Työterveyden toimintaperiaatteet strategiakaudelle 2017-2021

Kansliapäällikkö hyväksyy työterveyden toimintaperiaatteet strategiakaudelle 2017-2021:

Helsingin kaupungin työterveyspalvelut sisältävät lakisääteisten ennaltaehkäisevien palvelujen lisäksi yleislääkäritasoisen sairaanhoidon tarvittavine tutkimuksineen ja hoitoineen siten, että ennaltaehkäisevien ja sairaanhoidollisten palvelujen kustannusten suhde on noin 50/50 prosenttia.

Työterveyspalvelujen tuottamisessa keskeisenä periaatteena on henkilöstön yhdenvertaisuuden toteutuminen. Kaupungin henkilöstö saa samaan tarpeeseen saman palvelun työn luonne huomioon ottaen. Eri työtehtävissä on esimerkiksi erilaisia altisteita ja kuormitustekijöitä, joilla on vaikutusta palvelutarpeeseen.

Työterveyspalveluiden käyttöoikeuden ehtona on, että henkilön säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika on vähintään 14 tuntia ja opettajilla 10 tuntia. Edellä mainitut työaikarajoitukset eivät koske lakisääteisiä tai työnantajan määräykseen tai lähetteeseen perustuvia työterveyspalveluja.

Toimialat, liikelaitokset ja virastot laativat palvelusuunnitelmat, joiden sisältö perustuu työterveyden toimintaperiaatteisiin.

Työterveys Helsinki laskuttaa asiakkaitaan palveluiden käytön ja johtokunnan päättämien hinnoitteluperiaatteiden mukaisesti.

Samalla kansliapäällikkö kumoaa 15.9.2008 hyväksymänsä Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen toimintaperiaatteet.

Lisäksi kansliapäällikkö kehottaa kaupunginkansliaa laatimaan ohjeistuksen työterveyden toimintaperiaatteista toimialoille, liikelaitoksille ja virastoille.

Työterveys Helsinki tuottaa työterveyspalvelut Helsingin kaupungin henkilöstölle kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti (9.9.2015 § 209).

Kaupunginhallitus on päättänyt 15.9.2008 Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen toimintaperiaatteista, jotka päivitetään vastaamaan uuden organisaation tarpeita. Toimintaperiaatteet on tarkoituksenmukaista jatkossa päivittää strategiakausittain pysyväisluonteisen ohjeen sijaan, jolloin työterveyspalvelut saadaan vastaamaan kunkin kauden kehittämistavoitteita.

Strategiakaudella 2017-2021 kaupunkitasoiset terveyttä ja työkykyä edistävät kehittämistavoitteet on johdettu kaupungin Työhyvinvointiohjelmasta 2018-2021 ja ne ovat:

1. Ennakoiva työkykyjohtaminen

2. Yksilön vastuu omasta työkyvystä ja terveydestä

3. Toimiva ja monimuotoinen työyhteisö.

Edellä mainitut tavoitteet ja työterveyden toimintaperiaatteet muodostavat perustan toimialakohtaisesti laadittaville palvelusuunnitelmille.

Työterveyspalvelut

Työterveyspalvelut sisältävät ennaltaehkäisevät palvelut sekä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon tarvittavine tutkimuksineen ja hoitoineen. Ennaltaehkäisevät palvelut perustuvat työterveyshuoltolakiin. Lain mukaan työterveyshuollon tehtävänä on yhteistyössä asiakasorganisaation johdon ja henkilöstön kanssa ehkäistä työstä aiheutuvia sairauksia ja tapaturmia, parantaa työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä edistää työyhteisön toimivuutta. Muista työkykyä tukevista palveluista sovitaan erikseen henkilöstöjohtajan kanssa.

Lakisääteisillä palveluilla varmistetaan, että kaupungilla on hyvinvoiva ja toimintakykyinen henkilöstö, terveelliset työolot sekä toimivat työyhteisöt. Keskeisiä ovat työpaikkaselvitykset, erilaiset terveystarkastukset ja työkyvyn tukitoimet sekä neuvonta ja ohjaus työhön ja terveyteen liittyvissä asioissa.

Sairaanhoidollisissa palveluissa pääpaino on työkykyä haittaavien sairauksien hoidossa. Sairaanhoidollisia palveluja ovat yleislääkäritasoinen sairaanhoito ja tutkimukset sekä erikoislääkärikonsultaatiot työkykyongelmissa. Sairaanhoito työterveyshuollossa perustuu aina hoidon tarpeen arviointiin.

Helsingin kaupungin tavoitteena on, että ennaltaehkäisevien palveluiden ja sairaanhoitopalvelujen kustannusten välinen suhde on noin 50/50 prosenttia.

Työterveyspalvelujen piiriin kuuluminen

Työterveyspalvelujen käyttöoikeus on sellaisella kaupungin palveluksessa olevalla henkilöllä, joka saa kaupungilta palkkaetuja. Palkattomien poissaolojen aikana henkilö ei kuulu sairaanhoidollisten työterveyspalvelujen piiriin. Henkilöllä on kuitenkin oikeus saada lakisääteisiä palveluja kuten työhön kuntouttavia ja palauttavia työterveyspalveluja.

Työterveyspalveluiden käyttöoikeuden ehtona on, että henkilön säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika on vähintään 14 tuntia ja opettajilla 10 tuntia. Työaikarajoitukset eivät koske lakisääteisiä tai työnantajan määräykseen tai lähetteeseen perustuvia työterveyspalveluja.

Toimialojen, liikelaitosten ja virastojen palvelusuunnitelmat

Toimialat, liikelaitokset ja virastot laativat palvelusuunnitelmat, joiden sisältö perustuu työterveyden toimintaperiaatteisiin. Palvelusuunnitelma sisältää pidemmän aikavälin vuosikohtaiset tavoitteet, kuvauksen työterveyspalveluista sekä toiminnan tuloksellisuuden seuranta- ja arviointikäytännöt.

Koska työperäiset terveysriskit vaihtelevat toimialoittain ja liikelaitoksittain, palvelut voivat painottua eri tavoin eri tahoilla. Palvelujen painopisteet ja kohdentaminen määritellään asiakastapaamisissa toimialan ja liikelaitosten johdon, esimiesten, henkilöstöhallinnon ja työterveyden palvelutiimin yhteistyönä.

Palvelusuunnitelmien tulee perustua tietoon henkilöstön tilasta, toimialan haasteista ja henkilöstöriskeistä, jotka voivat vaarantaa toiminnan tuloksellisuutta. Yhteisissä tapaamisissa käsitellään mm. työyhteisöjen toimintaa, työolojen terveellisyyttä ja turvallisuutta, henkilöstön voimavaroja, terveydentilaa ja työkykyä sekä työn kuormittavuutta ja työkyvyttömyyskustannuksia.

Kaupunkitasoinen työterveysyhteistyö

Kaupunginkanslia ja Työterveys Helsinki toimivat kumppaneina työterveysyhteistyössä. Käytössä on jatkuvan kehittämisen toimintamalli, jossa tuloksia arvioidaan, tavoitteita asetetaan ja seurataan sekä toimenpiteistä sovitaan säännöllisin väliajoin. Tavoitteita asetetaan tilanneanalyysien pohjalta ja niiden aikajänne muodostuu pidemmästä strategiakaudesta ja vuositasolle erikseen sovittavista toimenpiteistä.

Yhteisesti sovittujen kehittämiskohteiden ja parantamistoimenpiteiden sekä niiden vaikuttavuuden seuranta toteutuu toimijoiden yhteistyönä säännöllisissä tapaamisissa vuosikellon mukaisesti. Seurannassa hyödynnetään olemassa olevia tunnuslukuja ja arvioidaan henkilöstön terveydentilaa, työkykyä ja sairauspoissaoloja, korvaavan työn päiviä, osasairauspäivärahapäiviä, toteutuneita kuntoutuksia sekä työolosuhteiden terveellisyyden seurantaa (työpaikkaselvitysten lukumäärää). Arviointi tehdään suhteessa kaupunkitasoisiin tavoitteisiin, jonka perusteella sovitaan tarvittavista toimenpiteistä.

Työterveyspalvelujen rahoitus

Työterveys Helsinki laskuttaa asiakkaitaan, toimialoja ja liikelaitoksia, palveluiden käytön ja johtokunnan päättämien hinnoitteluperiaatteiden mukaisesti. Työnantajan edustajana kaupunginkanslia hakee työterveyshuollon Kela-korvauksen sekä toimialojen että liikelaitosten osalta.

Kela-korvaus lakisääteisistä, ennaltaehkäisevistä palveluista on noin 60 prosenttia, edellyttäen, että työterveyshuolto ja työnantaja ovat yhteistyössä sopineet työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta. Sairaanhoidon kustannuksista korvataan noin 50 prosenttia.