Vahingonkorvaus, kiinteistön vesivahingot ja vaatimus katualueen / sadevesiviemäröinnin korjauksesta, As Oy Vesakko Bostads Ab

Kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtaja päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan kaupungin katualueilta on valunut sadevettä asunto-osakeyhtiön tontille ja edelleen rakennusten katutason tiloihin aiheuttaen näihin vesivahinkoja. Vaatimuksen mukaan asunto-osakeyhtiön rakennuksissa on vuosien varrella todettu useita eri kertoja pahoja vesivahinkoja. Viimeisin vesivahinko katutason liiketiloissa on todettu 2.-3.7.2016. Hakija on vaatinut kaupunkia korvaamaan asunto-osakeyhtiölle tämän kyseisen vahingon aiheuttamat kustannukset 115 764,00 euroa ja kaupungin ryhtyvän toimenpiteisiin, joilla voidaan estää vastaavanlaisten vahinkojen syntyminen jatkossa.

Vaatimuksen liitteenä toimitetun konsultin laatiman muistion mukaan Vesakkotiellä olevien sadevesikaivojen ohi valuu sadevesiä talojen C ja D piha-alueille rankkasateilla. Muistion mukaan tämä johtuu siitä, että kadun reunakivetys on talojen tonttiliittymien kohdalla alempana kuin sadevesikaivot ovat. Lisäksi ongelmia aiheuttavat sadevesikaivojen päälle pysäköidyt ajoneuvot sekä lehtipuista tippuvat lehdet.

Kaupungin kaupunkitekniikan ylläpidon tuotantopäällikkö on käynyt havainnoimassa sadevesien valumista vesisateella. Hänen mukaansa vesi on virrannut alas pitkin Vesakkotietä kohti Kivikkotietä. Vesi on kuitenkin valunut enemmän ajoradan vasenta reunaa pitkin, kun katua tarkastellaan Männikkötieltä päin. Tällä puolella katua ei ole lainkaan jalkakäytävää ajoradan ja vahinkoa kärsineen asunto-osakeyhtiön tontin rajan välissä. C-talon kohdalla oleva tonttiliittymä on rakennettu poikkeuksellisen matalaksi.

Vesakkotien sadevesikaivot tyhjennetään säännöllisesti, jonka lisäksi ne puhdistetaan kolmen vuoden välein ohjelman mukaisesti.

Kaupungin ylläpitoinsinöörin selvityksen mukaan Vesakkotie on muutoin vuonna 1976 laaditun asemapiirroksen mukainen, mutta nykyään Vesakkotiellä on kaksi sadevesikaivoa enemmän kuin kyseisessä piirroksessa. Vesakkotie on uudelleenpäällystetty vuonna 2016, jolloin kadun reunaan jätettiin vedenohjausroilo. Ajoradan asfaltin pinta on reunakiveä alempana, joten tavanomaisilla sateilla vedet virtaavat tonttiliittymän ohi. Kadun nykyinen tila vastaa sitä, mitä tuon uudelleenpäällystystyön yhteydessä on suunniteltu eli katu on siis suunnitelmien mukainen ja sen rakenteet ovat kunnossa.

Ilmatieteenlaitokselta on tilattu lausunto koskien 2.-3.7.2016 sademääriä vahinkoalueella (Vesakkotie 3 ja 5 sekä Männikkötie 10). Lausunnon mukaan rankin sade alueelle osui hieman ennen puoltayötä 2.-3.7.2016 välisenä yönä. Tutka-asiantuntijan arvion perusteella tunnin maksimisadanta on ollut noin 27 mm, joka on harvinainen, mutta ei täysin poikkeuksellinen määrä. Tällainen sade katsotaan kuitenkin rankaksi.

Kunta vastaa hulevesien hallinnasta asemakaava-alueella. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistöllä muodostuvien hulevesien hallinnasta sekä tonttiliittymän rakentamisesta ja kunnossapidosta rakennetun kadun ajoradan reunasta kiinteistölleen.

Vahingonkorvausvelvollisuuden syntymiseksi edellytetään tällaisessa tapauksessa tuottamusta, eli kunnossapidosta vastaavan on täytynyt tehdä jokin laiminlyönti. Tämän lisäksi aiheutuneen vahingon sekä tehdyn laiminlyönnin välillä tulee olla syy-yhteys.

Vahinkoa kärsineet liiketilat ja kiinteistön puolella olevat sadevesikaivot sijaitsevat katutason alapuolella. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön hulevesijärjestelmästä sekä siihen kuuluvista laitteistoista ja rakenteista kunnan osoittamaan rajakohtaan asti. Kiinteistön omistaja on näin ollen velvollinen huolehtimaan muun muassa siitä, että kiinteistön puolella olevat kaivot ovat toimintakunnossa, kaivojen putkissa on padotusventtiilit ja, että kyseiset venttiilit ovat toimintakunnossa. Padotusventtiili estää hulevesiä valumasta rankkasateilla takaisin kiinteistölle.

Hakija ei ole osoittanut, että vahingot aiheuttanut vesi on katualueen hulevettä. Hakija ei ole osoittanut, että asunto-osakeyhtiön kiinteistön alueen omat hulevedet olisi ohjattu oikealla tavalla ja, että kiinteistön sadevesiviemärijärjestelmä olisi riittävä. Lisäksi hakijan toimittaman muistion mukaan katujen hulevesi ohjautuisi tontin puolelle vain rankkasateilla, ei tavanomaisilla sateilla.

Hakijan toimittamassa muistiossa on mainittu myös kadulle pysäköityjen autojen vaikutus katujen vetokykyyn. Vahingon syntyyn on siis voinut vaikuttaa myös tällainen ulkopuolinen seikka.

Kyseessä on ennalta arvaamaton tapahtuma, johon on vaikuttanut muun muassa harvinaisen rankka sade. Kaupunki ei olisi voinut varautua kunnossapitotoimenpiteillään paremmin tähän tapahtumaan. Asiassa on siis jäänyt näyttämättä, että vahinko olisi aiheutunut kaupungin laiminlyönnistä. Tämän johdosta kaupunki ei katso olevansa asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 88 §, 103 e §, 103 i §

Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 41 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1 - 4 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57