Määräraha maahanmuuttajien kotoutumisen tukea varten
Määräraha maahanmuuttajien kotoutumisen tukea varten
Päätös
Kaupunginhallitus myönsi maahanmuuttajien kotoutumisen tueksi vuoden 2019 talousarvion määrärahoista yhteensä 1 500 000 euroa talousarvion kohdalta 1 30 01 Kaupunginhallituksen käyttövarat, projektilta 1040201064 seuraavasti:
| Kaupunginkanslia | ||
| Yksikkö/tiimi | Toimenpide | Rahoitus |
| Elinkeino-osasto, työvoima ja maahanmuutto -yksikön maahanmuutto ja työllisyysasioiden tiimi | Hanke 1: International House Helsingin toiminnan vakiinnuttaminen | 232 000 |
| Kaupunginkanslia yht. | 232 000 | |
| Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala | ||
| Palvelukokonaisuus | Toimenpide | Rahoitus |
| Lukio, ammatillinen koulutus ja vapaa sivistystyö -palvelukokonaisuus: Stadin ammatti- ja aikuisopisto | Hanke 1a: Kotivanhempien kielikoulutus ja vertaisryhmätoiminta | 267 500 |
| Varhaiskasvatus ja esiopetus: Leikkipuistotoiminta | Hanke 1b: Kotivanhempien kielikoulutus ja vertaisryhmätoiminta | 132 500 |
| Varhaiskasvatus ja esiopetus -palvelukokonaisuus | Hanke 2: Ulkomaalaistaustaisten lastentarhanopettajien pätevöitymismalli | 120 000 |
| Hallinto- ja tukipalvelut: Kehittämispalvelut | Hanke 3a: Kotoutumisen tukimallin koordinointi ja jalkauttaminen suomen- ja ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen | 56 000 |
| Perusopetus-palvelukokonaisuus | Hanke 3b: Kotoutumisen tukimallin koordinointi ja jalkauttaminen suomen- ja ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen | 22 000 |
| Lukio, ammatillinen koulutus ja vapaa sivistystyö -palvelukokonaisuus: Stadin ammatti- ja aikuisopisto | Hanke 4: Työpaikalla tapahtuvan suomen kielen oppimisen edistäminen Stadin ammatti- ja aikuisopistossa | 98 000 |
| Hallinto- ja tukipalvelut: Viestintäpalvelut | Hanke 5: Monikielisen viestinnän koordinointi koko suunnitelman kattavasti | 54 000 |
| Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala yht. | 750 000 | |
| Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala | ||
| Palvelukokonaisuus | Toimenpide | Rahoitus |
| Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kehittämispalvelut | Hanke 1: Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kohtaamistoiminta | 35 000 |
| Kulttuurin palvelukokonaisuus | Hanke 2: Kulttuurin kummilapset (KuKu) -hankkeen suunnittelu- ja pilotointityöpajat | 8 000 |
| Liikunnan edistämisyksikkö ja kohdennetut liikuntapalvelut | Hanke 3: Vähän liikkuvien ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten aktiivisuutta tukevien pilottitoimipisteiden käynnistäminen | 130 000 |
| Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala yht. | 173 000 | |
| Sosiaali- ja terveystoimiala | ||
| Palvelukokonaisuus | Toimenpide | Rahoitus |
| Nuorten palvelut ja aikuissosiaalityö | Hanke 1: Kotoutumisen sillat -aluekehittämishanke | 197 000 |
| Terveys- ja päihdepalvelut, pohjoisen ja etelän terveysasemat | Hanke 2: Terveydenhoidon yhteistyöpilotti ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden terveydenhuollon erityistarpeiden selvittämiseksi ja vastaanottoaikojen pidentämisen pilotoimiseksi | 148 000 |
| Sosiaali- ja terveystoimiala yht. | 345 000 | |
| Määräraha yhteensä | 1 500 000 |
Käsittely
Teknisenä korjauksena esittelijän perustelujen neljännen kappaleen ensimmäisestä virkkeestä poistettiin sana "miljoonan".
Palautusehdotus:
Mari Rantanen: Esitän asian palauttamista sillä hankkeessa esitetyt toimenpiteet eivät välttämättä edistä kotoutumista.
Toimenpiteiksi esitellään mm. muunkielisten palveluiden sekä erilaisten omien ryhmien perustamista maahanmuuttajille. Voidakseen kotoutua, on ensiarvoisen tärkeää oppia suomen kieltä ja olla osa yhteiskuntaa samojen palveluiden piirissä kuin kantasuomalaisetkin.
Projektit ja hankkeet, joissa maahanmuuttajia eristetään muun muassa omiin vähän liikkuvien ryhmiin tai naisten omiin liikuntaryhmiin, ovat vähintäänkin segregoivia eivätkä edistä kotoutumista ja rinnakkaiseloa suomalaisten kanssa.
Kalasataman terveys ja hyvinvointikeskukseen esitetään pidennettyjä aukioloaikoja ulkomaalaistaustaisille asiakkaille, tämä on ristiriidassa yhdenvertaisuuden kanssa, jota olisi syytä tarkoin noudattaa kaupungin hallinnossa ja palveluissa.
Tämänkaltaisten hankerahoituksien ainoa tavoite voi olla kielen tehokas opettaminen sekä suomalaiseen yhteiskuntajärjestelmään ja kulttuuriin opettaminen.
Esitys ei myöskään sisällä toimenpiteiden seurantaa eikä sitä mikä on kotoutumisen mittari, jolla rahankäyttöä ja vaikuttavuutta seurataan.
