Oikaisuvaatimus rakennusvalvontapalveluiden lupayksikön viranhaltijan pientalon rakentamista koskevasta rakennuslupapäätöksestä 2.10.2018 § 582

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää jättää tutkimatta ********** oikaisuvaatimuksen kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalveluiden lupayksikön viranhaltijan tekemästä rakennuslupapäätöksestä 2.10.2018 § 582, lupatunnus 49-2341-18-A.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

********** ja ********** ovat 17.8.2018 vireille tulleella hakemuksellaan hakeneet lupaa osoitteeseen ********** kiinteistötunnus ********** sijoittuvalle hankkeelleen, joka käsittää kaksikerroksisen paritalon rakentamisen. Rakennuksen julkisivuna on harmaa vaakapaneeli ja vesikatteena on tummanharmaa pelti.

Hanke perustuu Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan maankäyttöjohtajan 9.5.2018 tekemään lainvoimaiseen poikkeamispäätökseen 49-0003-18-S, jossa myönnetään tontin tehokkuusluvun nostaminen e=0,2 lukuun 0,25.

Rakennus ylittää naapurien suostumuksella tontin sisäisen rakennusrajan noin 1,2 metrillä tonttien 91-49-121-17 ja 91-49-121-15 suuntaan. Poikkeamista on pidetty vähäisenä. Ylitykset eivät suuntaudu oikaisuvaatimuksen tekijän tonttia kohti.

Oikaisuvaatimus

********** joka omistaa kiinteistön ********** osoitteessa ********** on hakenut oikaisua mainittuun päätökseen.

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan myönnetyn rakennusluvan perumista. Lupa sisältää poikkeamisella 25 % ylityksen asemakaavan rakennusoikeuteen. Hakija hakee lupaa kolmelle lohkotulle tontin osalle kolmen rakennuksen, 4 asunnon rakentamiselle.

Oikaisuvaatimuksessa on vedottu Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen 2002:47 "jos poikkeaminen on käsitelty vähäisenä, vaikka vähäisyyden rajat ylittyvät, määräytyy valitusoikeus laajemman poikkeamispäätöksen tapaan". Lisäksi oikaisuvaatimuksen mukaan lupa heikentää Kutteritien muiden tonttien oikeusasemaa, asemakaavan olosuhteet turmeltuvat. Lainmuutoksen jälkeen lähialueella on harkittu kymmenkunta hakemusta, joissa on 25 % ylitys. Tehostetun maankäytön seurauksena alue on tiivistynyt, köyhtynyt ja taantunut epäviihtyisäksi. Kaupunkikehitys vääristyy. Helsingin kaupunkistrategia yrittää tavoittaa "maailman toimivimman pääkaupungin" asemaa. Riski olla saavuttamatta tuo tavoite kasvaa, kun Kutteritie, potentiaaliset pientalokaupunginosat, tiivistetään ja devalvoidaan niin, ettei kriittiselle Kasvu- ja voimatekijälle kansainvälisten investoijien yritysten, instituutioiden avainhenkilöille ole tarjota haluttavia elinympäristöjä. Erityisenä syynä mainittuja täydennysrakentamista ja tontin tarkoituksenmukaista käyttöä ei ole yksilöity.

Vastine

Luvanhakijat ovat toimittaneet vastineensa oikaisuvaatimukseen.

Luvanhakijat katsovat, että oikaisuvaatimus on perusteeton, koska rakennusoikeuden lisäys on jo hyväksytty ja saanut lainvoiman. Sen lisäksi tuleva rakennus noudattelee täsmällisesti sekä poikkeamisluvassa että asemakaavassa annettuja määräyksiä. Mitä tulee hänen huomautukseensa symmetrisyydestä, talot ovat varsin symmetrisesti sijoitetut, eivätkä juurikaan poikkea toisistaan ulkoisesti. Alue on pyritty pitämään harmonisena. Luvanhakijat ehdottavat oikaisuvaatimuksen hylkäämistä perusteettomana ja rakennusluvan pysyttämistä voimassa.

Päätöksen perustelut

Maankäyttö- ja rakennuslain 187 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada asia asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi (oikaisuvaatimus). Oikeus vaatimuksen tekemiseen määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin asianosaisen valitusoikeus.

Maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:n mukaan valitusoikeus rakennuslupapäätöksestä on: 1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla; 2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa; 3) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa; sekä 4) kunnalla.

Maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n mukaan valitusoikeus poikkeamispäätöksestä sekä suunnittelutarveratkaisua koskevasta 137 ja 137 a §:n mukaisesta päätöksestä on viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla; sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa; sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa; sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa; kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa; toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Oikaisuvaatimuksessa on viitattu laajempaa, maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n mukaista, muutoksenhakuoikeutta puoltavana seikkana korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen 2002:47, jonka perusteluissa todetaan muun ohella seuraavaa:

"Poikkeamista koskevia maankäyttö- ja rakennuslain menettelysäännöksiä ei ole tarkoitettu sovellettaviksi vähäisen poikkeuksen sisältävään rakennuslupaan. Myöskään valitusoikeutta poikkeamispäätöksestä koskevaa maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:ää ei ole säädetty sovellettavaksi haettaessa muutosta vähäisen poikkeuksen sisältävään rakennuslupaan.

Tähän nähden on katsottava, että vain maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:ssä tarkoitetuilla on oikeus valittaa rakennusluvasta, jonka yhteydessä on myönnetty vähäinen poikkeus rakentamista koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai muista rajoituksista, vaikka muutosta haettaisiinkin sillä perusteella, etteivät sanotut poikkeukset ole vähäisiä.

Valitusoikeus voi rakennusluvastakin kuitenkin perustua maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:ään, jos rakennuslupa on myönnetty ilman maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:ssä säädettyä poikkeusta, vaikka tällainen lupa olisi ollut tarpeen."

Maankäyttö- ja rakennuslain 175 ja 171 §:ssä määritellään poikkeamisen vähäisyys ja sen edellytykset. Sanotun 175 §:n mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi 171 §:ssä säädetyin edellytyksin ja rajoituksin myöntää rakennusluvan, kun kysymys on vähäisestä poikkeamisesta rakentamista koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.

MRL 171 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista, vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista tai johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Nyt myönnetty rakennuslupa perustuu lainvoimaiseen poikkeamispäätökseen. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole valittanut poikkeamispäätöksestä, eikä poikkeamispäätökseen kohdistuvia valituksia voida tutkia
rakennusluvasta tehdyn oikaisuvaatimuksen johdosta.

Rakennusluvassa on käsitelty ja hyväksytty vähäisenä poikkeamana tontin sisäisen rakennusrajan ylitys. Ylitykselle on naapuritonttien suostumus. Ottaen huomioon rakennuksen ja tontin sijainti, rakennusalueen rajan ylityksen vaikutuksien rajoittuminen suppealle alueelle ja naapuritonttien suostumus ylitykselle, poikkeamista voidaan pitää vähäisenä. Poikkeamisen ei myöskään voida katsoa johtavan 171 §:ssä lueteltuihin vaikutuksiin. Valitusoikeus rakennuslupapäätöksestä määräytyy siiten edellä mainitun maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:n mukaan.

********** omistaa kiinteistön ********** osoitteessa ********** Kiinteistö sijoittuu rakennuspaikalta katsottuna viistosti Kutteritien toiselle puolelle. Se ei sijaitse vastapäätä rakennuspaikkaa. Kiinteistöjen nurkkapisteiden välinen etäisyys on lähimmillään noin 19,6 metriä.

********** ei siten ole rakennuspaikan viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja tai haltija. Hän ei myöskään ole sellaisen kiinteistön omistaja tai haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa. Rakennuslupapäätös ei myöskään vaikuta sillä tavoin välittömästi ********** oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun, kuin maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:ssä tarkoitetaan.

Oikaisuvaatimus on edellä mainituin perustein jätettävä tutkimatta.

Päätös tullut nähtäväksi 13.11.2018

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta valituksella se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta valituksella myös

Rakennus- tai toimenpidelupaa koskevassa asiassa:

Maisematyö- tai rakennuksen purkamislupaa koskevassa asiassa:

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoituksen valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.