Valtuustoaloite, suosittujen, osallistavien ja yhteisöllisten tapahtumien järjestäminen kaupungin rahoituksella

Puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginvaltuusto pani asian pöydälle.

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu Petrus Pennasen aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ei pidä aloitteessa esitettyä toimintatapaa tarkoituksenmukaisena, vaan esittää että kaupunki jatkaa erilaisten tapahtumien tukemista ensisijaisesti avustusjärjestelmänsä kautta.

Erilaiset, erikokoiset ja eri yleisöille suunnatut ja yleisöjen kanssa tehtävät tapahtumat ovat Helsingille tärkeitä sekä elinkeino- että kulttuuripoliittisista syistä. Monipuolinen tapahtumallisuus vahvistaa Helsingin identiteettiä ja lisää kaupungin vetovoimaa. Huippulaatu ja helposti lähestyttävä kulttuuri ja taide sekä kaikenlaiset yleisötapahtumat tuovat ihmisiä yhteen ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Ne tuovat myös tilapäisesti kaupunkia käyttäviä matkailijoita ja lisäävät kaupungin elinvoimaa ja monimuotoisuutta.

Helsinki suhtautuu myönteisesti kaikkeen kansalaisaktiivisuuteen kulttuurin kentällä, oli kyseessä sitten järjestäytynyt toiminta tai erilaiset spontaanit tapahtumat. Sosiaalinen media on madaltanut osallistumista, lisänneet vuorovaikutusta ja tulleet normaaliksi osaksi kaikenlaisten tapahtumien markkinointia. Kaupungin uusi toimialarakenne mahdollistaa kaupungin palvelut kulttuurin, liikunnan ja vapaa-ajan toimialalla aiempaa asiakaslähtöisemmin. Myös muu yhteiskunnallinen kehitys, kaupungin palveluasenne ja esimerkiksi rahankeräyslain uudistaminen tulevat osaltaan helpottamaan tapahtumien järjestämistä.

Kaupungin rooli tapahtumien järjestämisessä on terävöitymässä kaupunkistrategian mukaisesti. Tapahtumat voidaan jakaa karkeasti kolmeen isoon kokonaisuuteen. Kaupungin omiin itse tuottamiin tapahtumiin, kansalaisyhteiskunnan eri tavoin tuottamiin tapahtumiin, joita tuetaan avustusjärjestelmän kautta sekä tapahtumiin, joita kaupunki ei suoranaisesti tue. Viimeisimmän luokan tapahtumat voivat olla mittakaavaltaan pieniä tai toisaalta selkeästi markkinaehtoisesti järjestettäviä tapahtumia.

Kaupungin omien tapahtumien hajallaan olevia tuotantoja ollaan kokoamassa yhteen, kun Helsingin juhlaviikkojen tuottajaorganisaationa toimivan Helsinki-viikon säätiön roolia ollaan muuttamassa kaupungin tapahtumasäätiöksi. Tavoitteena on vahvistaa näiden tapahtumien strategista ohjausta ja saavuttaa tuotantoihin, markkinointiin, viestintään ja kumppanuuksiin liittyviä synergiaetuja. Lisäksi kaupunki on tiivistämässä suurtapahtumien koordinointia kaupunkiyhteisen suurtapahtumaryhmän ja tulevan suurtapahtumastrategian kautta.

Myös avustusjärjestelmän avulla tuettavien tapahtumien toimintaedellytyksiä kehitetään aiempaa asiakaslähtöisemmäksi. Avustusmäärärahoista päättävä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta linjasi 13.2.2018 toimialan yhteiset avustusperiaatteet. Avustuksilla lisätään kaupungin vetovoimaa, asukkaiden elämänlaatua, toimintakykyä ja elämän hallintaa. Kaupungin harkinnanvaraisen avustusjärjestelmän perusideana on kehittää kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä sekä parantaa kaupunkilaisten mahdollisuuksia voimaantua, liikkua, luoda ja olla aktiivinen toimija.

Kuluvan vuoden talousarviossa toimialalla on yhteensä 26 320 000 euroa kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön erilaisiin avustuksiin. Vuonna 2017 avustuksia myönnettiin hakemuksiin perustuen yhteensä 1 720 eri hankkeelle.

Avustusjärjestämän ideana on tukea toimintaa, joka monipuolistaa kaupungin kulttuuri-, liikunta ja nuorisopalvelujen omaa palvelutuotantoa. Olennaista siis on, että kaupunki ei ole vastuussa tämän tyyppisten tapahtumien tuotannosta vaan toimii mahdollistajana, tämä rajanveto ja roolijako on syytä säilyttää. Tapahtumien toimija kenttä on elävä ja jatkuvasti muuttuva ja sen toimintaedellytyksiin vaikuttavat keskeisesti myös valtio, muut rahoittajat sekä palveluita käyttävät asiakkaat. Myös kokoontumislaki edellyttää tapahtumissa selkeätä järjestäjävastuuta.

Valtuustoaloitteessa esitetään yhdeksi mahdolliseksi ratkaisuksi valikoiduille tapahtumille, että kaupunki ostaisi ne nykyisiltä järjestäjiltä avustamisen sijaan. Vaihtoehdossa tapahtumille osoitettu resurssi otettaisiin kaupungin käyttötaloudesta, mikä muuttaisi tapahtumiin liittyviä peruslähtökohtia ja vastuita.

Avustamisen lähtökohta on lisätä jo olemassa olevaa resurssia ja mahdollistaa osaltaan hankkeen toteutuminen. Vastuu ja organisointi jäävät avustuksen hakijalle, eikä kaupungin avustuksen tule kattaa kokonaisuudessaan tapahtuman kuluja. Hankkeen onnistuminen on riippuvainen muun muassa organisaattorin kyvykkyydestä mitoittaa toteutus olemassa oleviin resursseihin. Some-tapahtumien kokemuksista ja epäsuorasti myös itse valtuustoaloitteesta voidaan päätellä, ettei tässä ole aina onnistuttu.

Ostopalveluun siirtyminen muuttaisi perustavan laatuisesti nykyistä asetelmaa ja samalla myös tapahtuman luonnetta. Ostopalvelut katetaan kaupungin käyttötaloudesta avustusmäärärahojen sijaan. Kaupunki tulisi esitetyssä mallissa olemaan tapahtumien tilaaja ja sen vastuut kasvaisivat. Ostopalvelu muuttaisi tapahtumien luonteen pitkälti kansalaistoiminnasta julkisiksi hankinnoiksi ja elinkeinon harjoittamiseksi. Tilaamisessa jouduttaisiin soveltamaan myös hankintasääntöjen mukaista kilpailutusta. Nykyiset tapahtumatuottajat eivät olisi itsestään selviä valintoja toteuttajina. Tarttumapinta kaupunkistrategiaan kaventuisi merkittävästi ainakin osallisuusnäkökulmasta.

Ostopalveluihin siirtymisen sijaan on syytä kehittää kansalaisyhteiskunnan tuottamia kaupunkitapahtumia niin, ettei niiden arvokas lähtökohta vaarannu.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki jatkaa erilaisten tapahtumien tukemista ensisijaisesti avustusjärjestelmänsä kautta. Kaupunki kehittää jatkuvasti avustusjärjestelmäänsä vastaamaan kaupunkilaisten muuttuvia tarpeita. Samalla kaupunki huolehtii siitä, että tapahtumien järjestäminen ja muut toimintaedellytykset paranevat yhteisen edun mukaisesti. Samaan aikaan tapahtumien tuottajien osaamista omasta varainhankinnasta on syytä kehittää. Lisäksi lautakunta pitää selvittämisen arvoisena voitaisiinko liikuntatapahtumissa käytettyä yhteistyösopimusmallia soveltaa joihinkin kulttuurin tapahtumatuotantoihin.