49. kaupunginosa (Laajasalo, Jollas), Prikitie 12, poikkeamishakemus

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo, Jollas) korttelin 49158 tonttia 6 koskevan poikkeamishakemuksen seuraavilta osin:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Poikkeamislupaa rakennusten enimmäiskorkeudesta eikä poikkeamislupaa autosuojien tai -katosten enimmäiskerrosalasta ei myönnetä.

Muilta osin noudatetaan asemakaavan nro 9265 määräyksiä ja merkintöjä.

Hakija

Asunto-osakeyhtiö Helsingin Prikitie 12 (jättöpäivämäärä 3.9.2018)

Rakennuspaikka

49. kaupunginosan (Laajasalo, Jollas) korttelin 49158 tontti 6

Hakemus

Hakija hakee lupaa kahden kaksiasuntoisen asuinrakennuksen (100,6 k-m² / asunto) rakentamiseen poiketen voimassaolevasta asemakaavasta 9265 siten, että tontin rakennusoikeus ylittyy. Lisäksi hakija hakee lupaa poiketa rakennuksen enimmäiskorkeudesta, autokatosten neliömäärästä sekä pysäköintipaikkojen lukumäärästä.

Tontilla sijaitsee kahden asunnon asuinrakennus, jonka purkamista esitetään ja jonka tilalle esitetään rakennettavaksi kahta kahden asunnon asuinrakennusta.

Tonttitehokkuutta haetaan nostettavaksi tehokkuusluvusta e=0,20 tehokkuuteen e=0,25. Tontin rakennusoikeus ylittyisi nykytilanteesta 80,5 k-m² (25 %). Hakija perustelee hakemustaan rakennusoikeudesta poikkeamista Helsingin uuden yleiskaavan mukaisella täydennysrakentamisella ja Jollaksen asukasmäärän kasvattamisella.

Uusien rakennuksien räystäskorkeus olisi rinnetontin yläosassa asemakaavan mukainen (n. 6,3 m), mutta alarinteessä asemakaavasta poikkeava (8,8 m) ylittäen 1,3 metrillä asemakaavan salliman 7,5 metrin enimmäiskorkeuden. Hakija perustelee enimmäiskorkeudesta poikkeamista rinnetontin tarkoituksenmukaisella hyödyntämisellä ja rakennusten luontevalla sijoittamisella tontille.

Asuntojen auto- ja sisäänkäyntikatoksia esitetään yhdistettäväksi 20 m²:n katokseksi, mikä poikkeaa asemakaavan määräyksestä, jonka mukaan tontille saa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia tai -katoksia enintään 18 m² / asunto, kuitenkin enintään 20 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta. Katosten koon ollessa 20 m² / asunto vastaisi katosten yhteenlaskettu pinta-ala (80 m²) 25 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta. Hakija perustelee autokatoksen sallitusta enimmäiskerrosalasta poikkeamista arkkitehtonisesti yhtenäisellä ilmeellä ja toiminallisesti paremmalla sisäänkäynnillä.

Pysäköintipaikkoja suunnitelmassa on esitetty 1 ap / asunto poiketen asemakaavan määräyksestä 1 ap / 95 k-m². Suunnitelman mukaiset asunnot ovat kooltaan 100,6 k-m² / asunto. Poikkeama asemakaavasta olisi 0,2 autopaikkaa. Hakija perustelee pysäköintipaikoista poikkeamista vähäisenä poikkeamana ja sillä, että 1 ap / asunto on alueella tavanomainen autopaikkamitoitus.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 19.4.1988 vahvistettu asemakaava nro 9265. Asemakaavan mukaan tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tontin tehokkuuslukema on e=0,20, joka vastaa 322 k-m² kerrosalaa (tontin pinta-ala on 1 610 m²). 2-kerroksien rakennuksen enimmäiskorkeus on 7,5 m ja 1-kerroksisen 5 m.

Tontille saa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia tai -katoksia enintään 18 m² / asunto, kuitenkin enintään 20 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta sekä muita asuntojen ulkopuolisia, asumista palvelevia tiloja kuten varasto-, huolto- askartelu-, ja kokoontumistiloja enintään 12 m² / asunto, kuitenkin enintään 15 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta. Kevytrakenteisia katoksia saa rakentaa myös rakennusalan ulkopuolelle. Kellarikerroksen on oltava pääasiallisesti maanpinnan alapuolella.

Rakennuksen vähimmäisetäisyys naapuritontin rajasta on 6 m, jos rajanpuoleisessa seinässä on asuinhuoneiden pääikkunoita, muussa tapauksessa 4 m tai naapurin suostumuksella 2 m. Tontin rajan osalla, jolla viereisen tontin leveys on enintään 6 m, rakennuksen saa kuitenkin sijoittaa 2 m päähän rajasta tai naapurin suostumuksella rajaan kiinni. Rakennuksen vähimmäisetäisyys kadun, liikenne- loma- tai virkistysalueen rajasta, ellei toisin osoiteta, on 2 m. Tontit on kadun puolella aidattava aidalla tai pensasaidalla, milloin maasto ei sitä estä.

Tontilla saa olla tiloja ympäristölle haittaa tuottamatonta pienteollisuus-ja / tai liiketoimintaa varten enintään 20 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta.

Tontin Jollaksentien ja Prikitien puoleiset reunat on osoitettu istutettavaksi alueen osaksi. Prikitien varrella tontit on aidattava katua vasten 80-120 cm korkealla puuaidalla.

Autopaikkojen vähimmäismäärät tontilla ovat: 1 ap / 130 k-m² ja lisäksi kutakin asuntoa kohden tila yhden auton tilapäistä pysäköintiä varten, kun asuntojen lukumäärä on enintään kaksi ja 1 ap / 95 k-m², kun asuntojen lukumäärä tontilla on suurempi kuin kaksi.

