Korkeasaarenluodon luonnonsuojelualueen perustaminen

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Suojelun perusteet

Korkeasaarenluoto on yksi Helsingin luonnonsuojeluohjelman 2015–2024 alueista. Kaupungin luonnonsuojeluohjelmaa toteutetaan perustamalla luonnonsuojelualueita.

Korkeasaarenluoto täyttää luonnonsuojelualueen perustamisen yleiset edellytykset (luonnonsuojelulaki 10 §): uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eliölaji, eliöyhteisö tai ekosysteemi, jonka suojelutason säilyttämistä luonnonsuojelualueen perustaminen parantaa.

Rauhoituksen tarkoitus

Luonnonsuojelualueen tarkoituksena on säilyttää monipuolinen pesimälinnusto, johon kuuluu myös uhanalaisia lajeja. Rauhoitusmääräysten avulla voidaan estää liiallinen ihmisen linnustolle aiheuttama häiriö.

Valmistelu

Korkeasaaren eläintarha on esittänyt saarta suojelualueeksi. Tiedot alueen linnustosta on saatu Matti Luostarisen pesimälinnuston laskenta-aineistosta.

Luonnonsuojelualueen perustamisella on merkitystä luonnonsuojelun lisäksi lähinnä eläintarhassa kävijöille ja työskenteleville, minkä vuoksi erillistä osallistamista ei ole järjestetty.

Kaupunkiympäristön toimialan ympäristönsuojeluyksikkö on valmistellut luonnonsuojelualueen perustamisesityksen ja laatinut alueelle hoito- ja käyttösuunnitelman, joka on esitysehdotuksen liitteenä 1. Suunnitelmassa on esitetty tarpeelliset toimenpiteet luonnonympäristön hoitamiseksi. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy hoito- ja käyttösuunnitelman luonnonsuojelualueen perustamisen yhteydessä.

Alueen sijainti ja rajaus

Korkeasaarenluoto on Korkeasaaren länsipuolella sijaitseva pieni (0,58 ha) kallioluoto. Suunniteltu luonnonsuojelualue sisältää Korkeasaarenluodon ja sitä ympäröivän vesialueen 25 metrin säteeltä.

Kiinteistötiedot ja omistus

Perustettava luonnonsuojelualue sijaitsee kiinteistöllä 91-432-5-2, Töölön vesi. Kiinteistön omistaja on Helsingin kaupunki.

Lainhuutotodistus on esitysehdotuksen liitteenä 2.

Kaavatiedot

Asemakaavan 9222 mukaan luoto on eläintarha-aluetta. Luonnonvaraisten lintujen suojelu on eläintarhan toiminta-ajatuksen ja alueen pääkäyttötarkoituksen mukaista eikä vaadi asemakaavan muutosta rauhoituspäätöksen saamiseksi.

Luonnon monimuotoisuus

Korkeasaarenluoto on kallioluoto. Sen lintulajisto ja parimäärät ovat luodon pieneen kokoon nähden huomattavia. Avaintekijänä ovat heinikkoiset painanteet. Luoto on erittäin uhanalaisen selkälokin (viime vuosina 1–3 paria) pesimäpaikka. Luodon uusi valtalaji on ollut vuodesta 2013 alkaen vaarantunut naurulokki (225 paria v. 2016). Luodolla pesii myös suuri tiirayhdyskunta (lähinnä kalatiiroja, enimmillään 90 paria), kalalokkeja, harmaa- ja merilokki sekä joinakin vuosina myös vaarantunut isokoskelo ja erittäin uhanalainen tukkasotka.

Alueen käyttö

Korkeasaarenluodolla on merkitystä lähinnä eläintarhassa kävijöille lintujen tarkkailukohteena. Luodon linnuston tarkkailu on helposti mahdollista Korkeasaaren rannasta tai näkötornista.

Rauhoitusmääräykset

1. Alueella on kielletty:

• maa-ainesten, kivien tai kaivoskivennäisten ottaminen, maa- ja kallioperän vahingoittaminen ja muuttaminen
• rakennuksien, rakennelmien, teiden tai polkujen rakentaminen
• puiden, pensaiden tai muiden kasvien sekä sienien tai niiden osien ottaminen tai vahingoittaminen
• luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai häiritseminen tai niiden pesien hävittäminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen
• muut toimet, jotka vaikuttavat epäedullisesti alueen luonnonoloihin, maisemaan tai eliölajien säilymiseen

2. Liikkumisrajoitukset:

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi alueella on kielletty maihinnousu ja liikkuminen 25 metriä lähempänä luotoa lintujen pesimäaikana 1.4.-15.8. Liikkumiskielto ei yllä Korkeasaaren pääsaareen, vaan kattaa sen ja Korkeasaarenluodon välisen salmen karttaliitteen mukaisesti.

3. Edellisistä yleismääräyksistä poiketen alueella on sallittu:

• kalastaminen 16.8.–31.3.
• haitallisten vieraslajien poistaminen, mukaan lukien minkin ja supikoiran laillinen pyynti
• tekopesien ja muiden lintujen pesintää edistävien rakenteiden rakentaminen
• muut hoito- ja käyttösuunnitelman mukaiset toimenpiteet

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen luonnonsuojelualuetta koskevista rauhoitusmääräyksistä, jos poikkeaminen ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta ja on tarpeen alueen hoidon, käytön tai tutkimuksen kannalta.

Korvausmenettely

Rauhoitus ei aiheuta Helsingin kaupungille taloudellisesta haittaa, joten kaupunki ei vaadi rauhoituksesta valtiolta luonnonsuojelulain mukaista korvausta.

Kuva: Korkeasaarenluodon luonnonsuojelualueen sijainti ja rajaus (musta viiva).

Päätös tullut nähtäväksi 06.02.2019

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 13, 14, 16, 18 ja 20 §:t.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 19 § (Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusaika päättyy 20.3.2019 klo 16.15. ).

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon silloin, kun se on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen

Valitusviranomainen on Vaasan hallinto-oikeus.

Vaasan hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon asiointiosoitteet ovat seuraavat:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15-16.00.