Asemakaavan muutos nro 12623, Malmi, Lentoasemankorttelit

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 38. kaupunginosan (Malmi, Tattariharju, Malmin lentokenttä) korttelin 38171 tonttia 23, osaa korttelin 38173 tonttia 6 sekä puisto-, lentokenttä-, suojaviher- ja katualuetta koskevan asemakaavan muutoksen (muodostuvat uudet korttelit 38263–38268) 17.3.2020 päivätyn ja 26.1.2021 muutetun piirustuksen nro 12623 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee aluetta Malmin lentokentän alueen eteläosassa, suojeltujen lentokenttärakennusten ympärillä ja Tattariharjuntien varrella. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden asuinalueen rakentamisen lähipalveluineen ja puistoalueineen noin 2 200 asukkaalle. Kaavaratkaisu toteuttaa Malmin lentokenttäalueen kaavarungossa asetettuja tavoitteita.

Tavoitteena on rakentaa vetovoimainen, kestävä, urbaani ja toiminnoiltaan monimuotoinen, raitiovaunuyhteyksiin tukeutuva alue. Alueen historia ja ajallinen kerrostuneisuus tehdään näkyväksi uudessa kaupunkiympäristössä ja uusi rakentaminen sovitetaan paikan kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Rakentamisen uusi kerrostuma suunnitellaan kaupunkikuvaltaan korkeatasoisena. Rakentamisessa toteutetaan kestävän rakentamisen periaatteita ja tavoitteena on tukea hiilineutraalin kaupunginosan rakentamista.

Alueelle on suunniteltu seitsemän asuinkorttelia, pelastusasema, koulu ja päiväkoti, koko lentokenttäalueelle rakennettavan puistoverkoston keskeisin viheralue, Lentoasemanpuisto sekä kaksi pienempää puistikkoa. Katutasoon osoitetaan liiketiloja Ilmasillantien ja Tattariharjuntien varteen sekä Spilvenkujan katuaukiolle. Aluetta palvelevat pysäköintitalot rakennetaan osaksi asuinkortteleita.

Uutta asuntokerrosalaa on 100 075 k-m2, palveluiden kerrosalaa 11 500 k-m2, toimitilarakennusten kerrosalaa 13 288 k-m2 ja yhdyskuntateknisen huollon tiloja 4 000 k-m2. Asuintonttien keskimääräinen tehokkuusluku on e=1,57. Asukasmäärän lisäys on noin 2 200 uutta asukasta.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7033), jonka perusteella alueelle toteutetaan kokonaan uusi katuverkko palvelemaan uutta käyttötarkoitusta.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että alueen rakentaminen luo edellytykset monipuoliselle asuntotuotannolle sekä palveluille, jotka ovat hyvin saavutettavissa kestävillä kulkumuodoilla. Myös eriytymis- eli segregaatiokehitystä ehkäistään toteuttamalla laadukasta asumisen ympäristöä.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategista tavoitetta pikaraitiotiehen tukeutuvasta kaupunkirakenteesta. Helsingin yleiskaavassa 2016 kaava-alue on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi sekä virkistys- ja viheralueeksi. Lisäksi alueella on merkintä lähikeskusta C3. Alueen läpi on osoitettu pikaraitiotie. Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 11.12.2018 kokouksessaan 4.12.2018 päivätyn Malmin lentokentän alueen kaavarungon tarkennuksen Nallenrinteen ja Lentoasemankortteleiden osalta (suunnitteluperiaatteet) asemakaavan muutoksen pohjaksi siten, että kaavarungon tarkennuksessa huomioidaan kentän alueen erittäin tärkeiden luontoarvojen säilyttäminen.

Kaava-alue sijaitsee pääosin valtakunnallisesti merkittävällä rakennetulla kulttuuriympäristöalueella (RKY2009/ Malmin lentoasema). Malmin lentoasema on myös valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Arvokkaimmat rakennukset, lentoaseman terminaalirakennus ja hangaari on suojeltu Malmin lentoaseman rakennukset -nimisessä asemakaavassa nro 12450, joka on tullut lainvoimaiseksi vuonna 2019.

