Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle suomalaisen ylioppilastutkinnon järjestämisestä englannin kielellä tehdystä selvityksestä

Kaupunginhallitus antoi seuraavan lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriölle:

Selvityshenkilöiden esittämien johtopäätösten tarkastelu ja kannanotot

Ylioppilastutkinnon voi tällä hetkellä suorittaa suomen tai ruotsin kielellä. Pohdinta ylioppilaskokeen suorittamisesta englannin kielellä liittyy lukiokoulutuksen uudistamiseen, koulutuksen kansainvälisyyden lisäämiseen sekä englanninkielisen lukiokoulutuksen kysynnän lisääntymiseen.

Englanninkielinen ja kaksikielinen opetus

Selvityksen mukaan englanninkielinen perusopetus on laajentunut 2000-luvun kuluessa. Koko maassa englanninkieliseen perusopetukseen osallistuvien oppilaiden määrä on kolminkertaistunut vuosien 2011 ja 2017 välillä.

Vuonna 2017 Helsingissä oli englanninkielisessä perusopetuksessa 739 opiskelijaa ja kaksikielisessä suomi-englanti-opetuksessa 804 opiskelijaa. IB-lukioissa on vain englanti opetuskielenä. Vuonna 2017 Helsingissä opiskeli 201 opiskelijaa IB-lukioissa. Kaikki IB-lukioihin pyrkivät englanninkieliset opiskelijat eivät saa opiskelupaikkaa IB-lukiosta, joten kaksikieliseen suomi-englanti-opetukseen osallistuu opiskelijoita, joiden äidinkieli on englanti.

Helsingissä on tarvetta lisätä englanninkielistä lukiokoulutusta, jotta kaikilla opiskelijoilla on mahdollisimman hyvät oppimisen edellytykset omista lähtökohdistaan lähtien. Mikäli lukio-opinnot suoritetaan kokonaan englanniksi, olisi opiskelijalla oltava suomen- ja ruotsinkielisiin opiskelijoihin nähden tasavertainen mahdollisuus suorittaa ylioppilaskoe opetuskielellä. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että myös ammatillisessa koulutuksessa lisätään englanninkielistä opetusta ja turvataan myös kaksoistutkinto-opiskelijoille mahdollisuus englanninkieliseen ylioppilastutkintoon. Myös aikuislukiossa olisi lähtökohtaisesti voitava tarjota mahdollisuus englanninkieliseen ylioppilastutkintoon.

Englanninkielisen lukiokoulutuksen tarve

Helsinkiin muuttaa yhä enemmän suomalaisia paluumuuttajaperheitä, joiden lapsilla koulukieli on ollut englanti. Osalla perheistä myös kotikieli on englanti, varsinkin jos toinen vanhemmista on ulkomaalaistaustainen. Osalle näistä nuorista lukion suorittaminen suomen tai ruotsin kielellä voi olla vaikeaa, koska heidän vahvin akateeminen kielensä on englanti. Helsinkiin muuttaa myös hyvin koulutettua ja kansainvälistä työvoimaa, joiden lapsilla koulukieli on ollut englanti. Usein Suomeen siirtymisen ehtona ovat englanninkieliset koulutuspalvelut.

Helsingin kaupunkistrategiassa vuosille 2017-2021 on linjattu Helsingin vetovoiman vahvistaminen ja sen edellyttämän kaupungin kansainvälistäminen. Helsinki tarvitsee työperäisiä maahanmuuttajia. Korkeatasoinen koulutus on kansainvälisille osaajille tärkeä syy valita Helsinki asuinpaikakseen. Myös suomalaisten paluumuuttajaperheiden nuorilla voi olla tarvetta englanninkieliseen lukiokoulutukseen, jos heidän koulukielensä on ollut englanti. Strategian mukaan englanninkielisen koulutuksen paikkamäärä kaksinkertaistetaan. Englanninkielisen opetuksen lisääntyessä olisi ensiarvoisen tärkeää nuoren kannalta saada suorittaa ylioppilastutkinto koulun opetuskielellä, jotta nuorella olisi yhdenvertaiset suoritusmahdollisuudet kielellisten syiden rajoittamatta.

Tutkinnon suorittamisen sitominen opetuskieleen

Englanninkielistä ylioppilastutkintoa toteutettaessa tulee pohtia, sidotaanko tutkinto lukion opetuskieleen vai avataanko mahdollisuus myös muille. Päätettäväksi tulee myös millainen osuus opinnoista tulee olla englanninkielisiä, jotta opiskelija voi osallistua englanninkieliseen ylioppilastutkintoon. Jos tutkintoa ei sidota opetuskieleen, tulee harkittavaksi muut kriteerit tutkinnon suorittamiseksi. Yksi mahdollisuus on avata englanninkielinen ylioppilastutkinto kaikille halukkaille.

Vieraskieliset opiskelijat, joilla on jo valmiiksi hankittu hyvä englannin kielen taito, hyötyisivät englanninkielisestä tutkinnosta, etenkin jos heidän suomen tai ruotsin kielen taitonsa on heikko.

Tutkinnon avaamista kaikille halukkaille tulee harkita tarkkaan, jos koulun opetuskieli on suomi tai ruotsi. Teknisesti ratkaisu on helppo toteuttaa, sillä digitaaliset ylioppilaskokeet ovat saavutettavissa kaikissa Suomen lukioissa. Opiskelijan näkökulmasta haittapuolena tällaisessa menettelyssä on se, että hänellä ei ole kokemusta tutkintoaineiden opiskelusta englanninkielellä. Pääsääntöisesti englanninkielinen lukiokoulutus ja ylioppilastutkinto tulee suunnata niille opiskelijoille, joilla on jo hyvä englannin kielen taito. Tästä näkökulmasta katsoen olisi hyvä määritellä, mikä osuus opinnoista tulee olla opiskeltu englannin kielellä.

Englanninkielisen tutkinnon rakenne

Selvityksen mukaan tulisi lähteä siitä, että englanninkielisen tutkinnon rakenne olisi mahdollisimman samanlainen kuin suomen- ja ruotsinkielisessä tutkinnossa. Ennen tutkinnon järjestämistä on otettava kantaa kysymyksiin äidinkielen ja muiden kielten kokeista sekä tutkinnossa tarjottavasta koevalikoimasta, vieraiden kielten tutkintokielestä ja tutkinnon mahdollisesta sekakielisyydestä.

Englanninkielinen tutkinto herättää kysymykset siitä, ovatko englanniksi opintonsa tehneet ja/tai englantia äidinkielenään puhuvat opiskelijat erilaisessa asemassa muihin opiskelijoihin verrattuna äidinkielen tai suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeissa ja pitkän englannin kokeessa. Nykyjärjestelmällä molemmat kokeet kuuluisivat englanninkielisten kirjoittajien tutkintoon, ensin mainittu pakollisena, jälkimmäinen luontaisena valintana.

Mikäli kokelaan äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, saattaa läpipääsy suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeesta osoittautua hyvin haastavaksi. Pitkän englannin kokeen osalta englanniksi opintonsa tehneet ja/tai englantia äidinkielenään puhuvat ovat puolestaan selvästi paremmassa asemassa kuin muut opiskelijat.

Englanninkielisen tutkinnon synnyttämään tilanteeseen voidaan esittää useita varteenotettavia ratkaisuja. Yksi vaihtoehto on nykyisen tutkinnon rakenne, jolloin opiskelijalla on pakollisina kokeina äidinkielen koe tai suomi/ruotsi toisena kielenä -koe sekä vapaavalintaisena kolme seuraavista kokeista: toinen kotimainen kieli (suomi/ruotsi), matematiikka, vieras kieli, reaalikoe. Huomioitavaa on se, että suurella osalla englanninkielisen tutkinnon potentiaalisista suorittajista on lakiin perustuva vapautus toisen kotimaisen kielen opinnoista. Tässä ratkaisussa äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeet toteutuisivat englanninkielisessä tutkinnossa nykyisessä muodossaan, eikä käännöksiä tarvittaisi.

Toinen ratkaisuvaihtoehto on sisällyttää tutkintoon tulevaisuudessa englanninkielinen äidinkielen koe ja/tai englanti toisena kielenä -koe. Kokeen tekisivät ne englanninkieliseen tutkintoon osallistuvat opiskelijat, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Mikäli englannin äidinkielen koe / englanti toisena kielenä -koe lisättäisiin koevalikoimaan, siihen valmistavien lukio-opintojen laajuus olisi 6 pakollista ja 3 valtakunnallista syventävää kurssia. Tämä vaatisi muutoksia lukiolakiin sekä opetussuunnitelman perusteiden uudistamista.

Kolmas ratkaisuvaihtoehto on se, että ne opiskelijat, joilla ei ole realistista mahdollisuutta suoriutua hyväksytysti suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeesta, voisivat anoa ylioppilastutkintolautakunnalta lupaa suorittaa sen sijaan B-suomen tai B-ruotsin koe eli keskipitkän toisen kotimaisen kielen koe. Tämä ratkaisu olisi opetusjärjestelyjen kannalta taloudellinen, koska opiskelijat voisivat osallistua suomi/ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja osaamisestaan riippuen valita, osallistuvatko lopulta suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeeseen vai B-suomen/B-ruotsin kokeeseen.

Arvioitavaksi jää, pidetäänkö englanninkielisen tutkinnon osalta välttämättömänä yhtäältä sitä, että opiskelija osoittaa vähintään toisen kotimaisen kielen osaamisen ja toisaalta sitä, että kokelas suorittaa nykymuotoisen äidinkielen kokeen jossakin kielessä. Viimeksi mainittu merkitsisi painetta kehittää englanti äidinkielenä ja kirjallisuus -oppiainetta ja lisätä koevalikoimaan englanti äidinkielenä -koe.

Suomen, ruotsin ja kolmen eri saamen kielen äidinkielen kokeiden lisäksi ylioppilastutkinnossa on tällä hetkellä tarjolla 2 matematiikan, 12 reaaliaineiden ja 21 kielten koetta. Englanninkielisen tutkinnon osalta on ratkaistava, tarjotaanko kaikki kokeet myös englanninkielisinä versioina vai vain osa kokeista. Jos englanninkielisen tutkinnon osalta päädyttäisiin siihen, että vain osa kokeista olisi mahdollista suorittaa englanniksi, tulisi ratkaistavaksi kysymys siitä, saako opiskelija suorittaa tästä koevalikoimasta puuttuvia kokeita suomeksi tai ruotsiksi. Tällöin kyseessä olisi sekakielinen tutkinto. Samalla tulisi ratkaistavaksi myös se, tulisiko vastaavanlaiset sekakieliset tutkinnot hyväksyä myös suomeksi/ruotsiksi tutkintonsa tekeviltä.

Helsingin kaupunki toteaa, että englanninkielisessä tutkinnossa tulisi tarjota kaikki samat kokeet kuin suomen- ja ruotsinkielisissä tutkinnoissa, jotta opiskelijalla on mahdollisuus osallistua opiskelemiensa aineiden tutkintoon. Muussa tapauksessa jouduttaisiin määrittelemään, mitä aineita opiskelijoille tarjotaan ja millä perusteilla valinnat tehtäisiin. Kannatettavaa on, että englanninkielisessä tutkinnossa englanti olisi myös vieraiden kielten kokeissa samassa asemassa kuin suomi ja ruotsi: mikäli koetta ei ole ohjeiden ja tehtäväosien osalta mahdollista toteuttaa kokonaan kohdekielellä, tulisi tutkintokielellä olevat osuudet kääntää englanniksi.

Helsingin kaupunki kannattaa sitä, että jatkossakin tutkinto suoritetaan yhdellä kielellä eikä sekakielisiä tutkintoja hyväksytä. Tällä hetkellä tutkintoa on mahdollisuus täydentää toisella kielellä kuin millä alkuperäinen tutkinto on tehty, joten tämä koskisi myös englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittaneita.

Lisäkulujen kattaminen

Englanninkielisen ylioppilastutkinnon ja sen edellytysten järjestäminen aiheuttaa lisäkustannuksia sekä koulutuksen järjestäjille että ylioppilastutkintolautakunnalle.

Englanninkielinen ylioppilastutkinto edellyttää pääsääntöisesti englanninkielistä lukiokoulutusta. Kustannukset eivät poikkea merkittävästi suomenkielisen opetuksen kustannuksista, mikäli ryhmäkoot ovat kyllin suuret. Englanninkielisten kurssien hintaan vaikuttaa korottavasti noin viiden prosentin kielilisä, joka maksetaan opettajille kurssien opettamisesta englanniksi. Lisäksi opiskelijakohtaisiin kustannuksiin vaikuttaa korottavasti se, jos englanninkielisten kurssien opiskelijamäärät jäävät keskimääräistä pienemmiksi.

Selvityksen mukaan ylioppilastutkintolautakunnalle englanninkielisen tutkinnon järjestäminen merkitsee kustannusten nousua. Osa kuluista on kertaluonteisia, osa jokaista koekertaa koskevia tai jatkuvia. Kustannukset on arvioitu vähintään 260 000 € korkeammiksi, mikäli koevalikoimaan lisätään uusia kokeita ja/tai jos alustavaa arvostelua ei voida suorittaa lukiossa. Opiskelijalle ja hänen perheelleen lukiokoulutuksen hinta on Opetushallituksen tekemän selvityksen mukaan tällä hetkellä noin 2500 euroa. Tämä summa muodostuu tarvittavista työvälineistä, oppimateriaaleista ja ylioppilastutkinnon maksuista.

Englanninkielisen tutkinnon aiheuttamien lisäkulujen kattamiseen on kolme pääasiallista vaihtoehtoa: kaikkien kokelaiden tutkintomaksujen korottaminen, englanninkielisen tutkinnon suorittajilta perittävät korkeammat tutkintomaksut tai lisäkustannusten kattaminen valtion budjetista.

Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että opiskelijalle ja hänen perheelleen mittavat lukio-opinnoista aiheutuvat kulut eivät lisääntyisi. Englanninkielisen tutkinnon aiheuttamien lisäkulujen maksattaminen osaltaan suomen- ja ruotsinkielisen tutkinnon tekevillä kokelailla ei ole tarkoituksenmukaista. Yhdenvertaisuuden vuoksi englanninkieliseen tutkintoon osallistuvilta ei myöskään tulisi periä muita korkeampia tutkintomaksuja. Hallitusohjelmassa on linjaus, että pidättäydytään uusien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että samalla päätetään vastaavan suuruisista velvoitteiden karsimisesta tai uusien velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta. Englanninkielisen tutkinnon aiheuttamat lisäkustannukset tulisi kattaa valtion budjetista siltä osin kuin tutkintomaksut eivät riitä kattamaan niitä. Helsingin kaupunki toteaa, että suurten kasvukeskusten oppilaitosten mahdollisuudet vastata kasvavaan palvelutarpeeseen tulee muutoksessa turvata.

Ylioppilastutkinnon kansainvälinen asema ja koulutusvienti

Suomalainen lukiokoulutus on herättänyt kiinnostusta ulkomailla, esimerkiksi Kiinassa ja arabimaissa. Suomalainen ylioppilastutkinto nauttii kansainvälisesti suurta arvostusta ja se tunnustetaan maailman huippuyliopistoissa, kuten Oxfordissa ja Cambridgessa. Koulutusvienti ilman siihen liittyvää kansainvälisesti hyväksyttyä päättötutkintoa on vaikeaa, sillä päättötutkinto on väylä korkeakouluihin.

Englanninkielisen ylioppilastutkinnon kehittämiseen liittyy kysymys, onko kyseessä ensisijaisesti kansallinen koe vai kansainvälinen myyntituote. Tällä hetkellä ylioppilaskoe on sidottu tiukasti kansallisiin opetussuunnitelman perusteisiin.

Englanninkielisellä ylioppilastutkinnolla on edellytykset vahvistaa ylioppilastutkinnon asemaa kansainvälisesti. On tärkeää, että ylioppilastutkinnon kansainvälistämistä ja tutkinnon mahdollisuuksia vientituotteeksi selvitetään.

Tiivistelmä

Helsingin kaupunkistrategiassa vuosille 2017-2021 on linjattu Helsingin vetovoiman vahvistaminen ja sen edellyttämän kaupungin kansainvälistäminen. Helsinki tarvitsee työperäisiä maahanmuuttajia. Korkeatasoinen koulutus on kansainvälisille osaajille tärkeä syy valita Helsinki asuinpaikakseen. Myös suomalaisten paluumuuttajaperheiden nuorilla voi olla tarvetta englanninkieliseen lukiokoulutukseen, jos heidän koulukielensä on ollut englanti. Strategian mukaan englanninkielisen koulutuksen paikkamäärä kaksinkertaistetaan. Englanninkielisen opetuksen lisääntyessä olisi ensiarvoisen tärkeää nuoren kannalta saada tehdä ylioppilastutkinto koulun opetuskielellä, jotta nuori ei alisuoriudu kielellisten syiden vuoksi.

Helsingissä on tarvetta lisätä englanninkielistä lukiokoulutusta, jotta kaikilla opiskelijoilla on mahdollisimman hyvät oppimisen edellytykset omista lähtökohdistaan lähtien. Mikäli lukio-opinnot suoritetaan kokonaan englanniksi, olisi opiskelijalla oltava suomen- ja ruotsinkielisiin opiskelijoihin nähden tasavertainen mahdollisuus suorittaa ylioppilaskoe opetuskielellä. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että myös ammatillisessa koulutuksessa lisätään englanninkielistä opetusta ja turvataan myös kaksoistutkinto-opiskelijoille mahdollisuus englanninkieliseen ylioppilastutkintoon. Myös aikuislukiossa olisi lähtökohtaisesti voitava tarjota mahdollisuus englanninkieliseen ylioppilastutkintoon.

Vieraskieliset opiskelijat, joilla on jo valmiiksi hankittu hyvä englannin kielen taito, hyötyisivät englanninkielisestä tutkinnosta, etenkin jos heidän suomen tai ruotsin kielen taitonsa on heikko.

Tutkinnon avaamista kaikille halukkaille tulee harkita tarkkaan, jos koulun opetuskieli on suomi tai ruotsi. Teknisesti ratkaisu on helppo toteuttaa, sillä digitaaliset ylioppilaskokeet ovat saavutettavissa kaikissa Suomen lukioissa. Opiskelijan näkökulmasta haittapuolena tällaisessa menettelyssä on se, että hänellä ei ole kokemusta tutkintoaineiden opiskelusta englannin kielellä. Pääsääntöisesti englanninkielinen lukiokoulutus ja ylioppilastutkinto tulee suunnata niille opiskelijoille, joilla on jo hyvä englanninkielen taito. Tästä näkökulmasta katsoen olisi hyvä määritellä, mikä osuus opinnoista tulee olla opiskeltu englannin kielellä.

Englanninkielisessä tutkinnossa tulisi tarjota kaikki samat kokeet kuin suomen- ja ruotsinkielisissä tutkinnoissa, jotta opiskelijalla on mahdollisuus osallistua opiskelemiensa aineiden tutkintoon. Muussa tapauksessa jouduttaisiin määrittelemään, mitä aineita opiskelijoille tarjotaan ja millä perusteilla valinnat tehtäisiin. Kannatettavaa on, että englanninkielisessä tutkinnossa englanti olisi myös vieraiden kielten kokeissa samassa asemassa kuin suomi ja ruotsi: mikäli koetta ei ole ohjeiden ja tehtäväosien osalta mahdollista toteuttaa kokonaan kohdekielellä, tulisi tutkintokielellä olevat osuudet kääntää englanniksi.

Helsingin kaupunki kannattaa sitä, että jatkossakin tutkinto suoritetaan yhdellä kielellä eikä sekakielisiä tutkintoja hyväksytä. Tällä hetkellä tutkintoa on mahdollisuus täydentää toisella kielellä, kuin millä alkuperäinen tutkinto on tehty, joten tämä koskisi myös englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittaneita.

Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että opiskelijalle ja hänen perheelleen mittavat lukio-opinnoista aiheutuvat kulut eivät lisääntyisi. Englanninkielisen tutkinnon aiheuttamien lisäkulujen maksattaminen osaltaan suomen- ja ruotsinkielisen tutkinnon tekevillä kokelailla ei ole tarkoituksenmukaista. Yhdenvertaisuuden vuoksi englanninkieliseen tutkintoon osallistuvilta ei myöskään tulisi periä muita korkeampia tutkintomaksuja. Hallitusohjelmassa on linjaus, että pidättäydytään uusien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että samalla päätetään vastaavan suuruisista velvoitteiden karsimisesta tai uusien velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta. Englanninkielisen tutkinnon aiheuttamat lisäkustannukset tulisi kattaa valtion budjetista siltä osin, kuin tutkintomaksut eivät riitä kattamaan niitä. Helsingin kaupunki toteaa, että suurten kasvukeskusten oppilaitosten mahdollisuudet vastata kasvavaan palvelutarpeeseen tulee muutoksessa turvata.

Englanninkielisellä ylioppilastutkinnolla on edellytykset vahvistaa ylioppilastutkinnon asemaa kansainvälisesti. On tärkeää, että ylioppilastutkinnon kansainvälistämistä ja tutkinnon mahdollisuuksia vientituotteeksi selvitetään.