Alueella on voimassa Helsingin uusi yleiskaava, jossa rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A4. A4 asuntovaltaisella alueella korttelitehokkuudeksi on määritelty pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Nykytilanteessa rinnetontilla sijaitsee vuonna 1960 rakennettu kahden asunnon kaksikerroksinen asuinrakennus. Hakijan mukaan rakennus on purkukuntoinen. Lähinaapureiden rakennukset ovat hyvin eri ikäisiä. Prikitien varsi on yleisilmeeltään vehreä.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus-palvelun kirjeellä (3.10.2018). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 2 kpl.

Ensimmäinen muistuttaja esittää, että asemakaavan mukainen rakennuskorkeus säilytetään, ja että tontin maaston muoto säilytettäisiin niin hyvin kuin mahdollista. Muistuttajan mielestä rakennussuunnitelman mukaisen alarinteen puoleisen 8,8 m räystäskorkeuden myötä rinne käytännössä katoaisi kokonaan ja loisi ympäristöön kerrostalomaisen tunnelman. Muistuttajan mielestä korkeuden ylityksestä on naapureille haittaa.

Toisen muistuttajan mielestä asemakaavasta poikkeaminen ei ole perusteltua, ellei vastaavaa tonttitehokkuuden nostoa arvoon e=0,25 myönnetä myös muille alueen tonteille. Muistuttajan mielestä alueen tontinomistajat asetetaan muuten selvästi eriarvoiseen asemaan.

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa tonttitehokkuuden noston osalta, koska tehokkuusluvun nosto edistää tontin tarkoituksenmukaista käyttöä. Olemassa oleva infrastruktuuri ja Laajasalon tuleva kasvu puoltavat täydennysrakentamista, mitä on myös jo tapahtunut. Olemassa olevilla asuinalueilla täydennysrakentaminen on tärkeimpiä keinoja vaikuttaa alueiden kehitykseen ja kaupunki pyrkii aktiivisesti luomaan sille edellytyksiä.

Ottaen huomioon tontin muoto ja koko, poikkeamisella mahdollistetaan uusien asuinrakennuksen rakentaminen alueelle soveltuvalla tavalla siten, että asuinrakennusten koko on tarkoituksenmukainen. Tonttia voidaan siis pitää hyvänä mahdollisuutena tehokkaalle täydennysrakentamiselle. Lähialueella on myönnetty vastaavanlaisissa tilanteissa poikkeamisia tonttitehokkuuden suhteen. Tehokkuusluvun nosto edistää voimassa olevan uuden yleiskaavan tavoitteita. Tehokkuuden e = 0,20 -> e = 0,25 nosto koskee ainoastaan asumiseen tarkoitettua kerrosalaa, jotta tontille jää riittävästi piha-aluetta.

Pysäköintipaikkojen vähimmäismäärän osalta voidaan poiketa, sillä haettu poikkeama noudattaa kaupunkisuunnittelulautakunnan 15.12.2015 hyväksymää asuntotonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjetta. Ohjeen mukaan pientalotonteilla, joilla on enemmän kuin kaksi asuntoja, autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 100 k-m² tai 1 ap / asunto.

Asemakaavassa määrätystä rakennuksen enimmäiskorkeudesta (7,5 m) ei myönnetä poikkeamista, sillä rakennukset sijoittuvat rinteeseen itäpuolella sijaitsevia rakennuksia huomattavasti korkeammalle ja ne poikkeavat selkeästi lähiympäristön rakennusten enimmäiskorkeudesta. Muutos nykytilanteeseen on huomattava. Hakija perustelee enimmäiskorkeudesta poikkeamista rinnetontin hyödyntämisellä ja rakennusten luontevalla sijoittelulla tontille. Rinnetontti on kuitenkin hyödynnettävissä täysimääräisesti ilman asemakaavassa määrätyn enimmäiskorkeuden ylittämistä esimerkiksi madaltamalla ylintä kerrosta tai suuntaamalla rakennuksen lapekatto laskemaan rinteen suuntaisesti.

Lisäksi poikkeamista ei voida myöntää autosuojia tai -katoksia koskevasta määräyksestä, jonka mukaan niitä voidaan rakentaa korkeintaan 20 % asemakaavakarttaan merkitystä kerrosalasta. Tontille esitetään neljää asuntoa, jolloin autokatosten yhteenlaskettu pinta-ala olisi 80 m² eli 25 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta. Hakijan esittämät perustelut poikkeamiselle ovat arkkitehtonisesti yhtenäinen ilme ja toiminnallisesti parempi sisäänkäynti.

Hakijan esittämien perustelujen pohjalta poikkeamisella rakennuksen enimmäiskorkeudesta tai autokatoksien enimmäispinta-alaa koskevasta määräyksestä ei voida katsoa olevan sellaisia myönteisiä vaikutuksia alueen luonteeseen tai kaupunkikuvaan, jotka puoltaisivat niiden myöntämistä. Ottaen huomioon Prikitien alue kokonaisuutena sekä muistutuksissa esitetyt seikat, poikkeaminen kaavamääräyksistä koskien enimmäiskorkeutta ja autokatoksien pinta-alaa tehokkuusluvun nostamisen lisäksi johtaisi siihen, että alueen yleisilme muuttuisi liian paljon, vehreys kärsisi ja tontin peittoala kasvaisi liian suureksi. Poikkeamisten myöntämisestä rakennuksen enimmäiskorkeudesta taikka määräyksestä siitä, että autosuojia ja -katoksia saa rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi enintään 18 m² / asunto ja kuitenkin enintään 20 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta ei täten ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä.

Myönnetyn poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2018, 8 §

Maksu

1 000 euroa

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kuulutusteksti kirjaamoon