Helsingin kaupungin talousarvio vuodeksi 2019 ja taloussuunnitelma vuosille 2019 - 2021

Ennen vuotta 2019 julkaistujen asioiden otsikkona näytetään päätöksen otsikko.
HEL 2018-005239
3. / 369 §

Helsingin kaupungin talousarvio vuodeksi 2019 ja taloussuunnitelma vuosille 2019 - 2021

Helsingin kaupunginvaltuusto

Päätös

Kaupunginvaltuusto pani asian pöydälle.

Käsittely

Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksesta seuraavan käsittelyjärjestyksen:

Asiassa käydään tässä kokouksessa keskustelu. Keskustelun kuluessa on tehtävä talousarviota 2019 ja taloussuunnitelmaa 2019 – 2021 sekä talousarvioaloitteita koskevat ehdotukset. Lisäksi on esitettävä asiaan liittyvät mahdolliset toivomusponnet. Keskustelun päätyttyä asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan seuraavassa kokouksessa. Tällöin toimitetaan tarvittavat äänestykset vasta- ja hylkäysehdotuksista sekä toivomusponsista.

Valtuutettu Katju Aro ehdotti, että asia palautetaan valmisteluun siten, että sosiaali- ja terveystoimelta poistetaan tuottavuustavoite ja lisätään toimialan rahoitusta siten, että lastensuojelun ja kotihoidon pitkään jatkuneet ongelmat saadaan ratkaistua.

Palautusehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Valtuutettu Nuutti Hyttinen ehdotti valtuutettu Mari Rantasen kannattamana, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä vuoden 2019 talousarvion seuraavin muutoksin:
- kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan menoja (4 10 01) vähennetään 7 000 000 eurolla. Menovähennys kohdistetaan keskustakirjasto Oodin toimintaan.
- sosiaali- ja terveystoimialan menoja (5 10 01) korotetaan 7 000 000 eurolla. Menonlisäys kohdistetaan terveydenhoitopalveluiden sekä erityisesti vanhustenhoidon, kotihoitopalveluiden, omaishoitajien aseman että vammaispalveluiden parantamiseen.

Valtuutettu Terhi Peltokorpi ehdotti valtuutettu Mika Ebelingin kannattamana seuraavan toivomusponnen:

 
Hyväksyessään talousarvion vuodelle 2019 kaupunginvaltuusto edellyttää, että seurataan laajasti kotihoidon tuen kuntalisän rajaamisen vaikutuksia ja selvitetään vapaaehtoisten työllistymistä edistävien toimien kohdistamista pitkään kotona olleille vanhemmille.

Valtuutettu Mika Ebeling ehdotti valtuutettu Paavo Väyrysen kannattamana seuraavan toivomusponnen:

 
Hyväksyessään kaupunginhallituksen esityksen Helsingin kaupungin talousarvioksi vuodeksi 2019 ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2019-2021 kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuuksia pitää huolta riittävien resurssien varaamisesta huumevieroitukseen, jotta apua tarvitsevia voidaan auttaa ilman tarpeetonta viivytystä.

Valtuutettu Petrus Pennanen ehdotti valtuutettu Mirita Saxbergin kannattamana seuraavan toivomusponnen:

 
Hyväksyessään talousarvioesityksen kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuudet varmistaa Varaamon ja siihen liittyvän avoimen lähdekoodin Helsinki-sovelluksen sekä Kaupunginkanslian hallinnoimien järjestelmien yhteisten komponenttien riittävät kehitysresurssit kaikkia toimialoja palvelevalla tavalla.

Valtuutettu Mirita Saxberg ehdotti valtuutettu Petrus Pennasen kannattamana seuraavan toivomusponnen:

 
Hyväksyessään esityksen talousarvioksi vuodelle 2019 ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2019-2021 kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki selvittää mahdollisuudet kohdentaa riittävästi resursseja perhepäivähoidossa tapahtuvan alle 3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen tukemiseen.

Valtuutettu Laura Finne-Elonen ehdotti valtuutettu Silja Borgarsdottir Sandelinin kannattamana seuraavan toivomusponnen:

 
Hyväksyessään talousarvion vuodeksi 2019 kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään, onko mahdollista osoittaa voimavaroja rakennus- ja korjaustöiden valvontaan sekä jo suunnitteluvaiheessa suoritettavaan valvontaan.

Valtuutettu Atte Kaleva ehdotti valtuutettu Ulla-Marja Urhon kannattamana seuraavan toivomusponnen:

 
Hyväksyessään talousarvion vuodeksi 2019 ja taloussuunnitelman vuosille 2019-2021 kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki selvittää mahdollisuudet nopeuttaa liikenteen ruuhkautumista aiheuttavia katutöitä luomalla urakoitsijoille esimerkiksi taloudellisia kannustimia työmaan tavoiteaikataulua nopeammasta valmistumisesta.

Valtuutettu Tuomas Rantanen ehdotti valtuutettu Hannu Oskalan kannattamana seuraavan toivomusponnen:

 
Valtuusto edellyttää, että kaupunki olemassa olevien määrärahojen puitteissa selvittää, mitä korjausliikkeitä olisi tehtävissä HUS:n lasten ja nuorten psykiatrisen hoitoketjun ja kaupungin omien sote-palveluiden ja oppilashuollon yhteistyössä olevien ongelmien ratkaisemiseksi.

Valtuutettu Sinikka Vepsä ehdotti valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran kannattamana seuraavan toivomusponnen:

 
Kotihoidon lisämäärärahojen kohdentamisessa selvitetään mahdollisuutta käyttää resursseja lisähenkilökunnan palkkaukseen. Kotihoidossa selvitetään mahdollisuutta jakaa työtehtäviä siten, että ikäihmisten luona kävisi mahdollisimman paljon samoja työntekijöitä.

Valtuutettu Sami Muttilainen ehdotti valtuutettu Dan Koivulaakson kannattamana seuraavan toivomusponnen:

 
Hyväksyessään talousarvion kaupunginvaltuusto edellyttää, että palveluiden laadun ja helsinkiläisten laaja-alaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi selvitetään mahdollisuus budjetin puitteissa turvata jokaisen toimialan henkilöstön yhtäläiset mahdollisuudet saavuttaa tulospalkkiot.

Valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaara ehdotti valtuutettu Petrus Pennasen kannattamana seuraavan toivomusponnen:

 
Hyväksyessään 2019 talousarvion valtuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuudet hankkia lisää puistonpenkkejä ulkoilualueille, sillä meitä yli 65-vuotiaita on Stadissa yli 100 000 puhumattakaan vammaisista asukkaista.

Puheenjohtaja totesi keskustelun päättyneen ja asian käsittelyn jatkuvan seuraavassa kokouksessa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion vuodeksi 2019 ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2019-2021.

Sulje

Talousarvio vuodeksi 2019 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2019-2021 sisältyy liitteeseen 1. Vastaukset talousarvion yhteydessä käsiteltäviin valtuutettujen tekemiin talousarvioaloitteisiin sisältyvät liitteeseen 2.

Sulje

Kaupunginhallitus 11.10.2018 § 648

Keskushallinto Kaupunginkanslia Kansliapäällikkö 05.10.2018 § 203

Päätös

Kansliapäällikkö päätti hyväksyä ehdotukset kaupunginkanslian (talousarvioluku 140) ja kaupunginkanslian irtaimen omaisuuden perushankinnan (ta-kohta 8 05 01) vuoden 2019 talousarvioksi ja 2019-2021 taloussuunnitelmaksi (liite 1) sekä talousarvion perustelutekstin (liite 2).

Lisäksi kansliapäällikkö päätti hyväksyä talousarvioluku 150 keskitetysti maksettavat menot, kaupunginkanslian käytettäväksi, vuoden 2019 talousarvioehdotuksen ja 2019-2021 taloussuunnitelman (liite 1).

Samalla kansliapäällikkö päätti esittää 1 062 000 euron strategian mukaista lisämäärärahaa. Erittely alla.

