. Tavoitteena on ympärivuotista toiminta.

Avustus pidetään ennallaan.

Voimauttavan taiteen äärellä ry / Starttimylly

Starttimylly-hanke kokoaa yhteen liikunta-, nuoriso- ja kulttuurialan toimijoita yhteisen toimintamallin äärelle liikkumaan ja harrastamaan monipuolisesti Myllypuron liikuntamyllyyn ja sen lähialueille. Toimijoiden välille luodaan uudenlaisia yhteistyöverkostoja, ja kulttuuria ja liikuntaa yhdistäviä ohjelma- ja tapahtumakokonaisuuksia.

Uudet kumppanuudet palvelevat monipuolisesti alueen eri ikäisiä asukkaita ja tarjoavat uusia tuoreita kulmia liikkumiseen sekä erityisesti motivaation ylläpitämiseen.

Kulttuurimyllyssä tarjottavat toimintaosuudet ovat suunnattuja kohderyhmille, joita lähtökohtaisesti kiinnostaa enemmän taide ja kulttuuri kuin urheilu. Yksi hankkeen tärkeistä kohderyhmistä on alueen lapset ja nuoret, jotka on tavoitettu koulujen ja päiväkotien kanssa toteutetun yhteistyön kautta. Toimintaa on kohdistettu tavoittamaan erityisesti sellaisia alueen lapsia ja nuoria, joilla ei ole muuta harrastustoimintaa. Lisäksi osa harrastustapahtumista on kohdistettu lasten perheille, joita houkutellaan liikkumaan ja harrastamaan yhdessä.

Toisella toimintakaudella Starttimylly hankkeen puitteissa järjestettiin hankkeen satoja erilaisille kohderyhmille räätälöityjä liikkumista ja harrastamista lisääviä tapahtumia ja niihin osallistui tuhansia eri ikäisiä helsinkiläisiä. Alueellisen segregaation haasteiden viitekehykseen sijoittuvassa hanketoiminnassa huomioitiin mm. lastensuojelun tarve ennalta ehkäisevässä nuorisotyössä sekä ylisukupolvisen köyhyyden ja huono-osaisuuden periytymisen ehkäiseminen. Osallistujista suurin osa kuului kohderyhmiin, joita kaupungin muut liikunta- ja harrastusmahdollisuudet eivät joko ole aiemmin tavoittaneet tai ovat tavoittaneet heikosti.

Hankkeen toisena vuotena Starttimyllyn toimintaa on kehitetty edelleen sekä pyritty entistä tehokkaammin tavoittamaan alueen sosioekonomisesti haasteellisia kohderyhmiä. Hankkeen avulla on tavoitettu tuhansia Itä-Helsingin alueella asuvia ihmisiä monenlaisen harrastustoiminnan piiriin.

Avustus pidetään ennallaan.

Toimivalta ja avustusperiaatteet

Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaan kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää toimialan avustusmäärärahojen jakamisen periaatteet ja valvoo periaatteiden toteutumista toimialatasoisesti. (Kaupunginvaltuusto 11.4.2018, § 77 luku 17, § 1)

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää useampaa kuin yhtä palvelua koskevat avustusten myöntämis- ja arviointikriteerit. (Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 13.2.2018, § 28)

Helsingin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti kokouksessaan toimialan avustusmäärärahojen jakamisen periaatteet, joiden mukaan Helsingin avustusjärjestelmä on väline Helsingin kaupunkistrategian toteuttamiseksi. Avustuksilla lisätään kaupungin vetovoimaa, asukkaiden elämänlaatua, toimintakykyä ja oman elämän hallintaa. Avustuksin tuetaan toimintaa, joka monipuolistaa kaupungin omaa palvelutarjontaa. Avustusjärjestelmällä kehitetään kansalaisyhteiskuntaa sekä parannetaan kaupunkilaisten mahdollisuuksia voimaantua, liikkua, luoda ja olla aktiviinen toimija. (Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 13.2.2018, § 28).

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 08.10.2019 § 164

30.10.2018 Ehdotuksen mukaan

16.10.2018 Palautettiin

02.10.2018 Ehdotuksen mukaan

13.02.2018 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

04.10.2018 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

04.10.2018 Ehdotuksen mukaan

04.10.2018 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja 26.06.2018 § 31

Päätös tullut nähtäväksi 13.10.2020

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.