Oikaisuvaatimus rakennusvalvontapalvelujen päätöksestä 31.5.2018 § 317 koskien rakennussuunnittelijan kelpoisuutta

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti hylätä ********** oikaisuvaatimuksen kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalvelujen lupayksikön päällikön päätöksestä 31.5.2018 § 317, jolla ********** hakemus toimia tontilla 91-31-49-1 sijaitsevan Lauttasaaren kirkon peruskorjaus- ja laajennushankkeen rakennussuunnittelijana on hylätty.

Oikaisunhaun alainen päätös

Lupayksikön päällikkö on päätöksellään todennut, ettei ********** ole riittävää kelpoisuutta toimia Lauttasaaren kirkon peruskorjaus- ja laajennushankkeen rakennussuunnittelijana.

Rakennusvalvontaan toimitettujen asiakirjojen perusteella kohteen pääsuunnittelutehtävä on arvioitu maankäyttö- ja rakennuslain 120 d §:ssä säädetyllä tavalla poikkeuksellisen vaativaksi. Kohde on arkkitehtonisilta vaatimuksiltaan poikkeuksellisen korkea, tehden suunnittelutehtävästä poikkeuksellisen vaativan rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisessä tarkoitetulla tavalla.

Hakijan koulutuksen osalta ei ole päätöksen mukaan ollut huomautettavaa. Suunnittelijan itsensä toimittamassa referenssiluettelossa on korjausrakentamiskohteita, jotka eivät kuitenkaan tyypiltään tai vaativuudeltaan kohdistu vastaavanlaiseen kohteeseen. Kohteen rakennussuunnittelutehtävissä vaaditaan erityisesti taitoa hallita rakennussuunnittelu maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n edellyttämällä tavalla kohteen erityisluonne huomioon ottaen vaatii aukottoman ja todennetun osaamisen. Päätöksessä on todettu, että hakijalla ei ole riittävää kokemusta hankkeen poikkeuksellisen vaativiin rakennussuunnittelutehtäviin.

Oikaisuvaatimus

Rakennussuunnittelijaksi Lauttasaaren kirkon peruskorjaus- ja laajennushankkeeseen hakenut ********** on jättänyt rakennusvalvontapalvelujen lupayksikön 31.5.2018 § 317 tekemästä kielteisestä päätöksestä oikaisuvaatimuksen 19.6.2018. Oikaisuvaatimuksessa päätöstä haetaan muutettavaksi myönteiseksi, sillä päätös ei perustu lakiin ja voimassaoleviin asetuksiin, kuten hallintopäätöksen aina tulee perustua.

Päätöksen kohdassa ”Sovelletut oikeusohjeet” on esitetty oikein asiaan liittyvät ja voimassa olevien määräysten mukaiset suunnittelijan kelpoisuuden arviointia määrittävät tekijät (MRL 118 §, 119 §, 120 a §, 120 d §, 120 e § ja 120 f § sekä Vna 214/2015). Päätöksessä esitetyt perusteet eivät kuitenkaan pohjaudu em. oikeusohjeisiin vaan sisältävät viranomaisen omaa em. oikeusohjeiden ulkopuolista tulkintaa. Hallintopäätöksen tulee aina perustua lakiin, ei muihin mahdollisesti lain kanssa ristiriidassa oleviin ohjeistuksiin.

Lain mukaan kelpoisuus poikkeuksellisen vaativan kohteen suunnittelijaksi ei siis esimerkiksi edellytä päätöksessä mainittua aiempaa toimimista poikkeuksellisen vaativissa kohteissa. Rakennusvalvontaviranomaisen on siis arvioitava hankkeen vaativuus ja sen jälkeen nimenomaan MRL 120 d ja 120 e §:n mukainen suunnittelijan kelpoisuus ko. tehtävään. Päätöksessä esitettyjä muita arviointikriteereitä ei MRL ja YM2/601/2015 tunne.

Rakennusvalvontaan toimitetussa kohdennetussa referenssiluettelossa on po. suunnittelijan osalta esitetty kohteet, joissa hän on toiminut pääsuunnittelijana ja rakennussuunnittelijana (siis molemmissa rooleissa kaikissa esitetyissä hankkeissa, kuten luettelossa on mainittu). Referenssiluettelossa esitetyt hankkeet (v. 1994 alkaen) ovat kaikki VNA 214/2015 mukaisia vaativia tai poikkeuksellisen vaativia peruskorjaushankkeita. Esitetyn suunnittelijan laajempi referenssiluettelu vuodesta 1971 alkaen on kokonaisuudessaan myös toimitettu rakennusvalvontaan. MRL:n mukaiset poikkeuksellisen vaativan suunnittelutehtävän kelpoisuusehdot täyttyvät siis jo esitetyn suunnittelijan osalta, toisin kuin päätöstekstissä todetaan.

