Velvoitteen asettaminen ilman lupaa rakennetun raja-aidan poistamiseksi, Pursimiehenkatu 25

Ennen vuotta 2019 julkaistujen asioiden otsikkona näytetään päätöksen otsikko.
HEL 2018-002042
Asialla on uudempia käsittelyjä
7. / 180 §

Velvoitteen asettaminen ilman lupaa rakennetun raja-aidan poistamiseksi, Pursimiehenkatu 25

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti velvoittaa Asunto Oy Verbo Bostads Ab:n kiinteistön 91-5-116-25 omistajana nyt asetettavan sakon uhalla purkamaan tonttien 91-5-116-7 ja 91-5-116-26 vastaisille rajoille rakennetun teräslanka-aidan niiltä osin, kuin tonttien välinen korkeusero on alle 50 cm, 1.12.2018 mennessä.

Juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on kolmetuhatta (3 000) euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka kuluessa velvoitetta ei ole noudatettu, on tuhat (1 000) euroa.

Kaupunginhallituksen hyväksymän rakennusvalvontataksan 20 §:n mukainen valvontamaksu kaupungin suorittamista valvontatoimenpiteistä on tuhat (1 000) euroa, jonka velvoitettu on tällä päätöksellä velvollinen maksamaan kaupungille.

Jos kiinteistö tai sitä koskeva käyttöoikeus luovutetaan, on tässä päätöksessä asetetusta velvoitteesta ja uhasta ilmoitettava luovutuksensaajalle ottamalla luovutuskirjaan sitä koskeva maininta tai tiedottamisesta on huolehdittava muutoin todisteellisesti. Lisäksi velvoitetun on ilmoitettava kirjallisesti Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalvelulle luovutuksensaajan nimi ja osoite.

Kun laiminlyöntiä voidaan olosuhteet huomioon ottaen pitää vähäisenä ja yleisen edun ei katsota vaativan syytteen nostamista, kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää, että poliisille ei tehdä ilmoitusta esitutkintaa varten.

Pöytäkirjanote maanmittauslaitokselle merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin.

Pöytäkirjanote liitteineen saantitodistuksella velvoitetulle.

Vireilletulo

Tontin 91-5-116-26 omistajan Asunto Oy Merimiehenkatu 32:n hallituksen puheenjohtaja on 27.6.2018 sähköpostitse ilmoittanut rakennusvalvonnalle Asunto Oy Verbo Bostads Ab:n tontilleen rakentamasta asemakaavan vastaisesta aidasta sekä pyytänyt ryhtymään asiassa toimenpiteisiin.

Valvontakohde

Osoitteessa Pursimiehenkatu 25 sijaitsevalle kiinteistölle 91-5-116-25 on rakennettu uusi aita vanhan aidan tilalle. Vanhalle teräsputkipylväin tuetulle panssariverkkoaidalle on haettu ja myönnetty lupa (1913-61-C), jonka asemapiirroksessa on mittakaavaan piirretty aitasuunnitelma, jossa aidan korkeus on 1,2 metriä. Vuonna 1962 myönnettyä lupaa on haettu aidan rakentamiseksi ja pihamaajärjestelyjen uusimiseksi, ja se on hakijan muutos aikaisemmin myönnettyyn A-26-61 rakennuslupaan.

Uusittu aita on 1,4 metriä korkea, eli vanhan aidan korkeuteen on lisätty 200 mm. Uusi aita on väriltään ja rakenteeltaan aiemmasta puretusta aidasta poikkeava.

Tarkastuslausunto 8.11.2017

Rakennusvalvontapalvelut on laatinut asiassa tarkastuslausunnon, jossa todetaan tontille rakennetun uuden aidan vanhan tilalle. Olemassa olevan aidan todetaan 1,4 metriä korkeana poikkeavan viimeisimmän luvan (1913-61-C) mukaisesta vanhasta, 1,2 metriä korkeasta aidasta. Asemakaava sallii tonttien aitaamisen ainoastaan istutuksin, mikäli korkeusero ei muuta vaadi.

Tarkastuslausunnossa todetaan Pursimiehenkatu 25:n tontin 91-5-116-25 olevan alempana kuin Merimiehenkatu 32:n (91-5-116-26) ja vain hieman korkeammalla kuin Perämiehenkatu 9:n (91-5-116-7) tontin eikä verkkoaita ole turvallisuussyistä tarpeen.

Rakennusvalvontapalvelut on 11.8.2017 päivätyllä kirjeellään kehottanut tontin haltijaa purkamaan aidat, eikä tätä kehotusta ole noudatettu annetussa määräajassa (31.10.2017).

Tarkastuslausunnossa on kerrottu, että asiassa tullaan esittämään, jollei asiassa muuta ilmene, velvoitteen asettamista aitojen purkamiseksi ja uhkasakon asettamista velvoitteen tehosteeksi. Asunto Oy Verbo Bostads Ab:lle on varattu vastineen jättämiselle kaksi viikkoa tarkastuslausunnon tiedoksisaannista.