Päätöksen perustelut

Kaupunginhallitus on hyväksynyt 28.5.2018 vuoden 2019 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2019–2021 laatimisohjeet.

Kaupunginkanslian, (ta-luku 140) talousarvioehdotus on laadittu kaupunginhallituksen hyväksymän raamin mukaisena, 127 809 000 euroa.

Kaupunginkanslian irtaimen omaisuuden perushankinnan (ta-kohta 8 05 01) talousarvioehdotus on laadittu kaupunginhallituksen hyväksymän raamin mukaisena,15 790 000 euroa.

Keskitetysti maksettavien menojen, kaupunginkanslian käytettäväksi (ta-luku 150), raami on 141 221 000 euroa vuodelle 2019.Talousarvio vuodelle 2019 esitetään 141 310 000 euron suuruisena. Muutokset on eritelty alla talousarviokohdittain.

Lisätiedot

Merja Viiki, taloussuunnittelija, puhelin: 310 36314

merja.viiki@hel.fi

Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta 30.08.2018 § 102

Päätös

Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta päätti hyväksyä kaupunginhallitukselle esitettäväksi Staran talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2019 – 2021 liitteen mukaisena.

Samalla johtokunta päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Hannu Halkola
Lisätiedot

Simo Aapro, talouspäällikkö, puhelin: 310 76524

simo.aapro@hel.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 28.08.2018 § 150

Päätös

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti hyväksyä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan vuoden 2019 talousarvioehdotuksen ja talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2019–2021 liitteineen (liite 1).

Samalla kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta esitti kaupunginhallitukselle lautakuntien esitysten perusteella jaettavasta kaupunginhallituksen käyttövaroihin varatusta 13 miljoonan euron määrärahasta kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle 3 700 000 euroa (liite 2).

Lautakunta totesi samalla, että nykyisentasoinen raami ei mahdollista kasvavan väestön tarpeisiin vastaamista ja kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisten toimenpiteiden toteuttamista. Toimialalle on tullut myös uusia velvoitteita, jotka on osin otettu raamin valmistelussa huomioon. Raamitaso merkitsee kuitenkin, että perustoimintaan käytettävissä olevat määrärahat jäävät jälkeen hintakehityksestä.

Lisäksi lautakunta totesi, että raamin tiukkuuden vuoksi toimialalla jouduttaneen tekemään päätöksiä, jotka aiheuttavat heijastusvaikutuksia myös kaupungin muille toimialoille. Esimerkiksi liikuntapaikkojen hoidon vähentäminen voi heikentää päiväkotien ja koulujen mahdollisuutta käyttää lähiliikuntapaikkoja.

Käsittely

Asian aikana kuultavana oli talous- ja suunnittelupäällikkö Ari Tirri.

Vastaehdotus:
Sami Muttilainen: Lisätään loppuun

"Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala on ainoa kaupungin toimiala jossa tulospalkkioita ei ole tällä raamilla mahdollisuus maksaa. Tilanne on kestämätön, koska jo nyt asiantuntijoita ja henkilöstöä on vaihtanut toisille toimialoille ja yksityiselle sektorille.

Yhtälö luoda henkilöstöön motivaatiota on haasteellinen mikäli tulospalkkioita ei makseta, tämä ei myöskään ole linjassa kaupungin yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kanssa."

Kannattaja: Jussi Chydenius

Vastaehdotus:
Sami Muttilainen: Lisätään loppuun

”Se, että kaupungin strategiaa toteutetaan ja noudatetaan myös käytännössä. Oodiin, biennaaliin ja tanssin taloon varautuminen edellyttää toimialalle määrärahojen lisäyksiä, jottei muuta kulttuuri, kirjasto, nuoriso- ja liikuntapalveluiden tasoa tarvitse dramaattisesti leikata ”

Sami Muttilaisen vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Vastaehdotus:
Elina Moisio: Uusi kappale (3) osaksi päätösehdotusta:

Lautakunta toteaa samalla, että nykyisentasoinen raami ei mahdollista kasvavan väestön tarpeisiin vastaamista ja kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisten toimenpiteiden toteuttamista. Toimialalle on tullut myös uusia velvoitteita, jotka on osin otettu raamin valmistelussa huomioon. Raamitaso merkitsee kuitenkin, että perustoimintaan käytettävissä olevat määrärahat jäävät jälkeen hintakehityksestä.

Kannattaja: Niilo Toivonen

Lautakunta hyväksyi Elina Moision vastaehdotuksen yksimielisesti.

Vastaehdotus:
Terhi Peltokorpi: Lautakunta toteaa, että raamin tiukkuuden vuoksi toimialalla jouduttaneen tekemään päätöksiä, jotka aiheuttavat heijastusvaikutuksia myös kaupungin muille toimialoille. Esimerkiksi liikuntapaikkojen hoidon vähentäminen voi heikentää päiväkotien ja koulujen mahdollisuutta käyttää lähiliikuntapaikkoja.

Kannattaja: Hanna-Kaisa Simojoki

Lautakunta hyväksyi Terhi Peltokorven vastaehdotuksen yksimielisesti.

Vastaehdotus:
Arja Karhuvaara: Lisätään päätökseen: Lautakunta pitää tärkeänä, että liikuntapalvelukokonaisuus pyrkii toimimaan niin, että luonnon jääkenttiä käyttäville luodaan mahdollisuus jääkenttien jäädyttämiseen ja hoitoon vapaaehtoisvoimin esimerkiksi niin, että hoidosta huolehtiville mahdollistetaan maksuton veden ja tarpeen mukaisten huoltovarusteiden käyttö niiden vastaanottokuittaamista vastaan.

Kannattaja: Laura Varjokari

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lisätään loppuun "Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala on ainoa kaupungin toimiala jossa tulospalkkioita ei ole tällä raamilla mahdollisuus maksaa. Tilanne on kestämätön, koska jo nyt asiantuntijoita ja henkilöstöä on vaihtanut toisille toimialoille ja yksityiselle sektorille. Yhtälö luoda henkilöstöön motivaatiota on haasteellinen mikäli tulospalkkioita ei makseta, tämä ei myöskään ole linjassa kaupungin yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kanssa."

Jaa-äänet: 9
Arja Karhuvaara, Heimo Laaksonen, Otto Meri, Elina Moisio, Terhi Peltokorpi, Nasima Razmyar, Hanna-Kaisa Simojoki, Niilo Toivonen, Laura Varjokari

Ei-äänet: 4
Jussi Chydenius, Simon Granroth, Mari Holopainen, Sami Muttilainen

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Sami Muttilaisen vastaehdotuksen äänin 9-4.

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lisätään päätökseen: Lautakunta pitää tärkeänä, että liikuntapalvelukokonaisuus pyrkii toimimaan niin, että luonnon jääkenttiä käyttäville luodaan mahdollisuus jääkenttien jäädyttämiseen ja hoitoon vapaaehtoisvoimin esimerkiksi niin, että hoidosta huolehtiville mahdollistetaan maksuton veden ja tarpeen mukaisten huoltovarusteiden käyttö niiden vastaanottokuittaamista vastaan.

Jaa-äänet: 9
Jussi Chydenius, Simon Granroth, Mari Holopainen, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Terhi Peltokorpi, Nasima Razmyar, Hanna-Kaisa Simojoki, Niilo Toivonen

Ei-äänet: 4
Arja Karhuvaara, Heimo Laaksonen, Otto Meri, Laura Varjokari

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Arja Karhuvaaran vastaehdotuksen äänin 9-4.

Sami Muttilainen ja Arja Karhuvaara jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.

Sami Muttilainen jätti eriävään mielipiteeseensä seuraavat perustelut:

Stadiin bygataan ja haalitaan mitä kunnianhimoisempia hankkeita. Maljapuheissa suitsutetaan taloudellisia vaikutuksia myöten, mutta samalla perustuksien annetaan sortua ja palvelut kapenevat kaupungin laajentuessa.

