Vahingonkorvaus, kiinteistön terassivaurio kesä 2018 Laurinnityntie Lassila

Lakipalvelut yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan kaupungin puolelta kasvavat puut ovat sotkeneet hakijan kalusteita ja terassirakenteita As. Oy Lassilan Laurinniityntien puolelle. Jalomäntyjen oksat ulottuvat pihan yläpuolelle, ja puista on tippunut kesän 2018 aikana pihkaa niin paljon, että terassi on ollut osittain käyttökelvoton. Hakija on vaatinut kaupunkia korvaamaan terassin puhdistuskulut ja tähän liittyvät mahdolliset korjauskulut (terassin pinnoituksen uusiminen). Hakija on myös pyytänyt, että kaupunki tulisi poistamaan pihan puolelle ulottuvat oksat.

Puista aiheutuvien haittojen torjunta kuuluu katujen kunnossapitoon ja osittain myös puhtaanapitoon. Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta edellyttää kuntaa pitämään kunnan hallinnassa olevan katuaukion, puiston ja muun näihin verrattavan yleisen alueen käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa. Kunnossapitolaki sallii kunnan antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito ovat laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava.

Vahingonkorvausvaatimuksessa yksilöidyt puut kasvavat käyttö- ja suojaviheralueeksi (A3) luokitetulla, kaupungin kunnossapidettävällä alueella. Käyttö- ja suojaviheralueet ovat laajoja rakennetun ja luonnonympäristön välimaastoon sijoittuvia puistoja ja suojavyöhykkeitä ydinkeskustan ulkopuolella. Alueella on puistomainen ilme, ja sen kasvillisuus muodostuu istutetusta ja luonnonkasvillisuudesta sekä niittymäisistä nurmialueista.

Käyttö- ja suojaviheralueiden nurmikoita leikataan siinä määrin, että käyttö oleskelu- ja pelitoimintoihin on yleensä mahdollista. Alueen puita hoidetaan niiden ikään, lajiin ja kasvupaikkaan soveltuvalla tavalla turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Puille pyritään leikkausten avulla tuottamaan ikävaiheittaisten mittasuhdevaatimusten mukaisesti mahdollisimman pitkä ja turvallinen täysikasvuisen puun ikävaihe. Puiden hoitoleikkauksia tehdään vuosittain kesä-syyskuussa.

Käyttö- ja suojaviheralueilla kasvavista vanhoista puista poistetaan ylläpitoleikkauksin välitöntä vaaraa aiheuttavat oksat ja haarat. Kuolleita ja sairaita oksia voidaan poistaa mihin vuodenaikaan tahansa. Leikkauksia ei saa tehdä keväällä silmujen turpoamisen ja syksyllä talveentumisen aikana.

Kunnossapitopiiriltä saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla on tehty katselmus hakijan ilmoituksen johdosta jolloin on todettu, että kaupungin puolelta kasvavat puut ovat sotkeneet hakijan kalusteita ja terassirakenteita, ilmeisesti pihkalla. Katselmukseen on osallistunut alueen puistovastaava sekä isännöitsijä.

Kunnossapitopiiri on todennut, että kaupungin puolella kasvavien mäntyjen oksat eivät ole suoraan terassin päällä, mutta varjostavat. Kunnossapitopiirin arboristit ovat todenneet, etteivät männyt ole voineet aiheuttaa pihkaongelmaa, huomioon ottaen oksien sijainti. Kunnossapitopiiri on edelleen kertonut että kohteesta on poistettu muutamien vuosien aikana kymmenkunta varjostavaa puuta, ja kolme varjostavaa puuta on sovittu kaadettavaksi. Ko. männyt on suunnitelman mukaisesti kaadettu kaupungin toimesta. Mäntyjen hoitoa ei ole laiminlyöty eikä niissä ollut silmin havaittavaa vauriota tai sairautta.

Pelkästään se seikka, että vahingonkorvausvaatimuksessa yksilöidyt puut sijaitsevat kaupungin alueella, ei perusta kaupungin vahingonkorvausvelvollisuutta. Kaupunki ei myöskään ole välittömästi vastuussa puulajien luontaisista ominaisuuksista, kuten pihkaamisesta. Mänty on tunnetusti pihkaa vuotava havupuu. Jotta kaupunki olisi asiassa vahingonkorvausvelvollinen, olisi asiassa tullut tapahtua jonkinlainen laiminlyönti, eli kaupungin olisi tullut huolimattomuuttaan tehdä tai jättää tekemättä jotakin, jonka vuoksi vahinko olisi syntynyt. Vahingon olisi myös oltava syy-yhteydessä tekoon tai laiminlyöntiin.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella kaupunki on toiminut huolellisesti kaupungin puolelta kasvavien mäntyjen hoidossa. Männyt ovat olleet arvioinnin kohteena, eikä niissä ole todettu mitään poikkeavaa. Mäntyjen oksat eivät ole aiheuttaneet välitöntä vaaraa, eikä männyissä ole havaittu sairautta. Oksat eivät myöskään ole sijainneet suoraan terassin yläpuolella. Ko. mäntyjen osalta ei ole ollut suunniteltuja kunnossapitotoimia mitä olisi laiminlyöty.

Kaupunki katsoo että suurin painoarvo ko. mäntyjen oksien arvioinnissa on annettava puunhoidon ammattilaisten, eli arboristien lausunnolle asiassa. Arboristien lausunto huomioon ottaen on asiassa jäänyt näyttämättä, että kaupungin puolelta kasvavat männyt olisivat aiheuttaneet hakijan kuvaaman pihkaongelman.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella kaupungille ei ole aikaisemmin ilmoitettu männyistä mahdollisesti aiheutuvasta likaantumisvaarasta (mäntyjä on pyydetty poistettavaksi muilla perusteilla, kuten tuijien kasvun häiriintyminen). Kaupunki on ryhtynyt toimiin hakijan kokeman haitan selvittämiseksi ja torjumiseksi sen jälkeen, kun hakija on saattanut asian kaupungin tietoisuuteen. Kaupunki ei ole laiminlyönyt asian selvittämistä. Kaupunki on myös ryhtynyt toimiin hakijan kokeman haitan torjumiseksi.

Asiassa esitettyjen seikkojen perusteella kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti. Asiassa ei ole tullut esiin muitakaan seikkoja, joiden johdosta kaupunki muutoin olisi vastuussa kysymyksessä olevan vahingon korvaamisesta.

Edellä esitetyn perusteella Helsingin kaupunki ei ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 3 §, 6 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57

• se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
• kunnan jäsen.

• päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
• päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
• päätös on muuten lainvastainen.

• päätös, johon haetaan muutosta
• miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
• perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

• päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
• todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
• asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.