Tarkastuslausunto on toimitettu postitse Asunto Oy Verbo Bostads Ab:lle.

Vastine tarkastuslausuntoon

Asunto Oy Verbo Bostads Ab:n 22.11.2017 päivätty vastine saapui rakennusvalvontapalveluihin 23.11.2017. Vastineessa todetaan tarkastuslausunnon saapuneen yhtiölle postitse 17.11.2017.

Vastineessa yhtiö totesi seuraavaa:

Rakennuspaikalla Punavuori, 09-005-0116-0025, osoitteessa Pursimiehenkatu 25, on voimassa oleva rakennuslupa (arkkitehti Kaj Salenius 05.11.1961), (1913-61-C), jonka mukaisesti piha-alueen järjestelyt edellyttävät tontin rajoille verkkoaitaa. Aidan rakentaminen oli rakennusluvan ehtona. Käsityksemme mukaan tätä aidan rakentamisvelvollisuutta (tai rakentamattomuutta) ei voi myöhemmin siirtää toisen taloyhtiön vastuulle. Aidan peruste on alkuperäisessä rakennusluvassa ja se on erityisesti mainittu tehtävänä toimenpiteenä. Rakennuslupa nauttinee vahvaa pysyvyyssuojaa, vaikka kaavat ympärillä muuttuisivat. Nykyinen asemakaava tuli voimaan vuonna 1977 ja kieltää vähäistä suuremmat muutokset aidan ulkonäköön.

Asemapiirroksessa esitetyt aidan sijainnit eivät ole piirustuksen mukaisesti täysin toteutuneet, mutta suunnitelmille on saatu hyväksymisleima pvm. 03.04.1962. Merimiehenkatu 32:n ja Pursimiehenkatu 25:n välinen aita on toteutettu ”puolet ja puolet” periaatteella taloyhtiöiden väillä. Merimiehenkatu 32 toteutti aidan avokaiteena ja Pursimiehenkatu 25 suojakaiteena. Paikalla tehtyjen tarkistusmittausten perusteella avokaide ei täytä RakMK:n osan F2 Rakennuksen käyttöturvallisuuden kohdan 2.4.2 vaatimusta, koska tasoero on keskimäärin yli 700 mm. Suojakaiteen osalta tasoero on keskimäärin yli 500 mm ja putoamisen tai harhaanastumisen vaara on olemassa. Taloyhtiö pitääkin suojakaidetta välttämättömänä, koska molemmin puolin aitaa sijaitsee lasten leikkipaikka. Tätä edellyttää myös RakMK:n osan F2 kohta 3.8 Ulkotilojen turvallisuus. Koska aidan rakentamiseen tai rakentamattomuuteen liittyy myös vastuukysymyksiä, taloyhtiö ei voi suostua RakMK:n vaatimuksista poikkeamiseen, ellei asiasta kirjallisesti sovita eri osapuolten kesken. Pursimiehenkatu 25:n ja Merimiehenkatu 32:n tonttien välinen tasoero on mitattu 23.7.2017 (HH) ollen Pursimiehenkadulta katsoen vasemmalta reunaltaan 125 cm ja oikealta 20 cm. Tontti nousee loivasti vasemmalta oikealle ja on uusitun aidanosan alussa tasoeroltaan 65 cm ja keskellä n. 50 cm. Määräysten laatijan tavoite ei liene ollut, että aita rakennetaan vain niihin kohtiin, joissa tasoero on yli 50 cm? Käytännössä toteutetaan tietenkin aina yhtenäinen aita.

Lisäksi aidattomuus lisää pyörävarkauksien ja luvattomien kulkemisten määrää, koska Pursimiehenkatu 25 ei pysty valvomaan naapuritonttien porttilukituksia.

Huonokuntoinen verkkoaita muutettiin verkkoaidaksi periaatteella ”samanlainen samalle paikalle”. Taloyhtiön näkemyksen mukaan kyseessä on ”korvaava rakentaminen”. Verkkoaidan malli on muutettu vastaamaan nykyajan vaatimuksia ja sen soveltuvuuteen sekä värityksen että esteettisyyden suhteen ei Perämiehenkatu 9:n taloyhtiöllä ole ollut huomautettavaa. Merimiehenkatu 32:n osalta ns. ilmianto on yksityishenkilön tekemä. Purettu aita oli korkeampi kuin nyt rakennettiin. Aitaa on vuosikymmenien aikana useasti korjailtu ja uusittu, viimeksi vuonna 2000.

Alkuperäisen aidan korkeudesta ei ole säilynyt dokumentaatiota. Rakennusluvasta mittakaavalla tarkasteltuna sen olisi pitänyt olla n. 120 cm korkea, mutta sen todellista korkeutta ei ole tiedossa. Nyt rakennettu uusittu aita on 140 cm korkea.