Mari Rantasen palautusehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.
Mari Rantanen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen seuraavin perusteluin:
Esitetyt toimenpiteet eivät välttämättä edistä kotoutumista.
Toimenpiteiksi esitellään mm. muunkielisten palveluiden sekä erilaisten omien ryhmien perustamista maahanmuuttajille. Voidakseen kotoutua, on ensiarvoisen tärkeää oppia Suomen kieltä ja olla osa yhteiskuntaa samojen palveluiden piirissä kuin kantasuomalaisetkin.
Projektit ja hankkeet, joissa maahanmuuttajia eristetään muun muassa omiin vähän liikkuvien ryhmiin tai naisten omiin liikuntaryhmiin, ovat vähintäänkin segregoivia eivätkä edistä kotoutumista ja rinnakkaiseloa suomalaisten kanssa.
Kalasataman terveys ja hyvinvointikeskukseen esitetään pidennettyjä aukioloaikoja ulkomaalaistaustaisille asiakkaille, tämä on ristiriidassa yhdenvertaisuuden kanssa, jota olisi syytä tarkoin noudattaa kaupungin hallinnossa ja palveluissa.
Tämänkaltaisten hankerahoituksien ainoa tavoite voi olla kielen tehokas opettaminen sekä suomalaiseen yhteiskuntajärjestelmään ja kulttuuriin opettaminen.
Esitys ei myöskään sisällä toimenpiteiden seurantaa eikä sitä mikä on kotoutumisen mittari, jolla rahankäyttöä ja vaikuttavuutta seurataan.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Määräraha kotoutumisen tueksi kohdennetaan Helsingin kotouttamisohjelman 2017–2021 ja kaupunkistrategian mukaisiin kotouttaviin toimintoihin, joiden kohderyhmänä ovat ulkomaalaistaustaiset helsinkiläiset. Kotouttamisohjelman teemoina ovat Helsinki on osaavan työvoiman kaupunki, Helsinki on maailman vaikuttavin paikka oppia, Helsinki on avoin ja osallistava sekä Helsinki ehkäisee eriarvoistumista. Rahoitettavina kohteina ovat esimerkiksi kotoutumista tukeva toiminta koulutuksen, työllistymisen tai hyvinvoinnin tukemisen keinoin, kotouttamistyön kehittäminen ja uusien palveluiden pilotointi toimialoilla, liikelaitoksissa ja kaupunginkansliassa sekä toimialarajat ylittävien kotoutumistoimintojen käynnistäminen ja jalkauttaminen. Rahoituksella turvataan samalla kotouttamisen kehittämisresurssit vuoden 2019 ajaksi.
Aikaisemmin kaupunginhallitus on vuosittain myöntänyt määrärahaa maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantamiseksi. Muutos esitykseksi kotoutumisen tuen määrärahasta on tehty, sillä elinkeino-osaston työvoima- ja maahanmuuttoyksikön kartoituksen perusteella toimialoilla ja kanslian yksiköillä on tarve lisäpanostukselle kotoutumista tukevien uusien palveluiden pilotointiin kotouttamisohjelman toteuttamiseksi laajemmin kuin vain työmarkkina-asemaan liittyvissä toimissa.
Työmarkkina-aseman parantamiseen varattua määrärahaa on myönnetty noin 1,5 miljoonaa euroa vuosittain. Sen käyttöaste on vaihdellut, mistä syystä prosessia on tehostettu ja seurantaa on kehitetty erityisesti vuodesta 2018 lähtien. Tehostamisen ja kehittämisen ansiosta käyttöaste on saatu kasvuun. Vuoden 2019 rahoituksen osalta esitetyt rahoituskohteet on kerätty ja arvioitu yhtenäisellä haulla ja yhdenmukaisten kriteerien mukaisesti kaikilta toimialoilta ja kanslian yksiköiltä. Aikaisemmista vuosista poiketen haku on myös tehty mahdollisimman aikaisin, jotta toimijoilla olisi mahdollisuus varojen käyttöön heti alkuvuodesta.
Rahoitushakemuksia tuli yhteensä 2 843 970 miljoonan euron edestä: kaupunginkansliasta 1 201 000 euroa, kasvatuksen koulutuksen toimialalta 829 170 euroa, sosiaali- ja terveystoimialalta 757 000 euroa ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta 236 800 euroa. Toiminnoille, joita ei ole ollut mahdollista rahoittaa tästä kokonaisuudesta, on pyritty löytämään rahoituskanava toisaalta. Esitettävissä hankkeissa on huomioitu kaupunkistrategian ja kotouttamisohjelman erityiset painopisteet lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä sekä toimialojen palvelukokonaisuuksien omat rahoitusosuudet.
Maahanmuutto on pysyvä ilmiö Helsingissä, joten vuoden 2019 aikana selvitetään mahdollisuutta esittää kotoutumisen tuen määrärahan liittämistä talousarviossa osaksi maahanmuutto- ja työllisyysasioiden kokonaismenoja. Pysyvällä rahoituksella voidaan taata kotouttamistyön kehittämisresurssit ja osaaminen pitkällä aikavälillä.
Kaupunginhallitus 14.01.2019 § 25
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Mika Raatikaisen ehdotuksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Laura Kyntölä, erityissuunnittelija, puhelin: 310 36666
Päätös tullut nähtäväksi 04.02.2019
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Laura Kyntölä, erityissuunnittelija, puhelin: 09 310 36666