Hienoa kun on projekteja, mutta kaupunki myös eriarvoistuu siinä määrin, ettei biennaaliin lähde perhe, jos fyrkat eivät riitä edes metrolippuun, lauttalipusta puhumattakaan. Keskustakirjastoon tarvitaan muutakin sisältöä kuin lainausautomaatti ja desing-kalusteet. Samalla mietitään onko meillä varaa pitää edes uimavalvojaa rannalla.

Kulttuuri- ja vapaa-ajan sisältöä ei haluaisi asettaa vastakkain, mutta niin se käytännössä menee, koska kaupunki ei toteuta strategiaansa käytännössä vaikka se olisi taloudellisesti mahdollista. Epäinhimillisyyden lisäksi myös matemaattisesti erikoinen laskentakaavio, samalla kun puhutaan kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämisestä ja liikunnan lisäämisestä.

Henkilöstön jaksaminen. Työ- ja hyvinvointipäivä Vallisaareen – ei paljon hymyilytä.

Arja Karhuvaara jätti eriävään mielipiteeseensä seuraavat perustelut:

Pidän tärkeänä, että jättäessään luonnon jääkentät jäädyttämättä, taataan kuitenkin lasten ja koulujen mahdollisuus jäälajien taitojen oppimiseen ja liikuntapalvelukokonaisuus pyrkii toimimaan niin, että luonnon jääkenttiä käyttäville luodaan mahdollisuus jääkenttien jäädyttämiseen ja hoitoon vapaaehtoisvoimin esimerkiksi niin, että hoidosta huolehtiville mahdollistetaan maksuton veden ja tarpeen mukaisten huoltovarusteiden käyttö. Jääkenttien käytön vastuu siirtyy silloin käyttäjälle itselleen, mahdolliselle käyttäjäseuralle tai opetustoimelle.

Esittelijä
kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja
Tommi Laitio
Lisätiedot

Ari Tirri, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 85510

ari.tirri@hel.fi

Kirsti Laine-Hendolin, hallintojohtaja, puhelin: 310 87751

kirsti.laine@hel.fi

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 28.08.2018 § 169

Esitys

Kasvatus- ja koulutuslautakunta esitti kaupunginhallitukselle liitteenä olevan vuoden 2019 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2019-2021 taloussuunnitelmaehdotuksen A-osaan sisältyvine perusteluineen.

Lautakunta toteaa, että kouluille ja oppilaitoksille talousarvioehdotuksessa asetetut tuottavuustavoitteet ovat 1-2 % eli huomattavasti suurempia, kuin kaupunkistrategian mukainen 0,5 % tuottavuustavoite. Toimialan budjettikehys on 4 miljoonaa pienempi, kuin kaupungin tuottavuustavoite sallisi. Lisäksi budjettiraamista on rahoitettu kaupunkistrategian mukaisesti palvelujen laajentamista runsaalla 6 miljoonalla eurolla verrattuna vuoteen 2018. Lisätuottavuustavoite ja strategiapanostukset on rahoitettu esitykseen sisältyvillä noin 11 miljoonan euron säästö- ja tuottavuustoimenpiteillä.

Määrärahakehyksissä tulisi huomioida myös se, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan asiakasmäärän kasvu on suhteellisesti kaksinkertainen kaupungin väestönkasvuun verrattuna. Jos tuottavuustavoite laskettaisiin väestömäärän kasvun sijasta asiakasmäärän kasvun perusteella, kasvatuksen ja koulutuksen budjettikehys olisi 17,4 miljoonaa euroa annettua kehystä suurempi. Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että tämä esitetty budjettikehys ei riitä kaupungin strategian toteuttamiseen eikä mahdollista riittävän laadukasta kasvatusta ja koulutusta Helsingissä.

Edellä olevin perustein kasvatus- ja koulutuslautakunta esittää, että kaupunginhallitukselle lautakuntien esitysten perusteella jaettavaksi varattu 13 miljoonaa euroa kohdennetaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle käytettäväksi seuraavasti:

1) 11 miljoonaa euroa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan talousarvioesitykseen sisällytettyjen säästö- ja tuottavuustoimenpiteiden purkamiseen:

- Varhaiskasvatuksen kotihoidon tuen kuntalisän poistaminen yli 2-vuotiailta. Säästövaikutus 2,8 miljoonaa euroa.

- Peruskoulujen ja lukioiden resurssien vähentäminen prosentilla. Tämä tarkoittaisi peruskouluissa ryhmäkokojen kasvattamista sekä jako- ja kerhotuntien sekä samanaikaisopetuksen vähentämistä ja lukioissa kurssitarjonnan vähentämistä ja ryhmäkokojen kasvattamista. Säästövaikutus 6 miljoonaa euroa

- Ammatillisen koulutuksen resurssien vähentäminen kahdella prosentilla. Tämä tarkoittaisi työelämässä oppimisen osuuden lisäämisen ohella määräaikaisten opettajien määrän vähentämistä. Säästövaikutus 2,2 miljoonaa euroa.

2) Lisäksi kaupunginhallituksen jakovaraa olisi perusteltua kohdentaa kasvatuksen ja koulutuksen laadun varmistamiseksi

- 2,0 miljoonaa euroa esi- ja perusopetuksen koulunkäyntiavustajien ja laaja-alaisten erityisopettajien määrän lisäämiseen inklusiivisen koulun vahvistamiseksi sekä esiopetuksen oppilashuoltoon

- 0,7 miljoonaa euroa ammatilliseen koulutukseen heikolla keskiarvolla tulevien ja muiden erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrän kasvusta aiheutuviin tukitarpeisiin. Tukea tarvitaan suomen kielen oppimiseen ja opiskeluvalmiuksien kehittämiseen.

- 0,4 miljoonaa euroa esiopetuksen oppilashuollon vahvistamiseen (psykologit ja kuraattorit)

- 0,25 miljoonaa euroa lukiokoulutukseen oppimisen tukea tarvitsevien sekä vieraskielisten opiskelijoiden määrän kasvun edellyttämiin erityisopettajiin

- 0,3 miljoonaa euroa lukiolain edellyttämään opinto-ohjauksen vahvistamiseen

- 0,5 miljoonaa euroa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajien digiosaamisen edistämiseen jatkamalla tutoropettajatoimintaa

- 0,55 miljoonaa euroa kaupungin kolmen lukion erityistehtäviin liittyvien valtakunnallisten kehittämistehtävien rahoittamiseen. Tehtävistä kaupunki saa vastaavasti valtionrahoituksen, joka ei ohjaudu kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle.

- 0,5 miljoonaa euroa palvelukeskukselta ostettavien päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten tukipalvelujen hintojen talousarvioehdotuksessa ennakoitua suurempaan korotukseen

- 0,25 miljoonaa euroa varhaiskasvatukseen yksityisen perhepäivähoidon alle 3-vuotiaiden Helsinki-lisän korottamiseen 180 eurolla. Nyt perheet saavat alle 3-vuotiaiden perhepäivähoitoon 180 euroa vähemmän kuin palkatessaan lapselle kotiin työsopimussuhteisen hoitajan

Käsittely

Vastaehdotus:
Vesa Korkkula: Lisätään kohdan (3) loppuun:
"Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että tämä esitetty budjettikehys ei riitä kaupungin strategian toteuttamiseen eikä mahdollista riittävän laadukasta kasvatusta ja koulutusta Helsingissä."

Kannattaja: Petra Malin

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Vesa Korkkulan tekemän ja Petra Malinin kannattaman vastaehdotuksen.

14.08.2018 Pöydälle

Esittelijä
kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja
Liisa Pohjolainen
Lisätiedot

Tero Vuontisjärvi, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 80295

tero.vuontisjarvi@hel.fi

Anna Tarkkala-Hellström, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 86442

anna.tarkkala-hellstrom@hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 28.08.2018 § 400

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä toimialan talousarvioehdotuksen vuodelle 2019 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2019 - 2021 sekä lähettää talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen kaupunginhallitukselle. Kaupunkiympäristön toimialan talousarvioehdotus on laadittu kaupunginhallituksen hyväksymän kokonaisraamin sitovien erien mukaiseksi.

Kaupunkiympäristölautakunta toteaa, että tässä ehdotuksessa yksilöidyt talousarvioehdotuksessa toteutumattomat tarpeet koskien asuntotuotannon toteuttamisedellytyksiä, tilahankkeiden ylläpitoa ja investointeja, katujen ja viheralueiden ylläpitoa, liikennejärjestelmän kehittämistä, toimialan digitalisaatio-ohjelman toteuttamista sekä puistoinvestointien tasoa ovat merkittäviä ja niiden huolellinen arviointi lopullisen budjettiesityksen valmistelussa on tärkeää.

Kaupunkiympäristölautakunta kiinnittää lisäksi huomiota valmisteilla olevaan Helsingin merelliseen strategiaan ja sen sisältäviin mahdollisiin resurssitarpeisiin sekä käyttömenojen että investointien osalta ja katsoo, että nämä tarpeet niiden selkeytyessä tulisi ottaa osaksi budjettiehdotuksen arviointia.

Kaupunkiympäristölautakunta esittää, että selvitetään mahdollisuudet rakennusvalvontapalvelujen muuttamiseksi vuoden 2019 alusta nettobudjetoiduksi.

Käsittely

Asian aikana kuultavina olivat rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö Sari Hildèn ja tiimipäällikkö Jarkko Karttunen. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Kaupunkiympäristölautakunta toteaa, että tässä ehdotuksessa yksilöidyt talousarvioehdotuksessa toteutumattomat tarpeet koskien asuntotuotannon toteuttamisedellytyksiä, tilahankkeiden ylläpitoa ja investointeja, katujen ja viheralueiden ylläpitoa, liikennejärjestelmän kehittämistä, toimialan digitalisaatio-ohjelman toteuttamista sekä puistoinvestointien tasoa ovat merkittäviä ja niiden huolellinen arviointi lopullisen budjettiesityksen valmistelussa on tärkeää.

Kaupunkiympäristölautakunta kiinnittää lisäksi huomiota valmisteilla olevaan Helsingin merelliseen strategiaan ja sen sisältäviin mahdollisiin resurssitarpeisiin sekä käyttömenojen että investointien osalta ja katsoo, että nämä tarpeet niiden selkeytyessä tulisi ottaa osaksi budjettiehdotuksen arviointia.

Kannattaja: Risto Rautava

Vastaehdotus:
Risto Rautava: Päätösehdotukseen lisätään seuraava kappale: "Kaupunkiympäristölautakunta esittää, että selvitetään mahdollisuudet rakennusvalvontapalvelujen muuttamiseksi vuoden 2019 alusta nettobudjetoiduksi."

Kannattaja: Tuomas Rantanen

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen ja Risto Rautavan vastaehdotukset.

21.08.2018 Pöydälle

Esittelijä
kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho
Lisätiedot

Pekka Tirkkonen, suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 36637

pekka.tirkkonen@hel.fi

Pelastuslautakunta 27.08.2018 § 70

Päätös

Pelastuslautakunta päätti hyväksyä pelastuslaitoksen vuoden 2019 talousarvion ja 2020-2021 taloussuunnitelman esitettäväksi edelleen kaupunginhallitukselle.

Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2019 talousarvioon

Arvio palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen kehityksestä 2019 – 2021

Pelastustoiminnan ja onnettomuuksien ehkäisyn toiminnassa ei arvioida tapahtuvan merkittäviä kysynnän tai tuotantotapojen muutoksia. Ensihoitopalvelussa tehtävämäärän kasvun ennakoidaan jatkuvan 2 % p.a, mikä ilman lisäresursseja heijastuu ensihoitopalvelun henkilöstön entistä suurempaan kuormittumiseen sekä palveluviiveisiin.

Ensihoitopalvelussa palvelun tuottajana toimiva pelastuslaitos ja palvelun järjestämisvastuussa oleva Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ovat tunnistaneet riskin kiireellisen ensihoidon palvelutason laskusta. Helsingissä kuljettavien ensihoitoyksiköiden tehtäväsidonnaisuusaika on erittäin korkea. Vuoden 2010 tasoon verrattuna lähes 40 % kumulatiivinen ensihoidon tehtävämäärän kasvu ja kriittiselle tasolle noussut tehtäväsidonnaisuus aiheuttavat suuria paineita ensihoitohenkilöstön työssä jaksamiselle ja palvelun laatutason säilyttämiselle. Tilanteen korjaamiseksi ensihoitopalvelun resursseja kasvatetaan taloussuunnitelmakaudella 11 henkilötyövuodella.

Toimintaympäristössä tapahtuvien merkittävien uudistusten ja ilmiöiden vaikutukset toimintaympäristöön

Maakuntauudistuksessa Helsingin pelastuslaitos siirtyy 1.1.2021 Uudenmaan maakunnan alaiseksi liikelaitokseksi yhdessä Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitosten kanssa. Uudistuksen arvioidaan heikentävän pelastuslaitoksen kykyä toteuttaa pelastustoimen palvelutaso Helsingin kaupungin alueella tarkoituksenmukaisella tavalla pelastustoimen resurssien ja palveluiden jakaantuessa laajemmalle alueelle. Uudistuksen ennakoidaan heikentävän pelastustoimen toimintaedellytyksiä Helsingissä toiminnan rahoitusta koskevan päätöksenteon siirtyessä pois Helsingin kaupungilta. Uudistuksen vaikutukset väestönsuojelun koordinointiin Helsingin alueella eivät ole tiedossa ja uudistuksen arvioidaan olevan merkittävä riski Helsingin väestönsuojatilojen ylläpidon kannalta.

Helsingin pelastuskoulua ollaan lakkauttamassa pelastustoimen valtakunnalliseen uudistukseen ja maakuntauudistukseen liittyen. Lakkauttamisen myötä ei enää ole mahdollista integroida pelastajakoulutusta suoraan pelastuslaitoksen työelämätarpeisiin ja terveydenhuollon ammattitutkinnon omaavien pelastajien rekrytointi vaikeutuu. Pidemmällä aikavälillä pelastajan tehtävät eriytyvät ensihoitajan ammatista, mikä johtaa nykyistä huomattavasti heikompaan ensihoidon sekä pelastustoiminnan suorituskykyyn suuronnettomuustilanteissa.

Aluehallintoviranomainen on valvontatoiminnassaan katsonut, että pelastustoimen palvelutaso Helsingissä ei ole riittävä, koska pelastustoiminnan toimintavalmiusaika on keskimäärin yli kuusi minuuttia yli 50 % tehtävistä. Pelastuslaitoksen näkemyksen mukaan palvelutaso Helsingissä on tarkoituksenmukaisesti ja lain edellyttämällä tavalla järjestetty eikä aluehallintoviranomaisen käyttämä yksipuolinen toimintavalmiusmittari anna oikeaa kuvaa palvelutason riittävyydestä. Riskianalyysin perusteella toimintavalmiusresursseja lisäämällä voitaisiin saavuttaa siitä aiheutuvat kustannukset huomioiden vain marginaalista hyötyä palvelutasossa, mitä ei Helsingin pelastustoimen alueen kokonaisturvallisuuden kannalta voida pitää tarkoituksenmukaisena.

Irtaimen investoinnit

Pelastuslaitoksen irtaimen käyttöomaisuuden talousarvioesitys 2019 ja taloussuunnitelmat 2020 – 2028 ovat liitteenä. Vuoden 2019 tärkeimpiä investointeja ovat ensihoidon defibrillaattorit ja ensihoitoautot sekä öljyntorjuntakaluston täydennyshankinnat.

Pelastustoimen ja väestönsuojien uudis- ja korjausrakentamisen investoinnit kuuluvat kaupunkiympäristön toimialan päätettäväksi. Rakentamisen tarpeista on annettu lausunto kaupunkiympäristön toimialalle.

Talousarvion vaikutusarviointi

Talousarvio mahdollistaa Helsingin turvallisuuden ylläpitämisen kaupungin kasvun ja tuottavuustavoitteiden mukaisesti.