Purettu aita oli erittäin huonokuntoinen ja osittain paikattu sisältäen leikkiville lapsille vaarallisia aidanosia. Aidassa oli alumiiniset tolpat ja käsittelemätön teräsverkko (ns. teollisuusverkkoaita), joka esteettisesti ei ollut soveltuva laadukkaaseen pihapiiriin. Uusittu aita on väritykseltään grafiitin harmaa ja soveltuu näkemyksemme mukaan huomattavasti paremmin arkkitehtien Aarno Ruusuvuoren (Merimiehenkatu 32 vuodelta 1962) ja Kaj Saleniuksen (Pursimiehenkatu 25 vuodelta 1961) funktionaaliseen värimaailmaan. Tämän vastineen liitteenä on muutama valokuva aidasta, joka osoittanee sen vähäisen merkityksen korttelipihan luonteeseen. Näkemyksemme mukaan uusittu aita on pihapiirissä aikaisempaa huomaamattomampi ja sen uusiminen aikaisempaan malliin (alumiinitolpat, sinkitty teräsverkko ja välttämättömät poikittaistuet) olisi ollut esteettisenä ratkaisuna kyseenalainen. Aidan kunto oli siis saavuttanut teknisen käyttöikänsä eikä ollut enää korjattavissa.

Tarkastuskäynti 7.5.2018

Rakennusvalvontapalvelut suoritti 7.5.2018 tarkastuksen tontilla 91-5-116-25, jossa todettiin kyseisen tontin ja tontin 91-5-116-26 välillä korkeimmillaan olevan n. 80 cm korkeusero. Tontin 91-5-116-25 ja 91-5-116-7 välillä ei ole korkeuseroa.

Sovelletut lainkohdat

Maankäyttö- ja rakennuslaki 126 a §:n 1 momentin 9 kohta

Edellä 126 §:n mukainen toimenpidelupa tarvitaan sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasun tai tilajärjestelyn muuttamiseen seuraavasti: […] 9) rakennettuun ympäristöön liittyvän kiinteän aidan rakentaminen [..]

Maankäyttö- ja rakennuslaki 182 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 82 §

Kiinteistön omistajalla on, jollei asemakaavassa tai rakennusjärjestyksessä toisin määrätä tai kunnan rakennusvalvontaviranomainen erityisestä syystä toisin päätä, oikeus rakentaa aita tontin rajalle. Rakennusvalvontaviranomainen määrää tarvittaessa aidan rakentamisvelvollisuudesta, aidan laadusta ja sijoituksesta sekä kustannusten jakautumisesta naapurien kesken.

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta 7 §

Rakennuksessa tai sen lähiympäristössä on oltava kaide, kun putoamiskorkeus ylittää puoli metriä ja putoamisen tai harhaan astumisen vaara on olemassa eikä toiminnan luonne edellytä kaiteettomuutta. Kaiteen on oltava turvallinen ja kestettävä siihen kohdistuvat kuormat. Kaide voi olla suojakaide tai avokaide.

Suojakaidetta on käytettävä yli 0,7 metrin tasoeroissa kohteissa, joihin lapsilla on pääsy. […]

Kaiteen sijasta voidaan käyttää muuta järjestelyä, jolla putoaminen voidaan estää tai saavuttaa muuten vaadittava turvallisuustaso, kun korkeusero on enintään yhden metrin.

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta 17 § 1 momentti

Piha-alueiden jyrkät, yli 0,7 metrin tasoerot ja jyrkänteet muiden kuin enintään kaksiasuntoisten asuinrakennusten yhteisten leikki- ja oleskelualueiden läheisyydessä on osoitettava tarkoituksenmukaisin kaitein tai sopivin istutuksin tai putoamista vaimentavalla alustalla.

Uhkasakkolaki 6 §, 7 §, 8 §, 9 §, 18 §, 19 § ja 20 §

Perustelut

Asunto Oy Verbo Bostads Ab on rakentanut vanhan aidan tilalle kokonaan uuden ja erilaisen aidan. Toimenpide olisi vaatinut toimenpideluvan.

Alueella voimassa olevan asemakaavan nro 7715 mukaan, mikäli tonttien välinen korkeusero ei turvallisuussyistä muuta vaadi, saadaan tonttien väliset rajat aidata ainoastaan istutuksin.

Tässä tapauksessa tontin länsilaidalla, tonttien 25 ja 7 välisellä rajalla ei ole korkeuseroa, eikä verkkoaita ole perusteltu. Tonttien 25 ja 26 välisellä rajalla niiltä osin, kuin tasoero on yli 50 cm, tulee huomioida ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Näin ollen ilman lupaa rakennettu aita on asemakaavan vastainen.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 02.10.2018

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 180 § (Valvontamaksun osalta).

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 180 § (Valvontamaksun osalta).

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:    
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000
Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Sulje

Esittelijä

yksikön päällikkö
Pentti Ruuska

Lisätietojen antaja

Sara Rintamo, vs. rakennuslakimies, puhelin: +358 9 310 26485

sara.rintamo@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Sijaintikartta
2. Toimenpidepyyntö sähköposti
5. Alkuperäinen lupa (1913-C-61) aidan rakentamiseksi asemapiirroksineen

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.