Kaava-alueella sijaitsee myös ensimmäisen maailmansodan linnoituslaitteita, jotka on osoitettu kaavassa ja jotka ovat muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Lentoasemankortteleiden kaava-alue kuuluu miltei kokonaisuudessaan Malmin lentokenttäalueeseen, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Alueelle sijoittuu eteläinen osa lentokenttää, kiitoteitä sekä lentokentän toimintaan liittyviä rakennuksia ja rakenteita, kolme parakkia saksalaisten 1940-luvulla rakennuttamasta parakkikylästä, paloasema, matalia toimitila- ja asuinrakennuksia apurakennuksineen, palomiesten harjoitushyppytorni, tenniskenttä ja pieni jääkaukalo. Alueen eteläosassa on ensimmäisen maailmansodan aikaisia maalinnoitteita, vanhan Porvoontien tieraunio sekä Turusta Viipuriin johtaneen historiallisen Suuren Rantatien linjaus. Alueen läpi kulkee myös lentokenttää kiertävä suosittu ulkoilureitti sekä maakaasun runkoputken linjaus. Kasvillisuus terminaalin ja hangaarin eteläpuolella on melko runsasta ja puusto täysikasvuista. Alueen korkeuserot ovat maltillisia.

Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1964–2009. Asemakaavojen mukaan alue on lentokenttäaluetta, puistoaluetta, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta ja katualuetta.

Helsingin kaupunki omistaa alueen.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti:

Kaupungille kohdistuu asemakaavamuutoksen myötä tonttituloja. Rakennusoikeuden arvoksi on alustavasti arvioitu noin 50–55 miljoonaa euroa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 7.4.– 6.5.2020, josta ilmoitettiin maankäyttö- ja raknenusasetuksessa säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotuksesta tehtiin 24 muistutusta, joista 14 sisälsi vaatimuksen nähtävilläoloajan siirtämisestä koronapandemian aiheuttaman poikkeusajan jälkeiseen aikaan. Nämä huomautukset kohdistuivat poikkeusaikaan ajoittuneeseen nähtävilläoloon, vuorovaikutukseen, mielipiteiden huomioon ottamiseen ja suunnitelman esittelymateriaaliin. Näihin huomautuksiin on vuorovaikutusraportissa s. 60-62 annettu vastaus, josta ilmenee kaavoitusprosessin pitkä ajanjakso ja ne moninaiset tavat, joilla vuorovaikutusta on toteutettu. Huomautukset kohdistuivat lisäksi ympäristövaikutusten arviointiin, kaavaprosessin kulkuun, rakentamisen mitoitukseen ja sen kaupunkikuvallisiin ja maisemallisiin vaikutuksiin, RKY-alueen huomioon ottamiseen, siviili-ilmailuun kohdistuviin vaikutuksiin, suojeluesitysten huomioon ottamiseen, suunnittelukilpailuihin, maaperään ja luontoarvoihin.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja seuraavilta tahoilta:
Helen Sähköverkko Oy, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), Museovirasto,
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
kaupunginmuseo, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes sekä Gasgrid Finland Oy. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat vesihuoltoon, sähkönjakeluun, joukkoliikenteeseen, RKY-alueen arvoihin, kaava-alueiden kokoon Malmin entisellä lentokentällä, MRL:n 45 §:n sisältövaatimuksiin, liikennejärjestelmään ja maantieverkostoon kohdistuvaan vaikutustenarviointiin, meluntorjuntaan, ilmanlaadun selvittämiseen, liito-oravayhteyksiin, hulevesien hallintaa ja pohjavesialuetta koskeviin määräyksiin sekä siirrettävään kaasuputkeen.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu tehdyt muutokset -liitteeseen.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa.

Tarkemmat perustelut

Kaavaratkaisun vaikutukset ja tarkemmat perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Käsittely lautakunnassa ja jatkotoimenpiteet

Kaupunginhallitus toteaa, että kaavaehdotuksen lautakuntakäsittelyn yhteydessä toimitettiin äänestys ehdotuksen palauttamisesta valmisteluun. Palautusesityksen perusteet olivat seuraavat: Lentoasemankortteleiden (Malmin lentokentän alue) tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12623) palautetaan valmisteluun siten, että uudessa valmistelussa huomioidaan liito-oravan kohdalta tarkentuneiden luontoselvitysten tulokset tarvittavine lupamenettelyineen. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä 10 (esittelijän esitys) ja Ei-ääniä 3 (palautusesitys). Palautusesityksen tekijä jätti asiassa eriävän mielipiteen.

Kaupunkiympäristön toimialalta 16.2.2021 saadun selvityksen perusteella kaupunginhallitus toteaa seuraavaa:

Alueella kaavan valmistelun aikana laadituissa luontoselvityksissä ei ole havaittu luonnonsuojelulain (1096/1996) 49 §:n 1 momentin perusteella suojeltuja liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Kaava-alueen läheisyydestä on kuitenkin aiemman kaavoituksen yhteydessä tehty liito-oravahavaintoja. Kielto hävittää ja heikentää liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja on voimassa suoraan lain nojalla ja se tulee sovellettavaksi myönnettäessä alueelle rakennus- tai muita lupia.