Päätöksessä on otettu kantaa suunnittelijan aiempien referenssien ja po. kohteen vastaavuuteen. Kumottu RakMK A2 Määräykset ja ohjeet 2002, kohta 4.1.2 määritteli aiemmin suunnittelijoiden kelpoisuuden arviointiin kuuluvaksi tutkinnon ja muut opintosuoritukset sekä kokemuksen ja näytöt asianomaisella suunnittelualalla. Tällaista harkinnanvaraista tulkintaa näytöistä eivät nyt voimassaolevat MRL tai asetukset ja ohjeet sisällä.

Kelpoisuusasiaa koskevissa sähköpostiviesteissä ennen päätöstä lupakäsittelijä on viitannut mm. Helsingin kaupungin rakennusjärjestykseen. Rakennus-järjestyksen 11 §: ”Suunnittelijoiden ja vastaavien työnjohtajien kelpoisuutta arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomiota henkilön aiempaan suoriutumiseen vastaavan tasoisista hankkeista.” MRL 14 § kuitenkin määrää mitä rakennusjärjestyksessä esitetään: ”Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä, suunnittelutarvealueen määrittelemistä sekä muita niihin rinnastettavia paikallisia rakentamista koskevia seikkoja. Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty.” Rakennusjärjestyksessä siis voidaan määrätä nimenomaan itse rakentamista koskevista seikoista. Suunnittelijoiden kelpoisuus ei ole rakennusjärjestyksen piiriin kuuluva asia eikä rakennusjärjestystä ole itse päätöksessä viitattuna oikeusohjeena mainittukaan.

Esitetty suunnittelija on toiminut hankkeen luonnossuunnittelussa sekä hankesuunnitelman laadinnassa yhteistyössä Museoviraston kanssa suojelumääräysten edellyttämällä tavalla. Peruskorjaushankkeelle on näin luotu tilaajan tavoitteiden mukaiset ja rakennussuojelun kannalta toimivat lähtökohdat. Rakennuksen alkuperäisten suunnittelijoiden pojan, arkkitehti ********** kanssa on myös neuvoteltu ja alustavasti sovittu jatkotyön kannalta oleellisesta yhteistyöstä Arkkitehtitoimisto Petäjä Oy:n kanssa niin heillä arkistoissa olevan aineiston kuin rakennuksen pitkäaikaisen tuntemuksenkin saamiseksi hankkeen suunnitteluryhmän käyttöön.

Suunnittelijan pätevyyttä koskevat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 120 d §:n mukaan suunnittelutehtävät kuuluvat vaativuusluokkiin, jotka määräytyvät suunnittelutehtävän arkkitehtonisten, toiminnallisten ja teknisten vaatimusten, rakennuksen ja tilojen käyttötarkoituksen, rakennuksen terveellisyyteen ja energiatehokkuuteen liittyvien sekä rakennusfysikaalisten ominaisuuksien, rakennuksen koon, rakennussuojelun sekä kuormitusten ja palokuormien, suunnittelu-, laskenta- ja mitoitusmenetelmien, kantavien rakenteiden vaativuuden ja ympäristöstä ja rakennuspaikasta aiheutuvien vaatimusten perusteella. Suunnittelutehtävän vaativuusluokka olla poikkeuksellisen vaativa, jos jokin edellä tarkoitetuista vaatimuksista tai ominaisuuksista on poikkeuksellinen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 120 e §:ssä todetaan, että rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimuksena poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä on kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu ylempi korkeakoulututkinto sekä vähintään kuuden vuoden kokemus vaativista suunnittelutehtävistä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 120 f §:n mukaan rakennusvalvontaviranomaisen on arvioitava sille ilmoitetun suunnittelijan 120 d & 120 e §:n mukainen kelpoisuus kyseiseen tehtävään ja pyydettäessä tehtävä päätös suunnittelijan kelpoisuudesta toimia kyseisessä tehtävässä.

Asemakaava

Kiinteistöllä voimassa oleva asemakaava 4082 on 62 vuotta vanha, ja se on vahvistettu 1.10.1956. Museovirasto on todennut, että Kirkkohallituksen kirkkolain nojalla tekemä suojelupäätös mahdollistaa nyt tehtävät korjaus- ja laajennustyöt.

Päätöksen perustelut

Lauttasaaren kirkon peruskorjaus- ja laajennushankkeesta poikkeuksellisen vaativan tekee suunnittelutehtävän kirkolliset arkkitehtoniset ja tekniset vaatimukset sekä erityisesti rakennuksen suojelusta, koosta sekä rakennuksen ympäristöstä ja rakennuspaikasta aiheutuvat vaatimukset. Lauttasaaren kirkko piha-alueineen on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Valtioneuvoston v. 2009 vahvistama RKY-inventointi).

Korjausrakentamisessa hakijalla on erittäin laaja kokemus erityisesti hoiva- ja koulurakennusten osalta. Näiden korjausrakentaminen eroaa kuitenkin merkittävästi luonteeltaan kyseessä olevan, kirkkolain nojalla suojellun kirkkorakennuksen peruskorjaus- ja laajennushankkeesta valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä.