Asemakaavan muutos, Kamppi kortteli 4412/1, Simonkatu 7, Kampin hiljentymiskappeli, nro 12611, Helsingin seurakuntayhtymä
Kaupunkiympäristölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle, Kampin hiljentymiskappelin tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12611)
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 14.1.2020 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12611 hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin 4012 tonttia 1 sekä torialuetta.
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet valmisteluaikana esitettyihin mielipiteisiin, kannanottoihin sekä julkisena nähtävilläoloaikana saatuihin lausuntoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Sörnäistenkatu 1, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
Käsittely
Esteelliset: Laura Rissanen (hallintolain 28 §:n 1 momentin 2 kohta)
Esitys on ehdotuksen mukainen.
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Kampin hiljentymiskappelia, joka sijaitsee Kampissa Narinkan laidalla. Kaavaratkaisu mahdollistaa kappelin asiakastilojen laajentamisen. Laajennus ei vaikuta puisen kappelin itsenäiseen asemaan kaupunkitilassa.
Tavoitteena on parantaa kappelin toimintaedellytyksiä vastaanottaa asiakkaita ja järjestää tilaisuuksia.
Uutta kirkollisten rakennusten kerrosalaa on 70 kerrosneliötä. Tontin tehokkuusluku on eₜ = 0,95.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että jalustaosa laajenee ja Simonpuistikkoon johtava porras jää rakennuksen taakse.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Kaavaratkaisu on oikeusvaikutteisen Helsingin yleiskaavan 2016 (tullut voimaan 5.12.2018) mukainen.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Alueella on Kampin hiljentymiskappeli ja sen asiakastilat.
Vuonna 2012 valmistunut hiljentymiskappeli on nykyään tärkeä osa kirkon sosiaalityötä keskellä kaupunkia.
Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 2010.
Helsingin kaupunki omistaa alueen. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.
Kaavaratkaisun kustannukset
Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia. Kaavaratkaisu nostaa alueen arvoa.
Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana
Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Viranomaisyhteistyö
Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:
- Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
- Helen Sähköverkko Oy
- Väylävirasto
- kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Viranomaisten kannanotoissa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. Kannanotoissa tuotiin esille Pisararadan suunnitelma-aineisto, alueen vesijohtojen vaikutus sekä valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön huomioiminen. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että jatkosuunnittelussa tarkennetaan laadittujen suunnitelmien vaikutusta laajennusosan suunnitteluun.
Mielipiteet
Kirjallisia mielipiteitä saapui 1 kpl. Mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistui uudisrakennuksen muotoon ja sijaintiin. Uudisosa ei saisi peittää Danske Bankin asiakassisäänkäyntiä, eikä portaikon alapäähän saisi muodostua varjoisaa paikkaa. Mielipide on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että uudisosaa on muotoiltu uudelleen avonaisemmaksi siten, että portaikko näkyy hieman kutsuvammin Narinkan suunnasta.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §) 27.9.–28.10.2019
Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.
Kaavaehdotuksesta ei tehty muistutuksia.
Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. HSY ilmoitti, että asemakaavan muutos ei edellytä aluetta palvelevien yleisten vesijohtojen ja viemärien siirtämistä.
Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:
- Helen Sähköverkko Oy
- Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
- kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala / kaupunginmuseo
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista viranomaisten lausunnoista.
Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen.
Tarkemmat perustelut
Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 3.10.2019
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 14.1.2019
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 19.09.2019 § 52
Päätös tullut nähtäväksi 21.01.2020
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Janne Prokkola, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 37233