Asemakaavan muutos nro 12683, Pasila tontit 17018/2 ja 3, Opastinsilta 8a ja 8b, Kiinteistö Oy Helsingin Opastinsilta 8

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee korttelia 17018, joka sijaitsee Itä-Pasilassa osoitteessa Opastinsilta 8. Kaavaratkaisu mahdollistaa nykyisen, mitoitukseltaan ja talotekniikaltaan vanhentuneen toimistorakennuksen korvaamisen uusilla hybridirakennuksilla, joiden alakerroksissa on liike- sekä toimistotiloja ja ylemmissä kerroksissa asuntoja.

Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan se, että täydennysrakentaminen toteutuu alueen kulttuuriarvot ja kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymät Itä-ja Länsi-Pasilan kehittämisperiaatteet huomioiden.

Uutta asuntokerrosalaa on noin 5 800 k-m², toimistokerrosalaa noin 3 850 k-m² ja liiketilakerrosalaa noin 1 950 k-m². Korttelitehokkuus eₖ= 3,98. (11 600 k-m2/2916 m2). Asukasmäärän lisäys on noin 170 henkilöä. Toimistotilan määrä vähenee noin 2 200 – 4 700 k-m².

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että maantasokerrosten liiketilat elävöittävät Asemapäällikönkadun, Ratamestarinkadun ja Opastinsillan jalankulkuympäristöä, korttelissa säilyy toimitiloja ja asuntotuotantoa edistetään.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että asuntotuotantoa edistetään toiminnallisesti sekoittuneella alueella tarjoten asukkaille samalla parempia lähipalveluita ja hyödyntäen olemassa olevaa joukkoliikennettä. Helsingin yleiskaavassa 2016 alue on kantakaupunkialuetta merkinnällä C2. Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.

Hanke on kaupunkiympäristölautakunnan 8.10.2019 hyväksymien Itä- ja Länsi-Pasilan kehittämisperiaatteiden mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Kortteli 17018 on toimistorakennusten korttelialuetta (KT) ja tällä hetkellä korttelissa sijaitsee vuonna 1974 valmistunut 6-kerroksinen toimistorakennus. Autopaikat sijaitsevat pihakannen alla olevassa paikoitushallissa. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Ilmo Valjakka. Korttelin pohjoispuolella sijaitsee Eläketurvakeskuksen 12-kerroksinen toimistorakennus. Ympäristön muu rakennuskanta edustaa 1960- ja 70-luvuille tyypillistä betonielementtiarkkitehtuuria. Rakennukset ovat pääosin 3–8 kerroksisia.

Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1983.

Helsingin kaupunki omistaa korttelialueen. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia. Asemakaavamuutos nostaa alueen arvoa karkeasti arvioiden noin 10 milj. euroa ja kaupunki saa kaavan muutoksen johdosta vuokratuloa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi kaupunginmuseon kanssa.

Viranomaisten kannantotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat pelastustie- ja varatiejärjestelyihin, maanalaisiin tiloihin ja palotekniseen suunnitelmaan (pelastuslaitos), olemassa oleviin maanalaisiin viemäri- ja yhteiskäyttötunneleihin (Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY vesihuolto) ja Opastinsilta 8 toimistorakennuksen säilyttämismahdollisuuksien selvittämiseen (kaupunginmuseo).

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että viitesuunnitelmia laativalle suunnittelijalle on toimitettu tieto kannanottojen olennaisesta sisällöstä, maanalaiset tunnelit on merkitty kaavakarttaan ja Kaupunginmuseon kanssa on neuvoteltu Opastinsilta 8:n uudisrakennuksen kaupunkikuvallisesta ilmeestä.

Mielipiteet

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat kaupunkilinnuston elinolojen turvaamiseen, uudisrakennusten kaupunkikuvallisesta sopivuudesta olemassa olevaan 1970-luvun rakennuskantaan ja rakennusvaiheen pölyn ja melunhallintaan. Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että viitesuunnitelmia laativalle suunnittelijalle on toimitettu tieto kannanottojen oleellisesta sisällöstä. Palautetta on käyty läpi hankkeen kanssa ja suunnitelmaa on kehitetty OAS-vaiheen jälkeen. Kirjallisia mielipiteitä saapui 3 kpl.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 18.1.– 16.2.2021, mistä ilmoitettiin maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotuksesta tehtiin 1 muistutus. Muistutuksessa esitetyt huomautukset kohdistuivat rakennusten lasipintojen haittoihin lintujen turvallisuuden kannalta ja kaupunkilinnuston pesäpaikkojen tarpeeseen.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaislausunnot seuraavilta tahoilta:
Helen Sähköverkko Oy, HSY, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) sekä kaupunginmuseo. Lausunnot kohdistuivat muutosalueella sijaitsevaan Helen Sähköverkko Oy:n muuntajaan, muutosalueen halki kulkevaan viemäritunneliin, rakennuksen meluntorjuntaan sekä nykyisen purettavaksi suunnitellun toimistorakennuksen kulttuurihistorialliseen arvoon ja Itä-Pasilan identiteettiin.

