Oikaisuvaatimus HKL:n Infra- ja kalustoyksikön vs. johtajan tekemästä vahingonkorvauspäätöksestä 14.2.2018 koskien Helsingin yliopiston metroasemalla sattunutta henkilövahinkoa

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Oikaistavaksi vaadittu päätös

Infra- ja kalustoyksikön vs. johtaja päätti hylätä päätöksellään 14.2.2018 (§ 31) Anja Jokitalon vahingonkorvausvaatimuksen 23.11.2017 Helsingin yliopiston metroaseman liukuportaissa sattuneesta loukkaantumisesta. Infra- ja kalustoyksikön vs. johtaja on hylännyt kaatumisesta johtunutta vahinkoa koskevan vahingonkorvausvaatimuksen, sillä saadun selvityksen mukaan Helsingin yliopiston metroaseman liukuportaissa ei ollut ollut muuta toiminnallista puutetta kuin se, että ne olivat olleet loukkaantumishetkellä pidemmän aikaa pysähdyksissä. Liukuportaiden vieressä ollut vinohissi on toiminut normaalisti ja kuljettanut ihmisiä asemalle. Näin ollen HKL ei ole laiminlyönyt huolto- tai kunnossapitovelvollisuuttaan.

Oikaisuvaatimuksen tekemisen edellytykset

Kuntalain 134 §:n mukaan mm. kunnallisen liikelaitoksen johtokunnan tai sen alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä asianosainen tai kunnan jäsen (KuntaL 137 §).

Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaiselle lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen erikseen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä (KuntaL 139 §). Tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun määräaikaa laskettaessa (MääraikaL 2 §).

Päätöstä voidaan vaatia oikaistavaksi sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella.

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva Infra- ja kalustoyksikön vs. johtajan päätöksen pöytäkirjanote on lähetetty oikaisuvaatimuksen tekijälle 23.2.2018. Oikaisuvaatimus on toimitettu Helsingin kaupungin kirjaamoon 6.3.2018 ja se on näin ollen saapunut oikaisuvaatimuksen tekemiselle asetetussa määräajassa.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimukset ja niiden perustelut

Asiassa on vaadittu oikaisua Infra- ja kalustoyksikön vs. johtajan 14.2.2018 tekemään päätökseen kokonaisuudessaan. Samalla hakija on vaatinut oikaisuvaatimusta edeltäneen, kaatumista koskeneen, vahingonkorvausvaatimuksen hyväksymistä. Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa oikaisuvaatimuksessaan, että päätöstä tehtäessä ei ole mainittu sitä, että oikaisuvaatimuksen tekijän saamat vammat ovat syntyneet kaatumisen johdosta. Samalla hän vaatii oikaisuvaatimuksella vahingonkorvausvaatimuksen hylkäämistä koskevan päätöksen oikaisemista. Vaatimuksensa perusteiksi hakija esittää, että hänen kaatumisensa on johtunut järjestyksenvalvojan virheellisestä menettelystä, kun hän on päästänyt ihmiset pysähdyksissä oleviin liukuportaisiin. Oikaisuvaatimuksen esittäjä ei ole esittänyt vaatimuksensa tueksi uusia perusteita, jotka puoltaisivat oikaisuvaatimuksen hyväksymistä.

Oikaisuvaatimuksen vahingonkorvausoikeudellinen arviointi

Vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana on, että jokaisen on kärsittävä vahinkonsa, ellei voi osoittaa jonkun ulkopuolisen olevan siitä vastuussa. Vahingonkorvauslaki yleislakina sääntelee sitä, miten ulkopuolisen vastuuta toiselle aiheutuneesta vahingosta arvioidaan. Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Erityislainsäädännössä ja oikeuskäytännössä voidaan lisäksi määritellä tietynlaisen toiminnan harjoittajille tätä tiukempia vastuita.

Kiinteistön omistajalla on oikeuskäytännössä katsottu olevan korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että kiinteistön alueella voidaan turvallisesti liikkua. Kiinteistön omistajan korvausvastuun ei voida kuitenkaan katsoa olevan tuottamuksesta riippumatonta. Korvausvastuun syntyminen edellyttää vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan laiminlyöntiä kiinteistön kunnossapidosta huolehtimisessa. Näin ollen pelkkä kaatuminen, ilman kiinteistönomistajan tuottamusta, ei muodosta korvausvastuuta vahingonkärsijälle. Vahingon tapahtumahetkellä liukuportaat ovat olleet pysäytettynä, jolloin ne ovat toimineet tavallisina portaina. Liukuportaiden vieressä ollut vinohissi on toiminut normaalisti ja huolehtinut esteettömästä kulusta metrolaiturille.

Esitetyn selvityksen perusteella vahingonaiheuttaja on ollut toinen metroa käyttänyt matkustaja, joka on tönäissyt korvauksenhakijaa aiheuttaen kaatumisen. Tällaisessa tilanteessa kiinteistönomistaja ei vastaa sivullisten aiheuttamista vahingoista. Kaatuminen on johtunut sivullisen menettelystä, joka olisi voinut tapahtua myös muissa olosuhteissa. Vahinko ei ole johtunut myöskään järjestyksenvalvojan virheestä.

Johtopäätökset

Esittelijä katsoo, että asiassa ei ole esitetty mitään sellaista uutta näyttöä, joka puoltaisi korvausvaatimuksen hyväksymistä ja Infra- ja kalustoyksikön vs. johtajan vahingonkorvauspäätöksen kumoamista. Seikat, joihin oikaisuvaatimuksen esittäjä vetoaa oikaisuvaatimuksensa perusteina, eivät anna aihetta muuttaa aiemmin annettua päätöstä. Esittelijä katsoo, että asian käsittelyssä esille tulleiden seikkojen perusteella kiinteistön omistaja on täyttänyt asiassa huolellisuusvelvoitteensa eikä korvausvelvollisuutta näin ollen synny.

Infra- ja kalustoyksikön vs. johtajan päätös ei myöskään ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen. Viranomainen on ollut toimivaltainen ja tehnyt päätöksen harkintavaltansa rajoissa.

Koska päätöksen kumoamiselle ei ole laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteita, johtokunnalle esitetään, että oikaisuvaatimus hylätään.

Kaupunkiympäristön toimiala Liikenneliikelaitos Infra- ja kalustoyksikkö Yksikön johtaja 14.02.2018 § 31

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Anne Mannerkorpi, isännöitsijä, puhelin: 310 35943

Päätös tullut nähtäväksi 25.06.2018

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.