Liito-orava on EU:n luontodirektiivin (92/43 ETY) ja luonnonsuojelulain (LSL 39§ ja 49§) nojalla rauhoitettu ja suojeltu laji. Lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen, eli käytännössä pesäpuiden ja niitä ympäröivien puiden sekä tarpeellisien kulkuyhteyksien, hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain nojalla. Liito-oravan suojelu perustuu laintasoiseen sääntelyyn, eikä asemakaavalla voida poiketa lajin suojelusta.

Liito-oravan elinpiirit muuttuvat vuosittain ja laji leviää uusille alueille, minkä vuoksi Malmin lentoaseman alueen kaavarungon alueella on katsottu tarkoituksenmukaiseksi selvittää liito-oravan potentiaalisia liikkumismahdollisuuksia jo ennakolta. Lajin suotuisan suojelutason säilyttämiseksi alueelta tulee olla latvusyhteys ja liito-oravalle soveltuva liikkumisyhteys laajemmille viheralueille. Lentoasemankortteleiden asemakaava-alueen ympäristössä säilytettävät ja kehitettävät yhteydet sijoittuvat liito-oravan verkostosuunnitelman (Helsingin liito-oravaverkosto 2019. Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön julkaisuja 2020:2) mukaisesti pohjois-eteläsuunnassa Nallenrinteen kaava-alueen itäpuolitse Tattariharjuntien yli ja edelleen Malmin hautausmaan suuntaan sekä Sepänmäen pohjoispuolella kohti Longinojan laaksoa. Malmin lentokentän alueen pohjoispuolelta kehitettävät yhteydet johtavat Lahdenväylän yli Kivikon viheralueelle. Lentoasemankortteleiden asemakaava-alue ei ole verkostosuunnitelmassa esitetyn laaja-alaisen tarkastelun kannalta merkittävä liito-oravan liikkumisreitti, sillä alue rajautuu avoimeen lentokenttäalueeseen sekä Tattariharjun ja Hyttitien teollisuusalueisiin, joiden läpi liito-oravat eivät pääse liikkumaan.

Kaupunki tarkastelee liito-oravan levinneisyyttä vuosittain ja ottaa myös huomioon muiden tahojen tekemät havainnot. Liito-oravien esiintymistä selvitetään vuosittain Malmin entisen lentokentän ympäristössä. Aikaisempia havaintoja on kuvattu raporteissa vuosilta 2016, 2018, 2019 ja 2020. Inventoinnit laaditaan maalis-huhtikuussa pesintäaikaan. Luonnonsuojelulain tarkoittamalla lisääntymispaikalla liito‐orava saa poikasia. Levähdyspaikassa liito‐orava viettää päivänsä. Lisääntymis‐ ja levähdyspaikka käsittää pesäpuut ja niiden lähellä kasvavat suojaa ja ravintoa tarjoavat puut.

Lentoasemankortteleiden alueella selvitetään jatkosuunnittelun yhteydessä liito-oravan levinneisyyden ajantasainen tilanne. Selvitysten perusteella määritellään jatkotoimenpiteet lajin riittävän suojelutason säilyttämiseksi. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista neuvotellaan ympäristöviranomaisten kanssa. Mikäli uusia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja löytyisi kaava-alueelta, voidaan liito-oravan suojelusta hakea poikkeamista. Suojelusta on mahdollista poiketa vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) luvalla (LSL 49 §), mikäli muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole ja poikkeus ei haittaa lajin kantojen suotuisan suojelun tason säilyttämistä, ja on olemassa erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy.

Kaupunkiympäristölautakunta 26.01.2021 § 27

Esitys

Käsittely

19.01.2021 Pöydälle

31.03.2020 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

17.03.2020 Pöydälle

Esittelijä

Lisätiedot

Salla Hoppu, arkkitehti, puhelin: 310 37240

Kaisa Jama, tiimipäällikkö, puhelin: 310 22980

Kari Tenkanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37132

Kaarina Laakso, tiimipäällikkö (teknistaloudelliset asiat), puhelin: 310 37250

Sakari Mentu, arkkitehti (rakennussuojelu), puhelin: 310 37217

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 04.02.2020 § 7

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911

Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883

Nimistötoimikunta 14.08.2019 § 57

Lisätiedot

Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386

Päätös tullut nähtäväksi 23.03.2021

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §