Maankäyttö- ja rakennuslain 86 pykälän tarkoittamat kadunpitopäätökset syyskuussa 2018

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Edellytykset kadunpitopäätöksen tekemiseksi

Maankäyttö- ja rakennuslain 86 §:n mukaan kadunpitovelvollisuus alkaa, kun asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön liikennetarve sitä edellyttää eikä kunnalle aiheutuvia kustannuksia ole pidettävä kohtuuttomina kadun rakentamisella tyydytettävään liikennetarpeeseen verrattuna.

Kadunpidon järjestäminen kuuluu pääosin kunnalle. Laissa kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978, kunnossapitolaki) säädetään katujen, torien, katuaukioiden, puistojen ja muiden näihin verrattavien yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidon velvollisuuksista. Kunnossapitolain mukainen velvollisuus pitää kunnossa ja puhtaana asemakaava-alueella olevat kadut kuuluu osaksi kunnalle ja osaksi tontin tai muun alueen omistajalle sen mukaan kuin kunnossapitolaissa säädetään.

Kunnossapitolaissa tarkoitetut velvollisuudet alkavat, kun katu tai kadun osa tyydyttää asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen ja kunta on tehnyt maankäyttö- ja rakennuslain 86 §:n 3 momentin mukaisen kadunpitopäätöksen, jolla katu tai kadun osa katsotaan luovutetuksi yleiseen käyttöön.

Asiavirheen korjaaminen

Hallintolain 50 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen. Päätös voidaan korjata 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen eduksi ei edellytä asianosaisen suostumusta. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä.

Rakennusten ja yleisten alueiden jaoston tekemän kadunpitopäätöksen 14.6.2018 § 88 jälkeen on havaittu, että päätöksessä on ollut asiavirhe. Rakennusten ja yleisten alueiden jaoston päätöksen liitteeseen 1 viety Pasilassa kulkeva Pohjoisbaana oli otettu virheellisesti mukaan kadunpitopäätökseen, vaikka se ei ole asemakaavassa. Pohjoisbaana ei täten täytä maankäyttö- ja rakennuslain 86 §:n mukaista edellytystä kadunpitovelvollisuuden alkamiselle, minkä vuoksi rakennusten ja yleisten alueiden jaoston päätöstä on korjattu siten, että Pohjoisbaana on poistettu kadunpitopäätöksestä ja sen liitteistä 1 ja 2.

Päätöksessä olevan asiavirheen korjaus voidaan tehdä ilman asianosaisen suostumusta, koska se tehdään asianosaisen eduksi. Päätöksen myötä kadunpitopäätöksistä poistettujen väylien kunnossapito palautuu kadunpitopäätöksiä edeltäneeseen tilaan. Kadunpitopäätöksestä poistettujen alueiden osalta kunnalla on edelleen kunnossapitovastuu. Sen sijaan kunnossapitolaissa määritellyt tontinomistajan vastuut kadun ja sen osan kunnossapidosta eivät ala ennen kadunpitopäätöstä.

Esityksessä mukana olevat kadut ja kadun osat

Kadut tai kadun osat, jotka on lueteltu liitteessä 1, on rakennettu valmiiksi siten, että ne tyydyttävät asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen.

Yleiseen käyttöön luovutettavien katuosuuksien kokonaismäärä on 26 kappaletta ja yhteispituus noin 4,0 km. Esityksessä mainitut kadut tai kadun osat ovat pääosin joko asemakaavoituksen etenemisen seurauksena syntyneitä täysin uusia katuja tai vanhojen teiden paikalle rakennettuja katuja.

Kadunpitopäätösten vaikutukset

Kadunpitopäätöksen seurauksena kunnossa- ja puhtaanapitovastuut jakautuvat kunnossapitolain mukaisesti eli tontinomistajille siirtyvät kadun puhtaanapito sekä jalkakäytävän talvihoitovelvoitteet, kuten lumen ja sohjon poisto, liukkaudentorjunta sekä vahingonkorvausvastuu liukastumistapauksissa sekä ajoradan että jalkakäytävän lumen poiskuljetus. Kaupunki puolestaan huolehtii ajoratojen ja pyöräteiden aurauksesta ja liukkaudentorjunnasta.

Kaupunki on kunnossapitolain 8 §:n ja 13 §:n mahdollistamana ottanut esikaupunkialueella sekä eräillä kantakaupunkialueilla osan tontinomistajien vastuulla olevista katujen kunnossa- ja puhtaanapitotehtävistä hoitaakseen. Kunnossapitolain 14 b §:n mukaisesti yleiseen käyttöön luovutettujen katujen varsilla olevien tonttien omistajilta voi kaupunki edellä mainituista huolehtiakseen ottamistansa tehtävistä vuosittain periä aiheutuneet kustannukset. Nämä kustannukset kaupunki perii erillisen päätöksen myötä asettamiensa taksojen mukaan. Viimeisin voimassa oleva taksapäätös on tehty kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston toimesta 2.11.2017 § 43.

Päätöksen tiedoksianto

Päätös annetaan tiedoksi kuntalain 139 § mukaisesti niille väyliä reunustaville tontinomistajille ja -haltijoille, joiden asemaan päätöksen korjaaminen välittömästi vaikuttaa.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 86 §

Hallintolaki 50.1 § 1 k.

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 3 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto päättää kadunpidosta ja kadunpidon lopettamisesta.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto 14.06.2018 § 88

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Annica Aaltonen, projektisuunnittelija, puhelin: 310 38796

Päätös tullut nähtäväksi 09.04.2019

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.