Kaupunginmuseo toteaa 17.2.2021 mm, että Ilmo Valjakan 1973-74 suunnitteleman toimistorakennuksen arkkitehtuuri on korkeatasoista, ja että rakennus on yksi Itä-Pasilan rakennustaiteellisesti laadukkaimmista kohteista. Kohteella on rakennushistoriallista ja kulttuurihistoriallista arvoa Itä-Pasilan alkuperäisen asemakaavan ihanteiden ilmentymänä. Rakennus on osa kaupunkikuvallista kokonaisuutta, ja se yhdessä Opastinsilta 6:n kanssa muodostaa tasapainoisen näkymän keskeisen kävely-yhteyden Opastinsillan ja autoliikenteen Asemapäällikönkadun varrella. Kaupunginmuseo pitää valitettavana ettei sen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
antamaa lausuntoa ole otettu riittävästi huomioon. Tämän johdosta kaupunginmuseo ei puoltanut kaavaehdotusta, vaan katsoi, että täydennysrakentamisen suunnittelussa tulisi ympäristön ja kohteen arvot ottaa paremmin huomioon.

Kaupunginhallitus katsoo kaavaselostukseen ja vuorovaikutusraporttiin viitaten, että vaikka museon lausunnossa esitetty ajatus Itä-Pasilan alkuperäisestä identiteetistä tulevien asemakaavamuutosten lähtökohtana on kannatettava, periaatteen tinkimätön soveltaminen voi nykytilanteessa johtaa toiminnallisesti puutteelliseen lopputulokseen. Rakennusten käyttötarkoitukset ja tietyllä vaihteluvälillä myös rakentamisen tehokkuus on pyritty sopeuttamaan nykyisiin, muuttuneisiin tarpeisiin. Asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa on alkuperäisiä suunnitteluperiaatteita tulkittu yleispiirteisemmin ja pyritty säilyttämään alueen keskeiset ominaispiirteet, kuten keskuksen hahmottuminen yhtenä kokonaisuutena, monitasoiset kulkuväylät, ruutukaavan mittasuhteet ja korttelijako. Sen sijaan rakennusten käyttötarkoitukset ja tietyllä vaihteluvälillä myös rakentamisen tehokkuus on pyritty sopeuttamaan nykyisiin, 1970-luvun tilanteesta muuttuneisiin tarpeisiin. Rakennuksen korjauskelpoisuutta ja muunnettavuutta tutkittiin, mutta selvityksen perusteella rakennusrungon mitoitus ei mahdollista nykyvaatimusten mukaisia toimistotiloja, eikä rakennus mm. kerroskorkeutensa vuoksi ole muunnettavissa asunnoiksi.

ELY-keskus kiinnitti lausunnossaan huomiota kaavaehdotuksen mukaisen asuin- ja työpaikkarakentamisen korttelialueen korkeaan melutilanteeseen ja tuloilman puhtauden turvaaviin kaavamääräyksiin ja esitti niihin lukuisia täsmennyksiä.

Kaupunginhallitus viittaa kaava-asiakirjoista ilmenevään selvitykseen, jonka mukaan kaavassa on annettu riittävät määräykset liikenteen ympäristöhaittojen huomioon ottamiseksi ja jatkosuunnittelun ohjaamiseksi.

Lisäksi seuraavat tahot ilmoittivat, ettei ole lausuttavaa: Helen Oy, HSL ja Väylävirasto (ent. Liikennevirasto).

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Kaavan tavoitteet huomioon ottaen, kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä esitettyjen huomautusten johdosta.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ei tehty muutoksia julkisen nähtävilläolon jälkeen. Aineistoon tehdyt muut täydennykset on esitetty kaavaselostuksen viimeisessä luvussa.

Tarkemmat perustelut

Kaavaratkaisun vaikutukset ja tarkemmat perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Kaupunginhallitus 10.05.2021 § 350

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36154

Kaupunkiympäristölautakunta 20.04.2021 § 194

Esitys

13.04.2021 Pöydälle

Esittelijä

Lisätiedot

Ville Purma, arkkitehti (asemakaavoitus), puhelin: 310 37261

Sakari Mentu, arkkitehti (rakennussuojelu), puhelin: 310 37217

Matti Neuvonen, diplomi-insinööri (melu ja ilmanlaatu), puhelin: 310 37311

Oula Rahkonen, arkkitehti (kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu), puhelin: 310 27273

Aleksi Räisänen, liikenneinsinööri (liikenne- ja katusuunnittelu), puhelin: 310 37229

Ilkka Aaltonen, va. yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 36441

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 04.12.2020 § 59

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911

Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883

Päätös tullut nähtäväksi 25.05.2021

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Kunnan jäsenen, asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai ehyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.