Östersundomin alueen rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen pidentäminen (nro 12522)

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Taustaa

Östersundomin alue on liitetty vuoden 2009 alusta Helsinkiin valtioneuvoston päätöksellä. Östersundom muodostaa Helsingin kaupungin 8. suurpiirin. Östersundomiin ja sen lähialueille laaditaan kuntien yhteinen yleiskaava yhdessä Vantaan ja Sipoon kanssa. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus koskevat yhteisen yleiskaavan Helsinkiin kuuluvia osia. Helsingin kaupunki omistaa alueensa maapinta-alasta noin 61 %.

Ensimmäinen rakennuskielto ja maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä tarkoitettu toimenpiderajoitus yleiskaavan laatimista varten oli voimassa 23.6.2013 saakka. Kaupunginhallitus päätti 10.6.2013 (§ 699) pidentää rakennuskieltoa 23.6.2018 saakka. Rakennuskielto on voimassa 56. ja 57. kaupunginosassa sekä 55. ja 58. sekä 59. kaupunginosissa lukuun ottamatta 21.5.2013 päivätystä rakennuskieltokartasta ilmeneviä asemakaavoitettuja alueita.

Suunnittelutilanne

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 6.10.2010 osaltaan yhteisen yleiskaavan käynnistämisestä siten, että Östersundomin alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen maankäyttö- ja rakennuslain 46 §:n tarkoittama kuntien yhteinen yleiskaava, johon sisältyy alueita Helsingistä, Vantaalta ja Sipoosta. Kaavoitus tuli vireille 1.2.2011.

Viimeisin yleiskaavaehdotus oli nähtävillä 11.1.–9.2.2018. Saatujen lausuntojen ja muistutusten pohjalta ehdotusta on hieman muutettu, ja tavoitteena on, että yleiskaava voidaan hyväksyä vuoden 2018 loppuun mennessä. Yleiskaavaehdotus mahdollistaa alueelle 80 000–100 000 uutta asukasta vuoteen 2060 mennessä.

Alue on pieniltä osin asemakaavoitettu. Osa asemakaavoista on toteutunut vain osittain. Karhusaaressa on vireillä kolme asemakaavamuutosta.

Rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen pidentäminen

Östersundomin alueen nykyiseen tilanteeseen verrattuna yleiskaava muuttaa alueen luonteen täysin. Yleiskaavaehdotuksen toteuttaminen muuttaa alueen harvaan rakennetusta maaseudusta tiiviiksi kaupungiksi. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa pienimuotoinenkin rakentaminen saattaa olennaisella tavalla haitata yleiskaavan toteuttamismahdollisuuksia. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi sekä edellä oleva huomioon ottaen voidaan katsoa, että rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen pidentäminen on välttämätöntä, jotta rakentaminen ei haittaisi yleiskaavan toteuttamista ja alueen tarkempaa suunnittelua.

Rakennuskieltoalueesta on laadittu 5.6.2018 päivätty piirustus nro 12522. Rakennuskiellon piiristä on poistettu Karhusaaressa joitakin asemakaavan perusteella jo rakennettuja alueita sekä alueita, joilla on vireillä asemakaavamuutoksia.

Rakentamisen ohjaaminen rakennuskieltoalueella

Östersundomin palvelujen ylläpitämiseksi on suotavaa, että alueen väkimäärä voi kasvaa hiukan myös lähivuosina ennen yleiskaavan toteuttamista. Esimerkiksi alueen päiväkodeissa ja koulussa on pantu merkille lapsimäärän vähentyminen. Lisäksi yleiskaavan valmistelun yhteydessä on tullut selväksi alueen asukkaiden tyytymättömyys pitkäaikaiseen rakennuskieltoon, joka koetaan kohtuuttomaksi. Pienimuotoista rakentamista voidaan edistää asemakaavamuutoksin, mutta tämän lisäksi on aiheellista välttää rakentamisen tarpeetonta rajoittamista ja sallia alueella rakennuskiellosta huolimatta pienimuotoista rakentamista siellä, missä se ei haittaa yleiskaavan toteuttamista. Yleiskaavaehdotuksen keskeisillä rakentamisalueilla kuten keskustoissa, kerrostalovaltaisilla ja kaupunkipientalovaltaisilla alueilla nähdään kuitenkin rakentamisen pääsääntöisesti haittaavaan yleiskaavan toteuttamista.

Rakentamisen ohjaamiseksi hallitulla, selkeällä ja läpinäkyvällä tavalla, on Östersundomin suunnitteluyksikössä laadittu rakennuskieltoalueelle periaatteet, joita sovelletaan rakennuskiellosta poikkeamista harkittaessa (liite 2). Tavoitteena on määrältään vähäinen ja yleiskaavaehdotuksen toteuttamismahdollisuuksien kannalta hallittu rakentaminen. Rakentamisen ohjaamisen periaatteet on johdettu yleiskaavaehdotuksen tavoitteista. Kokonaisuuden selkiyttämiseksi liitteeseen on lisäksi koottu poikkeamisharkinnassa sovellettavat, oleelliset maankäyttö- ja rakennuslain sekä Helsingin rakennusjärjestyksen säännökset.

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 38 § 2 momentti ja 202 §

Hallintosääntö 16 luku 1 § kohta 3

Kaupunkiympäristölautakunta 05.06.2018 § 315

Päätös tullut nähtäväksi 19.06.2018

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 319, 320, 324, 325, 326, 327, 328, 329 (Päätöskohdista B ja C), 330, 334, 335, 336, 337, 338, 339, 340, 341, 342 (Päätöskohdasta B), 343, 344, 345 ja 346 §:t.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 342 § (Päätöskohdasta A).

Tähän päätökseen saa hakea muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä päivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.