Helsingin kaupungin energiankulutuksen seurantaan ja raportointiin tarvittavien kulutustietojen kerääminen

Ennen vuotta 2019 julkaistujen asioiden otsikkona näytetään päätöksen otsikko.
HEL 2018-009936
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 200

Helsingin kaupungin energiankulutuksen seurantaan ja raportointiin tarvittavien kulutustietojen kerääminen

Kansliapäällikkö

Päätös

A

Kansliapäällikkö päätti valtuuttaa Helen Oy:n ja sen kilpailuttaman mittauspalvelutuottajan ja kulutustietojen Ediel-/MSCONS-raportointipalvelun toimittajan (tällä hetkellä Empower Oy) toistaiseksi antamaan Helen Oy:n kulutustietokannan tiedot liittymä- ja käyttöpaikkakohtaisesti tuntitasoisina Helsingin kaupungin hallinnoimista ja omistamista sopimuksista kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuudelle.

Lisäksi kansliapäällikkö päätti valtuuttaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän toistaiseksi toimittamaan vedenkulutustietokannan tiedot kohdekohtaisesti tuntitasoisina Helsingin kaupungin hallinnoimista ja omistamista sopimuksista kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuudelle.

B

Samalla kansliapäällikkö päätti kehottaa kaupungin tytäryhteisöjä ja -säätiöitä antamaan tarvittavat suostumukset energian- ja vedenkulutustaan koskevien tietojen luovuttamiseksi kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuudelle.

Päätöksen perustelut

Taustaa

Helsingin kaupunkia koskevat useat energiatehokkuuden parantamista koskevat sitoumukset ja tavoitteet. Näistä merkittävimpiä ovat kaupunkistrategian ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet, työ- ja elinkeinoministeriön kanssa allekirjoitettu kaupunkien energiatehokkuussopimus (KETS) sekä EU:n kanssa allekirjoitettu kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Covenant of Mayors).

Energiatehokkuussopimuksessa Helsinki on sitoutunut raportoimaan vuosittain energiankulutustiedot koko sopimukseen liitetystä rakennuskannasta. Kulutustietoja seurataan vuosittain myös kaupungin ympäristöraportissa ja energiankäyttöraportissa.

Energiankulutustietojen kerääminen ja hyödyntäminen

Helsingin ilmastotavoitteisiin kuuluu hiilidioksidipäästöihin vaikuttaminen koko kaupunkialueella. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan muiden toimenpiteiden lisäksi kattava energiankulutuksen seurantajärjestelmä sekä raportointi. Seurantaa tehdään tuntiperusteisesti energiantoimittajan kautta siirtäen kulutustiedot seurantajärjestelmään, jossa niitä analysoidaan.

Kaupunginjohtaja päätti 3.12.2014, 195 § valtuuttaa Helen Oy:n toistaiseksi antamaan energiansäästöneuvottelukunnalle kaupungin hallintokuntia koskevat tiedot, joita neuvottelukunta tarvitsee kaupungin energiankulutuksen raportointia varten. Samalla kaupunginjohtaja päätti kehottaa kaupungin tytäryhteisöjä ja -säätiöitä antamaan tarvittaessa Helen Oy:lle suostumuksensa energiankulutustaan koskevien tietojen luovuttamiseen energiansäästöneuvottelukunnalle.

Kaupungin 1.6.2017 voimaan astuneen johtamisjärjestelmäuudistuksen jälkeen valtuutus on tarpeen uudistaa. Lisäksi aiempaa valtuutusta pitää tarkentaa liittymä- ja käyttöpaikkakohtaiseksi. Kaupunki koostuu neljästä toimialasta, jotka kaikki tekevät energian- ja vedenhankintasopimuksia käytössään oleviin toimitiloihin ja alueisiin liittyen. Vastaavasti tytäryhteisöt ja liikelaitokset tekevät hankintasopimuksia. Jotta voidaan kaupunkitasoisesti seurata energiankulutusten ja energiatehokkuuden kehitystä sekä koko palvelurakennuskannassa että esim. rakennustyypeittäin, kulutukset pitää koota yhteen tietokantaan.

