Oikaisuvaatimus koskien virkasuhteen purkamista koeaikana

Päätös on ehdotuksen mukainen.

********** on oikaisuvaatimuksessaan 9.8.2018 ja sitä täydentävässä ********** 24.8.2018 vaatimuksessa esittänyt, että Helsingin kaupunki kumoaa perheoikeudellisten asioiden päällikön päätöksen 30.7.2018 § 5 elatusturvasihteerin virkasuhteen purkamisesta koeajalla. Vaatimuksen mukaan virka tulee palauttaa ********** ja viranhoidon tulee katsoa jatkuneen katkeamattomana.

Perheoikeudellisten asioiden päällikön koeaikapurkua koskeva päätös on tämän asian liitteenä 1. Oikaisuvaatimus ja sen täydennys ovat tämän asian liitteenä 2 ja 3.

Oikaisuvaatimuksessa on esitetty perusteluita koeaikapurun epäasiallisuudelle. Lisäksi vaatimuksessa on vedottu siihen, että koeaikapurku on toimitettu liian myöhään.

Koeaikapurulle esitetyn syyn asiallisuus

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003, jäljempänä viranhaltijalaki) 8 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen otettaessa voidaan määrätä virantoimituksen aloittamisesta alkavasta enintään kuuden kuukauden koeajasta. Koeajan tarkoituksena on antaa molemmille osapuolille aikaa harkita, vastaako virkasuhde etukäteisodotuksia.

Viranhaltijalain 8 §:n 3 momentin mukaan koeajan kuluessa virkasuhde voidaan molemmin puolin purkaa päättymään välittömästi. Purkaminen ei saa tapahtua syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden muutoin epäasiallisilla perusteilla. Työnantajalla on asiassa laaja harkintavalta. Laajasta harkintavallasta huolimatta työnantajan on esitettävä näkemykselleen objektiivisesti hyväksyttävä peruste, jos työnantaja katsoo virkasuhteen koeaikapurun edellytysten täyttyvän.

Elatusturvasihteerin virkaan on haettu henkilöä, jolla on monipuolinen kokemus toimistotyöstä, sosiaalialan tuntemus sekä tietotekninen osaaminen. Henkilön ominaisuuksina on arvostettu yhteistyökykyä ja tarkkuutta, oma-aloitteisuutta sekä hyviä vuorovaikutustaitoja.

Elatusturvasihteerin tehtävänä ovat mm. sijoitettujen lasten perintäpäätökset, vanhempien kanssa tehtävien elatusapusopimusten valmistelu sekä valvottujen tapaamisten järjestäminen ja laskutukseen liittyvät tehtävät. Työtehtäviin kuuluu asiakirjojen laatimista ja kirjeenvaihtoa. Kaikki elatusturvasihteerin käsittelemät asiat ovat arkaluonteisia.

Kuulemista koskevasta muistiosta (liite 4) käy ilmi, että ********** työtehtävien hoidossa on ollut jatkuvasti huomautettavaa. Vaikka työtehtävissä asiat toistuvat pääosin samanlaisina, hän ei ole oppinut hahmottamaan pääprosesseja ja prosesseissa tarvittavia asiakirjoja.

Esiin tulleista puutteista on keskusteltu 6.6.2018, mutta selkeät huolimattomuusvirheet ovat jatkuneet tämänkin jälkeen. ********** ei ole aina hahmottanut, mistä asiasta on kulloinkin kyse eikä ole osoittanut olevansa riittävän huolellinen tehtäviensä hoidossa. ********** on kysynyt neuvoa samanlaisissa asioissa lähes päivittäin.

********** on saanut perehdytystä tehtäväänsä päivittäin toisen elatusturvasihteerin toimesta. Alun perin häntä pyydettiin kysymään kaikissa asioissa neuvoa esimieheltään elatusturva-asiantuntija Tuija Miettilältä, mutta hän ei tehnyt tätä kuitenkaan kuin harvoin. Perintäprosessista on laadittu ohjeistusta, jota ********** on käynyt esimiehensä ja kollegansa kanssa läpi.

Edellä mainitun perusteella virkasuhteen purkaminen koeajalla ei ole tapahtunut syrjivillä eikä muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla.

Koeaikapurun toimittamisajankohta

********** on esittänyt oikaisuvaatimuksessaan, että hän on tosiasiassa aloittanut viranhoidon jo 29.1.2018. Hänelle tehtiin viranhoitomääräys ajalle 29. - 31.1.2018, minkä jälkeen hän aloitti vakinaisesti virassa 1.2.2018. Koska työskentely on tosiasiassa aloitettu kolme päivää ennen päätöksen mukaisen virkasuhteen alkamista, tulisi koeajan oikaisuvaatimuksen mukaan olla 29.1. - 29.7.2018. Koska koeaikapurku on suoritettu 30.7.2018, purkaminen on toimitettu oikaisuvaatimuksen mukaan lainvastaisesti koeajan päättymisen jälkeen.

********** on valittu elatusturvasihteerin virkaan 1.2.2018 lukien perheoikeudellisten asioiden päällikön päätöksellä 23.1.2018 § 2 (liite 5). Virkaanottopäätöksen mukaan virkaan on määrätty koeaika 1.2. - 31.7.2018.

********** on ilmoittanut työnantajalle, että hän olisi tulossa töihin jo 29.1.2018, minkä työnantaja on sallinut. ********** tehtiin viranhoitomääräys ajalle 29. - 31.1.2018 ennen virkaanottopäätöksen mukaisen toistaiseksi voimassa olevan virkasuhteen alkamista 1.2.2018.

Viranhaltijalain 8 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen otettaessa voidaan määrätä virantoimituksen aloittamisesta alkavasta enintään kuuden kuukauden koeajasta. Edelleen 8 §:n 2 momentin mukaan, jos viranhaltija otetaan saman työnantajan palveluksessa virkasuhteesta toiseen, työnantaja voi määrätä koeajan noudatettavaksi uudessa virkasuhteessa, jos hänen asemassaan tapahtuu huomattava muutos.

Pykälän 2 momenttia koskevien hallituksen esityksen (HE 196/2002) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan myös niissä tilanteissa, joissa määräaikaisessa virkasuhteessa oleva viranhaltija otetaan välittömästi toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen, voitaisiin määrätä uusi koeaika, vaikka määräaikaisessa virkasuhteessa olisi jo ollut koeaika. Koeajan pituus voisi tällöin olla yhteensä enintään kuusi kuukautta, jos viranhaltijan tehtävät ja asema pysyvät samana.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että siirtyminen vakituiseen virkasuhteeseen on sellainen olennainen muutos, joka sallii koeajan liittämisen toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen koskevaan, vaikka virkaan valitulla olisi ollut määräaikaisia virkasuhteita saman työnantajan kanssa aiemmin (KHO 2017:190).

Oikeuskäytännön mukaan määräaikaisissa virkasuhteissa työskennelleen viranhaltijan ottaminen toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen merkitsee muutosta hänen virkasuhteessaan viranhaltijan siirtyessä vahvemman irtisanomissuojan piiriin. Tähän nähden ja myös julkisen hallinnon luotettavuuden ja kansalaisten oikeusturvan takaamisen vuoksi on tärkeää, että toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen nimitettäessä viranomaisella säilyy viranhaltijalain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettu oikeus riittävän pituisen koeajan määräämiseen, vaikka viranhaltija olisi määräaikaisessa virkasuhteessa hoitanut samoja tehtäviä kuin vakinaisessa virkasuhteessa. Toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen ottamista on siten pidettävä sellaisena viranhaltijan asemassa tapahtuneena huomattavana muutoksena, jota viranhaltijalain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetaan.

********** tehdyssä lyhytaikaisessa viranhoitomääräyksessä ajalle 29. – 31.1.2018 ei ole määrätty koeaikaa. Hänelle on siten voitu vakinaistamisen yhteydessä 1.2.2018 määrätä kuuden kuukauden koeaika.

Mikäli kuitenkin katsotaan, oikaisuvaatimuksen mukaisesti, että koeaika päättyy 29.7.2018, niin koeaikapurun viimeinen päivä on tällöin sunnuntai.

Viranhaltijalain 8 §:n 3 momentin mukaan virkasuhde voidaan purkaa koeajan kuluessa. Viranhaltijalaissa ei ole erityissäännöstä siitä, miten koeajan määräaika on laskettava. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain (150/1930, jäljempänä määräaikalaki) 5 §:n mukaan, kun määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tahi arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Seppo Koskinen on artikkelissaan ”Työsopimuslain mukaisista määräajoista – erityisesti koeaikapurun määräajasta viimeisen päivän ollessa sunnuntai” (Edilex 10.12.2014) todennut, että määräaikalailla on laajempi merkitys kuin mitä sen soveltamissäännöksessä on sanottu silloin, jos muuta säädöstä ei ole.

Koskinen toteaa, että määräaikalain 5 §:ää voidaan analogisesti ja tavanomaisen oikeuden nojalla soveltaa muissa kuin kyseisen lain soveltamispiiriin kuuluvissa tilanteissa. Määräaikalaki lähtee Koskisen mukaan pyhäpäivän kunnioittamisesta ja siitä on perinteisesti lähdetty myös työelämässä. Jos kyse on työpaikan näkökulmasta pyhäpäivästä, jolloin ei tehdä työtä ja jolloin kunnioitetaan vapaana olemista, on vahvat perusteet sille, että sunnuntairauhaa ei työnantajan tarvitse rikkoa ja koeaikapurku voidaan tehdä vasta maanantaina. Koskisen artikkeli koskee työsuhteisia koeaikapurkuja, mutta on työsopimuslain ja viranhaltijalain koeaikapurkua koskevan sanamuodon (”koeajan kuluessa”) yhteneväisyyden vuoksi sovellettavissa myös virkasuhdetta koskevaan koeaikapurkuun.

Elatusturvasihteerin virka on sijoittunut yksikköön, jossa ei tehdä töitä määräaikalain 5 §:ssä säädettyinä päivinä. Edellä mainitun perusteella koeaikapurku on joka tapauksessa voitu toimittaa vielä maanantaina 30.7.2018.

Johtopäätös

Edellä mainittuun viitaten sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo, että perheoikeudellisten asioiden päällikön päätöstä 30.7.2018 § 5 ei ole syytä kumota.

Päätös tullut nähtäväksi 17.10.2018

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.