Valtuutettu Mari Rantasen aloite Malmin keskusta-alueen houkuttelevuuden lisäämisestä
Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Mari Rantasen ym. valtuustoaloitteesta Malmin keskusta-alueen parantamiseksi
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Malmi on toinen Helsingin nykyisistä osakeskuksista ja koillisen Helsingin keskeisimpiä joukkoliikenteellisiä solmukohtia. Päärata jakaa Malmin ydinalueen Ylä-Malmiin ja Ala-Malmiin. Ytimen eteläpuolitse kulkee Kirkonkyläntien ja Latokartanontien muodostama ”high street” -henkinen kauppakatu. Malmin kaupunginosakeskustasta suuri osa on rakentunut pääosin 1980-luvulla. Malmin ytimestä löytyy myös 1900-luvun puolivälin rakennuksia muistumana Helsingin Pitäjänkylän ajoista.
Kaupunkiympäristön toimialalla on vahva tahto Malmin kehittämiselle ja profiilin nostamiselle. Helsingin uudessa yleiskaavassa Malmi on yksi kolmesta kantakaupungin ulkopuolisesta suuresta keskustatoimintojen alueesta. Malmin lentokenttä tulee olemaan merkittävä maankäytön muutosalue, ja sen vaikutukset ulottuvat Malmin keskustaan. Malmin keskus on osa Malmin lentokentän aluerakentamisprojektia. Tämä mahdollistaa kunnostustoimenpiteiden tehokkaan kohdistamisen myös olemassa olevaan ympäristöön.
Malmin keskus muuttuu täydennysrakentamisen myötä. Asemakaavapalvelu valmistelee Malmin keskustan kehittämisen visiota ja periaatteita yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Visiotyö on avaus keskuksen kehittämiselle. Tarkoituksena on täydennysrakentamisen avulla kehittää keskustan vetovoimaa, palveluita ja ympäristön laatua. Samaan yhteyteen ajoitetaan Malmin aluesuunnitelman päivitystyö. 10 vuoden välein päivitettävissä aluesuunnitelmissa selvitetään muun muassa katu- ja viheralueiden nykytila, niiden toimivuus ja parantamistarpeet. Suunnitelmien lähtökohtana on tunnistaa alueelliset ominaispiirteet sekä toiminnalliset ja maisemalliset tavoitteet. Ne toimivat pohjana yleisten alueiden jatkosuunnittelulle.
Malmin keskuksen julkista tilaa on kehitetty aktiivisesti. Muun muassa Helsingin lähiöprojekti kehitti aluetta vuosina 2012 - 2017 yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Pääpainona oli keskeisen julkisen tilan parantaminen ja puistoalueiden laatutason nosto.
Kaupungin lähiörahaston rahoitusta suunnattiin Malmin asemaympäristöön ja lähialueille. Vuonna 2015 käynnistyi keskeisten julkisten tilojen, Ala-Malmintorin ja Pekanraitin, kunnostaminen. Kunnostus valmistuu vuonna 2019. Ala-Malmin puiston lasipaviljonki uusittiin vuonna 2016. Longinojanlaakson ja Ala-Malmin liikuntapuiston suunnittelu käynnistyi vuonna 2017. Muita julkisen ympäristön kunnostustoimenpiteitä on Ylä-Malmintorin ja Ala-Malmintorin vesiaiheiden kunnostus vuonna 2017 laaditun yleissuunnitelman mukaisesti. Kunnostamisesta vastaa kaupunkiympäristön toimiala.
Malmin asema on alueen käyntikortti, jonka viihtyisyyttä parannetaan yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Keskuksen poikkeuksellisen laaja omistaja- ja toimijarakenne asettaa koordinoidulle kehittämiselle kuitenkin omat haasteensa. Tällä hetkellä asemaympäristön ylläpidosta ja kehittämisestä vastaavat VR, Liikennevirasto, Helsingin kaupunki ja kauppakeskuksen toimijat. Muun muassa keskuksen läpi kulkevan ylikulkusillan ylläpidosta ja omistajuudesta vastaavat kyseiset toimijat eri alueidensa osalta. Kaupunki vastaa yleisten alueiden kunnossapidosta normaalin hoitoluokituksen ja puhtaanapitokäytäntöjen mukaisesti. Pääosa Malmin keskuksen alueesta kuuluu samaan hoitoluokkaan II – III kuin muut vastaavat alueet Helsingissä. Hoitoluokituksen mukaan muun muassa liukkauden torjuntaa sekä näkyvän roskan ja lian poistamista tehdään säännöllisesti sekä kadun pesua tarvittaessa. Asemaympäristön roskaisuudesta tai puhtaanapidosta ei ole kantautunut normaalia enempää asiakaspalautetta toimialan tietoon.
Helsingin kaupunki jatkaa alueen kehittämistä ja aktiivista keskustelua lähiympäristön ja sillan kunnostamisesta valtion ja toimijoiden kanssa. Tässä vaiheessa näissä tapaamisissa ei ole vielä edetty yhteisesti toteutettaviin ratkaisuihin.
Kaupunkiympäristön toimiala selvittää vuoden 2018 loppuun mennessä yhdessä VR:n, Liikenneviraston, Helsingin kaupungin muiden toimialojen ja kauppakeskuksen toimijoiden kanssa, kuinka kauppakeskuksen ja asemaseudun ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta voitaisiin lisätä sekä puuttua tehokkaasti häiriökäyttäytymisestä ja päihteiden käytöstä aiheutuviin ongelmiin.
Käsittely
Kaupunkiympäristölautakunta päätti käsitellä toimialajohtajan asian nro 9 kokouksen asiana nro 23.
Vastaehdotus:
Nuutti Hyttinen: Päätösehdotukseen lisätään uusi kohta (9), jonka myötä seuraavat kohdat 9-12 siirtyvät kohdiksi 10-13: Kaupunkiympäristön toimiala selvittää vuoden 2018 loppuun mennessä yhdessä VR:n, Liikenneviraston, Helsingin kaupungin muiden toimialojen ja kauppakeskuksen toimijoiden kanssa, kuinka kauppakeskuksen ja asemaseudun ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta voitaisiin lisätä sekä puuttua tehokkaasti häiriökäyttäytymisestä ja päihteiden käytöstä aiheutuviin ongelmiin.
Kannattaja: Atte Kaleva
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Nuutti Hyttisen vastaehdotuksen.
Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Malmi on toinen Helsingin nykyisistä osakeskuksista ja koillisen Helsingin keskeisimpiä joukkoliikenteellisiä solmukohtia. Päärata jakaa Malmin ydinalueen Ylä-Malmiin ja Ala-Malmiin. Ytimen eteläpuolitse kulkee Kirkonkyläntien ja Latokartanontien muodostama ”high street” -henkinen kauppakatu. Malmin kaupunginosakeskustasta suuri osa on rakentunut pääosin 1980-luvulla. Malmin ytimestä löytyy myös 1900-luvun puolivälin rakennuksia muistumana Helsingin Pitäjänkylän ajoista.
Kaupunkiympäristön toimialalla on vahva tahto Malmin kehittämiselle ja profiilin nostamiselle. Helsingin uudessa yleiskaavassa Malmi on yksi kolmesta kantakaupungin ulkopuolisesta suuresta keskustatoimintojen alueesta. Malmin lentokenttä tulee olemaan merkittävä maankäytön muutosalue, ja sen vaikutukset ulottuvat Malmin keskustaan. Malmin keskus on osa Malmin lentokentän aluerakentamisprojektia. Tämä mahdollistaa kunnostustoimenpiteiden tehokkaan kohdistamisen myös olemassa olevaan ympäristöön.
Malmin keskus muuttuu täydennysrakentamisen myötä. Asemakaavapalvelu valmistelee Malmin keskustan kehittämisen visiota ja periaatteita yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Visiotyö on avaus keskuksen kehittämiselle. Tarkoituksena on täydennysrakentamisen avulla kehittää keskustan vetovoimaa, palveluita ja ympäristön laatua. Samaan yhteyteen ajoitetaan Malmin aluesuunnitelman päivitystyö. 10 vuoden välein päivitettävissä aluesuunnitelmissa selvitetään muun muassa katu- ja viheralueiden nykytila, niiden toimivuus ja parantamistarpeet. Suunnitelmien lähtökohtana on tunnistaa alueelliset ominaispiirteet sekä toiminnalliset ja maisemalliset tavoitteet. Ne toimivat pohjana yleisten alueiden jatkosuunnittelulle.
Malmin keskuksen julkista tilaa on kehitetty aktiivisesti. Muun muassa Helsingin lähiöprojekti kehitti aluetta vuosina 2012 - 2017 yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Pääpainona oli keskeisen julkisen tilan parantaminen ja puistoalueiden laatutason nosto.
Kaupungin lähiörahaston rahoitusta suunnattiin Malmin asemaympäristöön ja lähialueille. Vuonna 2015 käynnistyi keskeisten julkisten tilojen, Ala-Malmintorin ja Pekanraitin, kunnostaminen. Kunnostus valmistuu vuonna 2019. Ala-Malmin puiston lasipaviljonki uusittiin vuonna 2016. Longinojanlaakson ja Ala-Malmin liikuntapuiston suunnittelu käynnistyi vuonna 2017. Muita julkisen ympäristön kunnostustoimenpiteitä on Ylä-Malmintorin ja Ala-Malmintorin vesiaiheiden kunnostus vuonna 2017 laaditun yleissuunnitelman mukaisesti. Kunnostamisesta vastaa kaupunkiympäristön toimiala.
Malmin asema on alueen käyntikortti, jonka viihtyisyyttä parannetaan yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Keskuksen poikkeuksellisen laaja omistaja- ja toimijarakenne asettaa koordinoidulle kehittämiselle kuitenkin omat haasteensa. Tällä hetkellä asemaympäristön ylläpidosta ja kehittämisestä vastaavat VR, Liikennevirasto, Helsingin kaupunki ja kauppakeskuksen toimijat. Muun muassa keskuksen läpi kulkevan ylikulkusillan ylläpidosta ja omistajuudesta vastaavat kyseiset toimijat eri alueidensa osalta. Kaupunki vastaa yleisten alueiden kunnossapidosta normaalin hoitoluokituksen ja puhtaanapitokäytäntöjen mukaisesti. Pääosa Malmin keskuksen alueesta kuuluu samaan hoitoluokkaan II – III kuin muut vastaavat alueet Helsingissä. Hoitoluokituksen mukaan muun muassa liukkauden torjuntaa sekä näkyvän roskan ja lian poistamista tehdään säännöllisesti sekä kadun pesua tarvittaessa. Asemaympäristön roskaisuudesta tai puhtaanapidosta ei ole kantautunut normaalia enempää asiakaspalautetta toimialan tietoon.
Helsingin kaupunki jatkaa alueen kehittämistä ja aktiivista keskustelua lähiympäristön ja sillan kunnostamisesta valtion ja toimijoiden kanssa. Tässä vaiheessa näissä tapaamisissa ei ole vielä edetty yhteisesti toteutettaviin ratkaisuihin.
Valtuustoaloite
Mari Rantanen ja 18 muuta valtuutettua ovat tehneet 28.2.2018 seuraavan valtuustoaloitteen:
Malmin kauppakeskus ja siihen liittyvät lähialueet ovat pohjoisen Helsingin käyntikortti ja kaupan keskittymä. Kauppakeskuksen ympäristö on kuitenkin sellainen, että se ei välttämättä houkuttele asioimaan kauppakeskuksessa. Malmin alueen viihtyisyys ja houkuttelevuus on pitkälti kiinni myös kaupunkikuvallisesta näkymästä. Pohjoisen Helsingin asukkaista moni asioikin Vantaalla Tammiston puolella ja tällöin luonnollisesti käytetyt eurot hyödyttävät Vantaan kaupunkia.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsingin kaupunki ryhtyy korjaamaan ja siistimään Malmin keskusta-aluetta siten, että se on omiaan lisäämään viihtyvyyttä ja houkuttelevuutta alueella.
Lausuntopyyntö
Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan 15.6. mennessä asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle.
Kaupunkiympäristölautakunta 05.06.2018 § 311
Päätös tullut nähtäväksi 19.06.2018
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Tero Santaoja, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 37155