Kaupunkistrategian ja sen tavoitteiden toteuttaminen

Maailman toimivin kaupunki

Pelastuslaitos huolehtii Helsingin turvallisuudesta kaupungin kasvun ja tuottavuustavoitteiden mukaisesti.

Kestävän kasvun turvaaminen ja uudistuvat palvelut

Jatkuvalla riskianalyysillä, monipuolisilla onnettomuuksien ehkäisyn menetelmillä sekä pelastustoiminnan saatavuuden kriittisellä tarkastelulla varmistetaan yleistä turvallisuutta Helsingin kaupunkirakenteen kehittyessä. Sopimuspalokuntien ja Helsingin pelastusliiton roolia pelastuslaitoksen viranomaistoiminnan tukena onnettomuuksien ehkäisyssä vahvistetaan.

Uudistuvat palvelut

Pelastuslaitos kehittää aktiivisesti valtakunnallista tietojärjestelmää palveluprosessin, tietojohtamisen sekä palveluiden digitalisoinnin tueksi valvontatoiminnassa.

Pelastuslaitos panostaa henkilöstön tietosuojaosaamiseen.

Vastuullinen taloudenpito hyvinvoivan kaupungin perusta

Pelastustoimen tuottavuus on valtakunnan kärkitasoa.

Pelastustoimen kustannukset per asukas ovat kaupungin sisäisten palveluiden kustannustason nousu huomioiden valtakunnan keskiarvoa paremmat.

Ensihoitopalvelun kustannukset per asukas ovat kaupungin sisäisten palveluiden kustannustason nousu huomioiden valtakunnan keskiarvoa paremmat.

Pelastustoimen investointitasoa tai käyttömenoja ei kasvateta pelkän reaktiivisen toimintakyvyn nostamiseksi, koska siitä saavutettavan tuottavuushyödyn arvioidaan olevan marginaalinen.

Henkilöstösuunnitelma 2019 – 2021

Pelastuslaitos perustaa kuusi uutta pelastustoiminnan vakanssia vuonna 2019. Vakansseilla varmistetaan pelastustoiminnan valmiuden ylläpito ja riittävät pelastustoiminnan johtamisen resurssit.

Ensihoitopalvelun tarpeisiin on suunniteltu vuosille 2020-2021 yhteensä 11 pelastajan tai muuta vakanssia, jotka käytetään yhden perustason ensihoitoyksikön valmiuden nostamiseksi ympärivuorokautiseksi sekä lisäämällä kenttäjohtajalle hoitotasoinen työpari 24/7 valmiuteen.

Vallitsevassa suhdanteessa pelastuslaitos ei kykene kilpailemaan työvoiman saatavuudessa, mikä aiheuttaa jatkuvaa resurssivajetta erityisesti valvontatoiminnassa. Lisäksi päällystötason henkilöstövaje luo pullonkauloja pelastustoiminnan asiantuntijatoimintaan. Ongelman ratkaisemiseksi taloussuunnitelmakaudella pelastuslaitos panostaa ennakolliseen rekrytointiin sekä työnkuvien kehittämiseen kriittisten osaamistarpeiden ja käytettävissä olevan työvoiman kohtaamisen parantamiseksi.

Tilankäyttösuunnitelma 2019 – 2021

Palvelutasopäätöksen mukaisesti kartoitetaan tarvetta suunnitella pelastusasemia tunnistetuille katvealueille riskianalyysin perusteella. Pelastuslaitos tutkii myös aktiivisesti pelastusasemaa kevyempien ratkaisujen mahdollisuutta pelastustoimen palveluverkon kehittämiseksi.

Malmin vanhan aseman korvaavan tilan rakentamisen suunnittelu on aloitettu ja projekti pyritään käynnistämään 2019. Aseman henkilöstö on nyt sijoitettu väliaikaisiin tiloihin sisäilmaongelmien johdosta. Rakentamisen toteuttaminen edellyttää rahoituksen osoittamista kaupunkiympäristön investointibudjetista.

Malmin alueen lisäksi pelastustoimen ja ensihoidon palveluverkkoa suunnitellaan kehitettävän Konala-Lassilassa sekä Laajasalossa, jossa pelastusaseman rakentamistarve liittyy olennaisesti Kruunuvuorenrannan rakentamiseen ja alueen väestömäärän merkittävään kasvuun alueen muun rakentamisen valmistuessa. Näiden alueiden mahdolliset tilatarpeet tarkentuvat taloussuunnitelmakauden lopulla.

Taloussuunnitelmakaudella pyritään ratkaisemaan valtakunnallisen, tai vähintään Uudenmaan laajuisen, pelastustoiminnan tilannekeskuksen sijainti. Yhtenä vaihtoehtona on Helsinki.

Digitalisaatio ja tietotekniikka palvelutuotannon ja prosessien kehittämisessä

Pelastuslaitos kehittää aktiivisesti valtakunnallista valvontatoiminnan tietojärjestelmää palveluprosessin, tietojohtamisen sekä palveluiden digitalisoinnin tueksi valvontatoiminnassa.

Sitovat toiminnan tavoitteet

Kestävän kasvun turvaaminen on kaupungin keskeinen tehtävä

Onnettomuuksia ehkäistään lisäämällä kaupunkilaisten ja Helsingissä toimivien tahojen kykyä estää onnettomuuksia ja rajoittaa niiden vaikutuksia.

Mittari: Tavoitteena on vähintään 8000 turvallisuuspistettä.

Pelastustoiminnan toimintavalmius on riittävä ja tarkoituksenmukainen.

Mittari: Pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö- ja ajoaika kohteeseen riskiluokan määrittävissä onnettomuustyypeissä.

Kiireellinen ensihoito toteutuu tilaajan vaatimusten mukaisesti.

Mittari: Ensihoidon keskimääräinen tavoittamisviive kiireellisyysluokkien A ja B tehtävissä.

Mittari: Maallikoiden havaitsemista kammiovärinäpotilaista selviytyy vähintään 32 %.

Uudistuvat palvelut

Henkilöstön osaaminen kehittyy jatkuvasti.

Mittari: Täydennyskoulutuksen määrä on vähintään sama kuin vuonna 2018.

Henkilöstön työkykyä edistetään jatkuvasti.

Mittari: Sairauspoissaolot VATU-menettelyt toteutuvat.

Taloudellisesti kestävä kehitys

Pelastuslaitoksen toiminta on tuottavaa kaupungin kasvu ja palvelutarpeen muutokset huomioiden.

Mittari: Tulosbudjetti ei ylity.

Esittelijä
pelastuskomentaja
Simo Wecksten
Lisätiedot

Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: 310 30010

henri.nordenswan@hel.fi

Investoinnit: Kari Virtanen, tekninen päällikkö, puhelin: 310 31400

Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta 27.08.2018 § 16

Päätös

Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta päätti hyväksyä ja esittää kaupunginhallitukselle taloushallintopalveluliikelaitoksen vuoden 2019 talousarvioehdotuksen sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2019 – 2021 liitteiden mukaisesti.

Esittelijä
toimitusjohtaja
Tuija Kuivalainen
Lisätiedot

Tuija Kuivalainen, toimitusjohtaja, puhelin: 310 25100

tuija.kuivalainen@hel.fi

Pirjo Kivi, talouspäällikkö, puhelin: 310 25106

pirjo.kivi@hel.fi

Sosiaali- ja terveyslautakunta 21.08.2018 § 196

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti hyväksyä liitteen 1 mukaisen esittelijän ehdotuksesta poikkeavan ehdotuksen sosiaali- ja terveystoimialan vuoden 2019 talousarvioksi ja vuosien 2019−2021 taloussuunnitelmaksi.

Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi kaupunginhallituksen antamat vuoden 2019 talousarvioehdotuksen raamin sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2019−2021 laatimisohjeet (liite 5).

Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että sote-palveluiden laskennallinen tuottavuustavoite on annetulla menoraamilla 1,3 %. Toimialan painelaskelmien mukaan sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuu kysynnän kasvua johtuen väestönkasvusta, yli 75-vuotiaiden määrän suuresta kasvusta sekä lastensuojelun merkittävästä palvelutarpeen kasvusta. Ikääntymisen ja väestönkasvun aiheuttama palvelujen tarpeen kasvu on toimialan arvion mukaan noin 14 miljoonaa, minkä lisäksi menopaineita tulee mm. kustannustason noususta ostopalveluissa ja palkankorotuksista. Kokonaispaine on noin 20 miljoonaa, josta kaupungin strategian mukainen tuottavuustavoite 0,5 % on noin 7 miljoonaa, minkä jälkeen jää vielä 12 miljoonaa säästettäväksi. Tuottavuutta parantavilla toimenpiteillä voidaan hillitä kustannusten kasvua tiettyyn rajaan saakka, mutta tässä mittaluokassa se on haastavaa palvelujen laatua ja määrää heikentämättä.

Tämän vuoksi sosiaali- ja terveyslautakunta esittää, että kaupunginhallitukselle lautakuntien esitysten perusteella jaettavaksi varattu 13 miljoonaa euroa kohdennetaan sosiaali- ja terveystoimialle käytettäväksi seuraavasti:

1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden tukemiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen 5 milj. euroa
- ennaltaehkäisevien palvelujen ja avopalvelujen vahvistamiseen
- lastensuojelun sijaishuollon tarpeen kasvuun vastaamiseen

2. Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden tukemiseen 6 milj. euroa
- palveluneuvonnan ja -ohjauksen sekä varhaisen palvelutarpeen arvioinnin vahvistamiseen
- turvallisen ja arvokkaan elämän mahdollistamiseen oikea-aikaisilla, riittävillä ja tarpeenmukaisilla palveluilla

3. Palvelujen saavuuden turvaamiseen 2 milj. euroa
- sähköisten palvelujen lisäämiseen osallisuuden vahvistamiseksi, matalan kynnyksen kontaktien mahdollistamiseksi ja palvelujen saatavuuden parantamiseksi asiakkaan omassa toimintaympäristössä
- terveysasemapalvelujen sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuuden parantamiseen.

Talousarvioesityksen sitovien tavoitteiden mittareiden lisäksi lautakunnan tahtotila on, että vuoden 2019 jälkeen pyritään mittaamaan myös kotihoidon asiakkaiden päivystyskäyntien määrää. Näin ollen sosiaali- ja terveyslautakunta edellyttää, että toimiala ryhtyy toimiin teknisten kyvykkyyksien päivittämiseksi, jotta tätä tunnuslukua pystytään tulevaisuudessa mittaamaan.

Käsittely

Talous- ja suunnittelupäällikkö Sampo Pajari ja vastaava suunnittelija Mikael Karell olivat kutsuttuina asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.

Esittelijä Juha Jolkkonen muutti esitystään seuraavasti: Liitteenä olevan talousarvioehdotuksen sivulla 21 muutetaan kohta "Omaishoidon tuen käyttöä palveluiden tuottamistapana tuetaan edelleen vahvasti" muotoon "Omaishoidon tuen käyttöä tuetaan edelleen vahvasti".

Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset:

Vastaehdotus 1:
Puheenjohtaja Sanna Vesikansa: Lisätään päätösehdotuksen uusi kappale: "Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että sote-palveluiden laskennallinen tuottavuustavoite on annetulla menoraamilla 1,3 %. Toimialan painelaskelmien mukaan sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuu kysynnän kasvua johtuen väestönkasvusta, yli 75-vuotiaiden määrän suuresta kasvusta sekä lastensuojelun merkittävästä palvelutarpeen kasvusta. Ikääntymisen ja väestönkasvun aiheuttama palvelujen tarpeen kasvu on toimialan arvion mukaan noin 14 miljoonaa, minkä lisäksi menopaineita tulee mm. kustannustason noususta ostopalveluissa ja palkankorotuksista. Kokonaispaine on noin 20 miljoonaa, josta kaupungin strategian mukainen tuottavuustavoite 0,5 % on noin 7 miljoonaa, minkä jälkeen jää vielä 12 miljoonaa säästettäväksi. Tuottavuutta parantavilla toimenpiteillä voidaan hillitä kustannusten kasvua tiettyyn rajaan saakka, mutta tässä mittaluokassa se on haastavaa palvelujen laatua ja määrää heikentämättä.

Lisäksi muutetaan päätösehdotuksen kolmannen kappaleen ensimmäinen lause alkamaan seuraavassa muodossa: "Tämän vuoksi sosiaali- ja terveyslautakunta esittää, että kaupunginhallitukselle lautakuntien esitysten perusteella jaettavaksi varattu 13 miljoonaa euroa kohdennetaan...."

Kannattaja: jäsen Sami Heistaro

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi puheenjohtaja Sanna Vesikansa vastaehdotuksen yksimielisesti ilman äänestystä.

Vastaehdotus 2:
Jäsen Kati Juva: Lisätään päätösehdotuksessa esitetyn jakosuunnitelman kohdan 3 viimeiseen kohtaan "sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen" siten, että koko kohta 3 kuuluu seuraavasti:

"Palvelujen saavuuden turvaamiseen 2 milj. euroa
- sähköisten palvelujen lisäämiseen osallisuuden vahvistamiseksi, matalan kynnyksen kontaktien mahdollistamiseksi ja palvelujen saatavuuden parantamiseksi asiakkaan omassa toimintaympäristössä
- terveysasemapalvelujen sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuuden parantamiseen."

Kannattaja: jäsen Karita Toijonen

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Kati Juvan vastaehdotuksen yksimielisesti ilman äänestystä.

Vastaehdotus 3:
Jäsen Heidi Ahola: Muutetaan päätösehdotuksesta kohta "- turvallisen ja arvokkaan elämän mahdollistamiseen monipuolisilla ja riittävillä palveluilla" seuraavasti: "- turvallisen ja arvokkaan elämän mahdollistamiseen oikea-aikaisilla, riittävillä ja tarpeenmukaisilla palveluilla".

Kannattaja: jäsen Mari Rantanen

Vastaehdotus 4:
Jäsen Heidi Ahola: Lisätään päätösehdotuksen loppuun seuraava lause: “Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että talousarviossa vastataan alan työvoimapulaan myös alan pienimpiä palkkoja nostamalla erityisesti työvoimapulasta kärsivissä tehtävissä.”

Kannattaja: jäsen Sandra Hagman

Vastaehdotus 5:
Jäsen Mari Rantanen: Lisätään päätösesitykseen uusi kohta: "Samalla sosiaali ja terveyslautakunta toteaa, että pääasiallisesti maahanmuutosta johtuva väestönkasvu vanhusväestön palveluntarpeiden ja lastensuojelun tarpeiden lisäksi rasittaa jo ennestään tiukkaa talousraamia. Vastaanottokeskusten ja muiden valtion korvaamien maahanmuuttopalveluiden 23,4 prosentin budjettikasvu on omiaan heijastamaan menolisäyksiä myös muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin Helsingissä."

Jäsen Mari Rantasen vastaehdotus raukesi kannattamattomana.

Vastaehdotus 6:
Jäsen Leo Bergman: Lisätään päätösesitykseen uusi kohta: "Talousarvioesityksen sitovien tavoitteiden mittareiden lisäksi lautakunnan tahtotila on, että vuoden 2019 jälkeen pyritään mittaamaan myös kotihoidon asiakkaiden päivystyskäyntien määrää. Näin ollen sosiaali- ja terveyslautakunta edellyttää, että toimiala ryhtyy toimiin teknisten kyvykkyyksien päivittämiseksi, jotta tätä tunnuslukua pystytään tulevaisuudessa mittaamaan."

Kannattaja: jäsen Tapio Bergholm

Vastaehdotus 7:
Jäsen Mari Rantanen: Liitteenä olevan talousarvioehdotuksen sivulla 5 esitetty "Palvelutarpeisiin vastaamiseksi toiminnassa painotetaan erityisesti kotona asumista tukevia ja kuntoutumista edistäviä palveluja" muutetaan muotoon "Palvelutarpeisiin vastaamiseksi toiminnassa painotetaan erityisesti kotona asumista tukevia ja kuntoutumista edistäviä palveluja kuitenkin siten, että ympärivuorokautisen hoivan piiriin pääsee kun kotona asuminen ei ole turvallista ja kuntalaisen tarpeita vastaavaa".