Kulutustietojen siirtoon tarvitaan sopimuksen omistajan valtuutus tietojen saamiseksi. Helenin ja HSY:n asiakastietokannoissa kaupunki ei ole yksi asiakas, vaan erillisiä asiakkaita ja sopimuskumppaneita voivat olla eri toimialat, palvelut tai jopa toimipisteet. Tämän takia on tarpeen antaa kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuudelle kattava valtuutus kaupungin kaikkien energian- ja vedenhankintasopimusten osalta.

Helsingin kaupunki kilpailutti 2017–2018 uuden kulutus- ja olosuhdeseurantajärjestelmän, jolla kaupungin omistaman rakennuskannan energiankulutuksesta ja -tehokkuudesta saadaan entistä tarkempaa ja ajantasaisempaa tietoa. Tämän järjestelmän elokuussa 2018 aloitettuun käyttöönottoon liittyen tarvitaan voimassa oleva valtuutus kulutustietojen saamiseksi. Käyttöönotosta siirrytään tuotantoon 1.1.2019, jos kulutustiedot on saatu järjestelmään syyskuun aikana.

Niissä kaupungin omistamissa kohteissa, joissa on kaupungin oman toiminnan lisäksi vuokralla kaupungin ulkopuolisia tahoja, joilla on omia sähkösopimuksia, on tarpeen saada tietää kaupungin oman toiminnan kulutuksen lisäksi myös kiinteistön kokonaiskulutus. Osa kiinteistön teknisistä järjestelmistä (valaistus, ilmanvaihto, lämmitys, käyttövesi) on koko kiinteistölle yhteisiä, eikä niiden energiankulutusta voida jyvittää esimerkiksi pinta-alan mukaan. Energiatehokkuuden seurannassa tärkeä tunnusluku ominaiskulutus (kWh/m2) vääristyy ja antaa todellisuutta pienemmän arvon, jos vain osa kiinteistön energiankulutuksesta huomioidaan laskennassa. Tämän takia on tärkeää saada käyttöpaikkakohtaisen kulutustiedon lisäksi myös liittymäkohtainen kokonaiskulutus.

Valtuutuksen tulee kattaa sekä liittymän kokonaiskulutus että myös kaikki kaupunkiorganisaatioon kuuluvien sopijapuolten (toimialat, liikelaitokset) käyttöpaikat ja mittaritiedot. Kaupungin omistamissa rakennuksissa toimivien kaupungin ulkopuolisten toimijoiden omien energiasopimusten kulutustietoja kaupunki ei pyydä eikä tarvitse.

Energiankulutuksen seuranta ja raportointi on tärkein päivittäinen työkalu energiankäytön vähentämiseen, energiatietoisuuden levittämiseen sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen Helsingin talousalueella. Kaupungin eri toimialojen energiansäästö- ja energiatehokkuussuunnitelmat edellyttävät koordinoitua energianseurantaa ja ohjeistusta, jota aiempi energiansäästöneuvottelukunta koordinoi ja valmisteli.

Lopuksi

Hallintosäännön 12 luvun 1 §:n mukaan kansliapäällikkö muun muassa vastaa kaupunkikonsernin kokonaisedun huomioon ottamisesta niissä yhteisöissä, joissa kaupungilla on määräysvaltaa, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty. Lisäksi kaupunginvaltuuston 17.5.2017, § 241 hyväksymän konserniohjeen mukaan kansliapäällikkö antaa tytäryhteisöille tarvittaessa toimiohjeita.

Päätös tullut nähtäväksi 01.10.2018

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 200 § (A).

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 200 § (B).

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Lisätietojen antaja

Atte Malmström, konserniohjauksen päällikkö, puhelin: 09 310 25472

atte.malmstrom@hel.fi

Päättäjä

Sami Sarvilinna
kansliapäällikkö
Tuula Saxholm
rahoitusjohtaja