Valtuutettu Heimo Laaksosen aloite maauimalapohjaisen uimahallin toteuttamiseksi Puistolan Suuntimopuistoon

Puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginvaltuusto pani asian pöydälle.

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää katsoa aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Helsingissä on kaksi vuoden 1952 Olympialaisiin valmistunutta maauimalaa: Uimastadionin ja Kumpulan maauimala. Uimastadion peruskorjaus valmistui v. 1995 ja Kumpulan maauimala v. 2005. Vuonna 2017 valmistui Uimastadionin lasten altaan sekä hyppyaltaan ja -tornin peruskorjaus. Espoon Leppävaaraan valmistui v. 2016 maauimala, joka on läntisestä Helsingistä hyvin saavutettavissa.

Helsingin merkittävin maauimala on Uimastadion, jonka kävijämäärät ovat noin kaksinkertaiset Kumpulan maauimalaan nähden. Maauimaloiden lisäksi Pirkkolassa on ulkona hiekkapohjainen uima-allas - ns. plotti, johon on rakennettu vedenkäsittelylaitteet ja vesiliukumäki. Vanhan pukusuojarakennuksen tilalle rakennettiin vuonna 2007 uusi pukusuojarakennus, jossa on myös saniteettitilat ja kioski. Vuonna 2013 valmistui plotin ympäristön ja leikkivälineiden uusiminen sekä kuntoiluvälineiden lisääminen. Vaikka plotti on enimmillään vain runsaan metrin syvyinen, se on etenkin lasten ja nuorten suosima kesäkeidas.

Kesäisin Helsingissä on uintimahdollisuus 24 rannalla, joista 13 on valvottuja. Lisäksi vuonna 2016 kaupungin keskustaan on toteutettu yksityisin varoin ympäri vuoden käytössä oleva merivesiuimala, joka lisää kaupunkilaisten uintimahdollisuuksia.

Keskuspuiston keskiosan vuonna 2014 voimaan tullut asemakaava nro 12185 mahdollistaa kaksikerroksisen, 9 000 k-m²:n suuruisen uimahallin laajennuksen sekä maauimalatyyppisen ulkona olevan uima-altaan nykyisen uimahallin yhteyteen Pirkkolan liikuntapuistoon.

Tapulikaupungin Maatullinpuistossa on leikkipuiston yhteydessä kaksi pientä ulkoallasta, jotka ovat alueen lasten ja nuorten suosioissa. Puistolan ja Suutarilan nuorisolla on toiveita paremmista uintimahdollisuuksista.

Jakomäen hiekkakuoppalampien kehittämistä uimapaikaksi selvitetään yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa. Jakomäessä on hiekkakuoppaan muodostunut sydämen muotoinen lampi nimeltään Sydänlampi, jonka hygieeninen laatu on erinomainen ja ekologinen tila hyvä. Lampikokonaisuuteen kuuluu kolme hiekkakuoppalampea Vantaan puolella.

Tapulikaupungissa Maatullinkujan pohjoispuoleinen uimahalliksi soveltuva tontti muutettiin asuintontiksi vuonna 2013 voimaan tulleessa asemakaavassa. Suunnitteluperiaatteiden valmistelu, täydennysrakentamisen mahdollisuuksien selvittely ja alueen kehittäminen ovat nyt ajankohtaisia Puistolan asemanseudulla.

Maauimalapohjaisen uimahallin vaatiman ajoneuvoliikenteen ja pysäköinnin järjestäminen Suuntimopuistoon olisi haastavaa, vaikka alue rajautuu Puistolan juna-asemaan ja on hyvin saavutettavissa.

Maauimala ei sisälly kymmenvuotiskauden investointiohjelmaan. Toiminnallisesti ja taloudellisesti olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa mahdollinen uusi maauimala jonkun nykyisen uimahallin yhteyteen.

Nyt käynnissä olevan Tapulikaupungin, Puistolan ja Heikinlaakson palvelutilatarkastelun yhteydessä on kuitenkin mahdollista tutkia uintimahdollisuuksien kehittämistä osana tulevaisuuden uudistuvia monikäyttöisiä palvelutiloja. Maauimalapohjaisen uimahallin toteuttamisen edellytyksiä Suuntimopuistoon tai lähialueelle arvioidaan Puistolan asemanseudun alueellisen kehittämistyön yhteydessä.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Taloussuunnitelmassa vuosille 2018–2027 ei ole osoitettu investointimäärärahoja uuden uimahalli-maauimalan rakentamiseen. Toimialauudistuksen myötä liikuntapaikkarakentamisen investointimäärärahat siirtyvät kaupunkiympäristön toimialalle.

Uimahalli- ja maauimalapalveluiden kysyntä on edelleen suurta. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala toteuttaa laajemman koko toimialan palveluverkkoa koskevan selvityksen "Kulttuurin ja vapaa-ajan yleiskaavan”. Tässä yhteydessä selvitetään myös Helsingin uimahallien ja uimapaikkojen alueellisia kehitystarpeita sekä tarkastellaan mahdollisuuksia toteuttaa uusi maauimala tai muu vastaavanlainen ratkaisu jonkun nykyisen uimahallin yhteyteen tai muulle alueelle. Toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista olisi toteuttaa mahdollinen uusi maauimala jonkun nykyisen uimahallin yhteyteen. Östersundomin kaavoituksen yhteydessä on ollut kaavailuissa uuden uimahalli-maauimalan toteuttaminen sinne.

Puistola sijaitsee koillisessa suurpiirissä. Puistolan peruspiiriin kuuluvat Puistolan lisäksi Tapulikaupunki, Heikinlaakso ja Tattarisuo. Puistolaan on hyvä julkinen raideliikenneyhteys. Uimahalli-maauimalan sijoittaminen kaikkine sen vaatimine oheistiloineen esitettyyn Suuntimopuistoon voi olla vaikeaa ja otetaan huomioon Kulttuurin ja vapaa-ajan yleiskaavan selvityksessä.

Helsingissä on kaksi vuoden 1952 Olympialaisiin valmistunutta maauimalaa: Uimastadion ja Kumpulan maauimala. Uimastadion on peruskorjattu vuosina 1993–1995 ja Kumpulan maauimala vuosina 2003–2005. Talven 2015–2016 aikana peruskorjattiin Uimastadionin lasten allas, ja talven 2016–2017 aikana peruskorjattiin hyppyallas ja –torni sekä viimeisimpänä ison altaan laatoitus. Pääkaupunkiseudun kolmas maauimala valmistui kesällä 2016 Espoon Leppävaaraan, mikä on hyvin saavutettavissa myös Länsi- ja Luoteis-Helsingistä.

Uimastadion oli vuonna 2017 avoinna 7.5.–17.9. ja Kumpulan maauimala 28.5.–27.8. Maauimaloiden vuosittaiset kävijämäärät ovat viime vuosina olleet:

Maauimaloiden lisäksi Pirkkolassa on ulkona oleva hiekkapohjainen uima-allas, ns. plotti, johon on rakennettu vedenkäsittelylaitteet ja vesiliukumäki. Vanhan pukusuojarakennuksen tilalle rakennettiin vuonna 2007 uusi pukusuojarakennus, jossa on myös saniteettitilat ja kioski. Lisäksi vuosina 2012–2013 plotin koko ympäristö ja leikkivälineet uusittiin ja kunnostettiin sekä lisättiin kuntoiluvälineet. Vaikka plotti on enimmillään vain runsaan metrin syvyinen, se on ollut etenkin lasten ja nuorten suosima kesäkeidas. Vuonna 2017 plotilla oli 33 582 kävijää.

Kesäisin Helsingissä on uintimahdollisuus myös 24 rannalla, joista 13 on valvottuja. Lisäksi vuonna 2016 kaupungin keskustaan on toteutettu yksityisin varoin ympäri vuoden käytössä oleva merivesiuimala, joka lisää kaupunkilaisten uintimahdollisuuksia.

Liikuntaviraston teettämänä valmistui 1995 Pirkkolan liikuntapuiston yleissuunnitelma, johon sisältyy osana luonnos Pirkkolan nykyisen uimahallin laajennukseksi. Uimahallin eteläpuolelle on kaavailtu myös maauimalan tyyppistä ulkona olevaa uima-allasta. Keskuspuiston keskiosan 29.1.2014 lainvoimaiseksi tulleessa asemakaavassa näitä koskevat varaukset on osoitettu Pirkkolan liikuntapuiston alueella. Asemakaavassa nykyisen uimahallin eteläpuolella on varaus ulkouima-altaalle sekä varaus uimahallin laajennuksen toteuttamista varten. Uimahallin laajennus saa olla kaksikerroksinen ja 9 000 km² suuruinen.