Kannattaja: jäsen Sami Heistaro

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Mari Rantasen vastaehdotuksen yksimielisesti ilman äänestystä.

Vastaehdotus 8:
Jäsen Mari Rantanen: Liitteenä olevan talousarvioehdotuksen sivulla 5 esitetty "On todennäköistä, että myös osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista jää tai muuttaa muualta Suomesta Helsinkiin, ja osa heistä tarvitsee kiireellistä tai välttämättömiä sosiaali- ja terveyspalveluja" muutetaan muotoon "On todennäköistä, että myös osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista jää laittomasti maahan ja osa heistä hakeutuu Helsinkiin ja kaupungin kiireellisten ja välttämättömien sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin."

Jäsen Mari Rantasen vastaehdotus raukesi kannattamattomana.

Vastaehdotus 9:
Jäsen Sami Heistaro: Lisätään liitteenä olevan talousarvioehdotuksen sivun 13 kolmannen kappaleen toiseksi viimeisen virkkeen jälkeen: "Ikääntyneiden palveluketjun saumattomuuden edistämiseksi uusien monipuolisten palvelukeskusten rakentamista pyritään kiirehtimään ja kotihoidon toimimista palvelukeskuksista käsin edistämään."

Kannattaja: jäsen Tapio Bergholm

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Sami Heistaron vastaehdotuksen yksimielisesti ilman äänestystä.

Vastaehdotus 10:
Jäsen Tapio Bergholm: Liitteenä olevan talousarvioehdotuksen sivulle 17 sitovien toiminnallisten tavoitteiden kohdan Palvelurakenteen keventäminen mittari "Ympärivuorokautisessa… " muutetaan seuraavaan muotoon: "Ympärivuorokautisessa hoivassa laitoshoidossa olevien osuus 75 vuotta täyttäneistä laskee ja tehostetussa palveluasumisessa olevien osuus nousee vuoteen 2018 verrattuna. Ympärivuorokautisen hoivan määrää nostetaan vastaamaan paremmin tällä vuosituhannella tapahtunutta ikäihmisten (yli 75-vuotiaiden ja erityisesti yli 85-vuotiaiden) lukumäärän kasvua."

Kannattaja: jäsen Karita Toijonen

Vastaehdotus 11:
Jäsen Heidi Ahola: Muutetaan liitteenä olevan talousarvioehdotuksen sivun 7 neljäs kappale seuraavaan muotoon: “Ikääntyneiden palveluissa palvelurakenteen muutosta jatketaan. Toiminnan painopistettä siirretään kotona asumisen tukemiseen siten, että jokaiselle vanhukselle voidaan taata hänelle sopivin hoitomuoto. Ympärivuorokautiseen hoitoon pääsemistä parannetaan niin, että hoitoon pääsee aina silloin kun hoidon turvaaminen kotona ei ole enää mahdollista. Helsingin sairaalassa painopiste on geriatrisessa akuuttihoidossa, kuntoutuksessa ja palliatiivisessa hoidossa. Tavoitteena on, että sekä sairaala- että arviointi- ja kuntoutustoiminnassa aiempaan asumiseen palaavien osuus nousee. Pyöröovi-ilmiön vähentämiseksi tavoitteena on, että kuntoutumisen kautta aiempaan asumiseen palataan samassa tai paremmassa kunnossa kuin ennen sairaalahoitoon joutumista.”

Kannattaja: jäsen Mari Rantanen

Vastaehdotus 12:
Jäsen Heidi Ahola: Muutetaan liitteenä olevan talousarvioehdotuksen sivun 12 ensimmäisen kappaleen toinen lause kuulumaan seuraavasti: “Työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden turvaamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstökokemuksen parantamiseen sekä työnantajamielikuvan kehittämiseen viestinnän ja markkinoinnin keinoin. Työvoiman saatavuudessa keskeistä on kuitenkin myös palkkauksen kehittäminen.”

Kannattaja: jäsen Mari Rantanen

Vastaehdotus 13:
Jäsen Heidi Ahola: Poistetaan liitteenä olevan talousarvioehdotuksen toiminnallisista tavoitteista (s. 17) seuraava mittari: ”Ympärivuorokautisessa hoivassa asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä laskee edelliseen vuoteen verrattuna, siten että laitoshoidon osuus hoivasta pienenee vuoteen 2018 verrattuna.”

Kannattaja: jäsen Mari Rantanen

Vastaehdotus 14:
Jäsen Mari Rantanen: Liitteenä olevan talousarvioehdotuksen sitovan toiminnallisen tavoitteen palvelurakenteen keventäminen (s. 17) ensimmäinen mittari muutetaan seuraavaan muotoon: "Kotona asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä pysyy ennallaan vuoteen 2018 verrattuna".

Kannattaja: jäsen Sandra Hagman

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös syntyi seuraavien äänestysten tuloksena:

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 3 (jäsen Heidi Ahola): Muutetaan päätösehdotuksesta kohta "- turvallisen ja arvokkaan elämän mahdollistamiseen monipuolisilla ja riittävillä palveluilla" seuraavasti: "- turvallisen ja arvokkaan elämän mahdollistamiseen oikea-aikaisilla, riittävillä ja tarpeenmukaisilla palveluilla".

Jaa-äänet: 3
Sami Heistaro, Markus Kalliola, Matias Pajula

Ei-äänet: 10
Heidi Ahola, Tapio Bergholm, Leo Bergman, Cecilia Ehrnrooth, Sandra Hagman, Kati Juva, Mari Rantanen, Karita Toijonen, Tuomas Tuure, Sanna Vesikansa

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Heidi Aholan vastaehdotuksen äänin 10 - 3.

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 4 (jäsen Heidi Ahola): Lisätään päätösehdotuksen loppuun seuraava lause: “Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että talousarviossa vastataan alan työvoimapulaan myös alan pienimpiä palkkoja nostamalla erityisesti työvoimapulasta kärsivissä tehtävissä.”

Jaa-äänet: 11
Tapio Bergholm, Leo Bergman, Cecilia Ehrnrooth, Sami Heistaro, Kati Juva, Markus Kalliola, Matias Pajula, Mari Rantanen, Karita Toijonen, Tuomas Tuure, Sanna Vesikansa

Ei-äänet: 2
Heidi Ahola, Sandra Hagman

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 11 - 2.

3 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 6 (jäsen Leo Bergman): Lisätään päätösesitykseen uusi kohta: "Talousarvioesityksen sitovien tavoitteiden mittareiden lisäksi lautakunnan tahtotila on, että vuoden 2019 jälkeen pyritään mittaamaan myös kotihoidon asiakkaiden päivystyskäyntien määrää. Näin ollen sosiaali- ja terveyslautakunta edellyttää, että toimiala ryhtyy toimiin teknisten kyvykkyyksien päivittämiseksi, jotta tätä tunnuslukua pystytään tulevaisuudessa mittaamaan."

Jaa-äänet: 0

Ei-äänet: 9
Heidi Ahola, Tapio Bergholm, Leo Bergman, Cecilia Ehrnrooth, Sandra Hagman, Kati Juva, Karita Toijonen, Tuomas Tuure, Sanna Vesikansa

Tyhjä: 4
Sami Heistaro, Markus Kalliola, Matias Pajula, Mari Rantanen

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Leo Bergmanin vastaehdotuksen äänin 9 - 0 (tyhjää 4).

