Laajasalo, Matosaarentie 10, poikkeamishakemus

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49261 tonttia 4 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 11240 seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Hakija

********** (jättöpäivämäärä 1.3.2018)

Rakennuspaikka

49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49261 tontti 4

Hakemus

Hakija hakee lupaa uuden 47 k-m² kokoisen rantasaunan rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta 11240 siten, että uusi rakennuspaikka sijoittuu tontin lounaan puoleiselle rajalle rakennusalan ulkopuolelle ja rakennusalan rakennusoikeus (40 k-m²) ylitetään 7 k-m²:lla.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennuspaikan siirto rakennusalan ulkopuolelle perustuu kaavassa olevan rakennuspaikan epäkäytännölliseen sijaintiin. Tällä hetkellä rakennusala sijaitsee tontilla olevan päärakennuksen edessä, jolloin se haittaa päärakennuksen näkymää merelle. Olemassa olevan rakennusalan vieressä on lisäksi naapuritontilla rakennus, joka ei täytä hakijan mukaan palomääräyksiin perustuvaa neljän metrin etäisyyttä tontin rajasta ja siten aiheuttaisi palo-osastointia nykyisellä rakennusalalla.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jossa on voimassa 26.11.2004 vahvistettu asemakaava nro 11240. Asemakaavan mukaan tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tontilla on kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi rakennukseksi merkittyjä rakennuksia (sr-2), joita ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivun tai vesikaton kaupunkikuvallista arvoa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Asemakaavassa on merkitty rantavyöhykkeelle useita erillisiä rakennusaloja, jotka mahdollistavat uusien rantasaunojen rakentamisen. Asemakaavaan merkitty luku rakennusalan sisällä ilmaisee rakennuksen likimääräisen kerrosalan neliömetreinä. Rakennusalaan on myös voitu merkitä, kuinka monta asuntoa rakennusalalle saa rakentaa.

Alueella on voimassa yleiskaava, jossa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi. Yleiskaavan tavoitteena on hakemuksen kohteena olevan tontin alueella tiivistää pientaloalueita. Helsingin uudessa yleiskaavassa (Kvsto 26.10.2016) rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A4, jossa korttelitehokkuudeksi on määritelty alle 0,40. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Nykytilanteessa tontilla on kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus, joka on vuonna 1890 valmistunut asuinrakennus sekä lisäksi muutamia talousrakennuksia ja autokatos.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakija on kuullut naapurit. Selvitys naapureiden kuulemisesta ja heidän mahdollisuudesta tehdä muistutus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Yhdessä hakijan toimittamassa kuulemislomakkeessa pyydettiin harkitsemaan puuston karsimista tontilta rakentamisen yhteydessä, sillä olemassa oleva puusto lisää Matosaarenniemen merellistä tunnelmaa. Rakennussuunnitelmasta ei lausunnonantajan mukaan ole huomautettavaa.

Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska rakennuspaikan siirtäminen ja rakennusoikeuden ylitys edistävät tontin tarkoituksenmukaista käyttöä ja asemakaavan toteutumista. Alustavissa suunnitelmissa esitetty rakentaminen sopii ympäröivään alueeseen ja sijoittuu luontevasti tontille. Rakennuspaikan siirtäminen ja rakennusoikeuden nosto edistävät voimassa olevan yleiskaavan ja uuden yleiskaavan tavoitteita. Maaston korkeus vaihtelee suunnitellulla rakennuspaikalla noin +1 … +3 metriä merenpinnasta, mikä on osittain alimman tulvien kannalta hyväksyttävän rakentamiskorkeuden alapuolella merenranta-alueella. Siten rakentaminen edellyttää tulvariskin huomioon ottamista muun muassa rakenteiden ja rakentamisen korkeuden suunnittelussa.

Voimassa olevassa asemakaavassa nro 11240 on määrätty Matosaarentien varren useille tonteille 40–50 k-m² suuruisia rakennusaloja rannan tuntumaan, joiden käyttöä ei ole määritelty. Niille on tyypillisesti toteutettu saunarakennuksia, mikä on ollut myös ilmeinen kaavoittajan tarkoitus. Asemakaava- ja pohjakarttojen perusteella korttelissa 49261 on kuusi asuntorantatonttia, joista neljässä on kaavassa rannan tuntumassa 40 k-m² rakennusala ja joista kolmessa on rakennettu; Matosaarentien vastakkaisella puolella korttelissa 49263 on yhdeksän rantatonttia, joista neljässä on rannan tuntumassa 40–50 k-m² laajuisia rakennusaloja, ja kaikille on rakennettu. Siten suunniteltua rantasaunaa ei voi pitää asemakaavan määräysten, luonteen tai suunnitellun käyttötarkoituksen kannalta, maisemassa ja ympäristössä poikkeuksellisena. Suunniteltu rakennus ei myöskään olennaisesti poikkea naapuritonttien tilanteesta esimerkiksi laajuudeltaan, massoittelultaan, kattomuodoltaan, korkeudeltaan, julkisivumateriaaleiltaan tai etäisyydeltään rannasta. Rakennuspaikan siirtäminen on perusteltua, kun huomioidaan kaavassa olevan rakennuspaikan epäkäytännöllinen sijainti. Rakennusala sijaitsee päärakennuksen edessä, jolloin se haittaa päärakennuksen näkymää merelle.

Alueelle ja tontille kohdistuvien suojeluarvojen säilyttämisen sekä tontin tarkoituksenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi poikkeaminen voidaan myöntää seuraavilla ehdoilla:

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö ja asemakaavan toteutumisen edistäminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3b

Rakennusvalvontataksa 2018, 8 §

Maksu

1 000 euroa

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kuulutusteksti kirjaamoon