4 äänestys

JAA-ehdotus: Vastaehdotus 10 (jäsen Tapio Bergholm): Liitteenä olevan talousarvioehdotuksen sivulle 17 sitovien toiminnallisten tavoitteiden kohdan Palvelurakenteen keventäminen mittari "Ympärivuorokautisessa… " muutetaan seuraavaan muotoon: "Ympärivuorokautisessa hoivassa laitoshoidossa olevien osuus 75 vuotta täyttäneistä laskee ja tehostetussa palveluasumisessa olevien osuus nousee vuoteen 2018 verrattuna. Ympärivuorokautisen hoivan määrää nostetaan vastaamaan paremmin tällä vuosituhannella tapahtunutta ikäihmisten (yli 75-vuotiaiden ja erityisesti yli 85-vuotiaiden) lukumäärän kasvua."
EI-ehdotus: Vastaehdotus 13 (jäsen Heidi Ahola): Poistetaan liitteenä olevan talousarvioehdotuksen toiminnallisista tavoitteista (s. 17) seuraava mittari: ”Ympärivuorokautisessa hoivassa asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä laskee edelliseen vuoteen verrattuna, siten että laitoshoidon osuus hoivasta pienenee vuoteen 2018 verrattuna.”

Jaa-äänet: 10
Tapio Bergholm, Leo Bergman, Cecilia Ehrnrooth, Sami Heistaro, Kati Juva, Markus Kalliola, Matias Pajula, Karita Toijonen, Tuomas Tuure, Sanna Vesikansa

Ei-äänet: 3
Heidi Ahola, Sandra Hagman, Mari Rantanen

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Tapio Bergholmin vastaehdotuksen äänin 10 - 3.

5 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 10 (jäsen Tapio Bergholm): Liitteenä olevan talousarvioehdotuksen sivulle 17 sitovien toiminnallisten tavoitteiden kohdan Palvelurakenteen keventäminen mittari "Ympärivuorokautisessa… " muutetaan seuraavaan muotoon: "Ympärivuorokautisessa hoivassa laitoshoidossa olevien osuus 75 vuotta täyttäneistä laskee ja tehostetussa palveluasumisessa olevien osuus nousee vuoteen 2018 verrattuna. Ympärivuorokautisen hoivan määrää nostetaan vastaamaan paremmin tällä vuosituhannella tapahtunutta ikäihmisten (yli 75-vuotiaiden ja erityisesti yli 85-vuotiaiden) lukumäärän kasvua."

Jaa-äänet: 3
Sami Heistaro, Markus Kalliola, Matias Pajula

Ei-äänet: 10
Heidi Ahola, Tapio Bergholm, Leo Bergman, Cecilia Ehrnrooth, Sandra Hagman, Kati Juva, Mari Rantanen, Karita Toijonen, Tuomas Tuure, Sanna Vesikansa

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Tapio Bergholmin vastaehdotuksen äänin 10 - 3.

6 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 11 (jäsen Heidi Ahola): Muutetaan liitteenä olevan talousarvioehdotuksen sivun 7 neljäs kappale seuraavaan muotoon: “Ikääntyneiden palveluissa palvelurakenteen muutosta jatketaan. Toiminnan painopistettä siirretään kotona asumisen tukemiseen siten, että jokaiselle vanhukselle voidaan taata hänelle sopivin hoitomuoto. Ympärivuorokautiseen hoitoon pääsemistä parannetaan niin, että hoitoon pääsee aina silloin kun hoidon turvaaminen kotona ei ole enää mahdollista. Helsingin sairaalassa painopiste on geriatrisessa akuuttihoidossa, kuntoutuksessa ja palliatiivisessa hoidossa. Tavoitteena on, että sekä sairaala- että arviointi- ja kuntoutustoiminnassa aiempaan asumiseen palaavien osuus nousee. Pyöröovi-ilmiön vähentämiseksi tavoitteena on, että kuntoutumisen kautta aiempaan asumiseen palataan samassa tai paremmassa kunnossa kuin ennen sairaalahoitoon joutumista.”

Jaa-äänet: 3
Sami Heistaro, Markus Kalliola, Matias Pajula

Ei-äänet: 9
Heidi Ahola, Tapio Bergholm, Cecilia Ehrnrooth, Sandra Hagman, Kati Juva, Mari Rantanen, Karita Toijonen, Tuomas Tuure, Sanna Vesikansa

Tyhjä: 1
Leo Bergman

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Heidi Aholan vastaehdotuksen äänin 9 - 3 (tyhjää 1).

7 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 12 (jäsen Heidi Ahola): Muutetaan liitteenä olevan talousarvioehdotuksen sivun 12 ensimmäisen kappaleen toinen lause kuulumaan seuraavasti: “Työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden turvaamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstökokemuksen parantamiseen sekä työnantajamielikuvan kehittämiseen viestinnän ja markkinoinnin keinoin. Työvoiman saatavuudessa keskeistä on kuitenkin myös palkkauksen kehittäminen.”

Jaa-äänet: 6
Tapio Bergholm, Cecilia Ehrnrooth, Sami Heistaro, Markus Kalliola, Matias Pajula, Karita Toijonen

Ei-äänet: 7
Heidi Ahola, Leo Bergman, Sandra Hagman, Kati Juva, Mari Rantanen, Tuomas Tuure, Sanna Vesikansa

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Heidi Aholan vastaehdotuksen äänin 7 - 6.

8 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 14 (jäsen Mari Rantanen): Liitteenä olevan talousarvioehdotuksen sitovan toiminnallisen tavoitteen palvelurakenteen keventäminen (s. 17) ensimmäinen mittari muutetaan seuraavaan muotoon: "Kotona asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä pysyy ennallaan vuoteen 2018 verrattuna".

Jaa-äänet: 10
Tapio Bergholm, Leo Bergman, Cecilia Ehrnrooth, Sami Heistaro, Kati Juva, Markus Kalliola, Matias Pajula, Karita Toijonen, Tuomas Tuure, Sanna Vesikansa

Ei-äänet: 3
Heidi Ahola, Sandra Hagman, Mari Rantanen

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 10 - 3.

14.08.2018 Pöydälle

Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot

Sampo Pajari, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 42246

sampo.pajari@hel.fi

Tarkastuslautakunta 21.08.2018 § 59

Päätös

Tarkastuslautakunta päätti hyväksyä liitteen mukaisen tarkastuslautakunnan ja -viraston talousarvioehdotuksen vuodelle 2019 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2019–2020.

Esittelijä
tarkastusjohtaja
Timo Terävä
Lisätiedot

Vilma Lamminpää, controller, puhelin: 310 36581

vilma.lamminpaa@hel.fi

Liikenneliikelaitoksen johtokunta 16.08.2018 § 114

Päätös

Liikenneliikelaitoksen johtokunta päätti hyväksyä liikenneliikelaitoksen vuoden 2019 talousarvioesityksen ja vuosien 2019-2021 taloussuunnitelmaesityksen sekä lähettää ne edelleen kaupunginhallitukselle.

Samalla johtokunta päätti kehottaa varmistamaan henkilöstön riittävyyden liikennemäärien kasvaessa.

Käsittely

Johtokunta päätti yksimielisesti lisätä päätösehdotukseen seuraavaan uuden kappaleen:
Samalla johtokunta päättää kehottaa varmistamaan henkilöstön riittävyyden liikennemäärien kasvaessa.

Esittelijä
toimitusjohtaja
Ville Lehmuskoski
Lisätiedot

Ari Päivärinta, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 78433

ari.paivarinta@hel.fi

Työterveysliikelaitoksen johtokunta 15.08.2018 § 20

Päätös

Työterveysliikelaitoksen johtokunta päätti hyväksyä kaupunginhallitukselle esitettäväksi vuoden 2019 talousarvioehdotuksen sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2019-2021 liitteiden 1-2 mukaisesti.

Esittelijä
toimitusjohtaja
Tiina Pohjonen
Lisätiedot

Tiina Maasilta, hallintopäällikkö, puhelin: +358931054080

tiina.maasilta@hel.fi
Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 27.11.2018

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätietojen antaja

Matti Malinen, talousarviopäällikkö, puhelin: 09 310 36277

matti.malinen@hel.fi

Mari Paananen, erityissuunnittelija, puhelin: 09 310 73043

mari.paananen@hel.fi