Puistosuunnitelma, Ruukinlahdenpuiston länsiosa, Lauttasaari, nro VIO 5824/1

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Suunnittelualue käsittää Ruukinlahdenpuiston länsiosan. Ruukinlahdenpuisto sijaitsee Lauttasaaren (31) kaupunginosassa, osa-alueella Myllykallio (313). Suunnittelualue on esitetty piirustuksessa VIO 5824/1.

Ruukinlahdenpuisto on asemakaavoissa numero 2948 (vuodelta 1961) sekä numero 4866 (vuodelta 1951) osoitettu puistoalueeksi.

Ruukinlahdenpuiston länsiosan alueelle on kaupunkiympäristölautakunta hyväksynyt 22.3.2022 (§ 178) ylipainehallin rakentamisen sallivan kaavamuutoksen numero 12689, jossa osa puistosta on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Asemakaavan numero 12689 on saanut lainvoiman 22.8.2023. Puistosuunnitelma on laadittu asemakaavan numero 12689 mukaan.

Ruukinlahdenpuiston itäosaan on maankäyttöjohtaja 15.3.2021 (§ 38) hyväksynyt puistosuunnitelman VIO 6169/1, jossa alueelle on osoitettu koira-aitaus ja hulevesien laskeutusallas sekä suotopato. Puiston itäosan rakennustyöt ovat valmistuneet.

Suunnittelualue sijaitsee Lauttasaarentien ja Länsiväylän välisellä alueella rajautuen lännessä Lahnalahdentiehen ja idässä Ruukinlahdentiehen sekä Ruukinlahdenpuiston itäosaan. Ruukinlahdenpuisto on maastoltaan tasaista ja alavaa. Puiston itäpuoli on puustoista. Puiston länsipuolella on avointa nurmikenttää ja Lahnalahdentien puolella sorapintainen alue, jossa on ollut Länsimetron väliaikainen varastoalue vuosina 2008-2017. Tämän jälkeen aluetta on käytetty tarvittaessa väliaikaisena lumen varastointialueena. Lauttasaarentien ja Ruukinlahdentien varsilla kasvaa puustoa. Puiston pohjoisreunalla on Länsiväylän meluvalli.

Ruukinlahdenpuistossa ei ole arvokkaiksi määriteltyjä luontokohteita. Puiston kosteikkouomassa ja niittypintaisella meluvallilla on runsas, monimuotoinen kasvillisuus, mitä tavoitellaan myös uuden uoman rakentamisen jälkeen.

Alueella kasvaa haitallisia vieraslajikasveja kuten lupiinia ja kurtturuusua. Niiden poisto huomioidaan suunnittelussa.

Suunnittelualue on vanhaa merenpohjaa tai merenrantaa. Alueen luonnontilainen pohjamaa on pääosin savea tai silttiä, jonka päällä on täyttöä 1-6 metriä. Pohjatutkimusten yhteydessä vuonna 2020 todettiin maaperässä pieniä määriä jätettä. Maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu alkuvuodesta 2021, ja tulosten mukaan maaperässä esiintyy vähäisiä määriä jätteitä ja paikallisesti kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Maaperän pilaantuneisuuden tarkentamiseksi kohteessa on tehty lisätutkimuksia syksyn 2022 aikana. Tutkimuksissa esille tulevat pilaantuneet maat poistetaan rakentamisen yhteydessä.

Hulevedet kerääntyvät nykytilanteessa alueen keskiosalla nurmikentän keskiosaan ja painanteisiin. Pohjoisosassa hulevedet ohjautuvat meluvallin alareunaan muodostuneeseen kosteikkoon. Etelässä ja lännessä hulevedet ohjautuvat suunnittelemattomasti Lauttasaarentien ja Lahnalahdentien katualueelle.

Suunnittelualueen käyttäjiä ovat alueen asukkaat ja koululaiset sekä pelikentälle sijoittuvasta ylipainehallista vastaavan paikallisen jalkapalloseuran jäsenet. Puiston länsipää palvelee lumen välivarastoinnin tarpeita. Lumen vastaanottopaikan sijainti perustuu Lauttasaaren lumenkäsittelyä koskevaan selvitykseen, jonka mukaan Ruukinlahdenpuisto on rajallisista vaihtoehdoista vähiten muuta haittaa aiheuttava alue.

Suunnittelun tavoitteena on sijoittaa puistoon uudet laajat toiminnot huomioiden puiston maisemarakenne, monimuotoisuustavoitteet sekä viihtyisyys. Lumen väliaikainen varastointipaikka ja tekonurmikenttä, jolle pystytetään talvikausien ajaksi ylipaineharjoitushalli on sijoitettu niin, että olevia puita joudutaan kaatamaan mahdollisimman vähän. Tavoitteena on lisätä puiston monimuotoisuutta muuttamalla reuna-alueiden nurmikoita niityiksi sekä kehittämällä luonnonmukaisen hulevesipainanteen biologista monimuotoisuutta.

Suunnitelman sisältö

Suunnitelmassa on asemakaavassa numero 12689 pelikentäksi osoitetulle alueelle suunniteltu 46 x 60 m laajuinen tekonurmipintainen jalkapallokenttä ja paikka ylipaineharjoitushallille liittyville teknisille tiloille. Suunnitelmassa on hallin yhteyteen asemakaavassa huoltorakennusten rakennusalaksi (hr) osoitetulle alueelle varattu tilaa varastokontille ja sosiaalitilalle pukuhuoneineen. Pallokenttäalue esitetään kauttaaltaan aidattavaksi kolmilanka-aidalla, mitä asemakaava edellyttää. Kentälle on kävely-yhteys niin Ruukinlahdentien kuin Lauttasaarentien suunnasta sekä puistosta uusia puistokäytäviä pitkin.

Pallokentän länsipuolella kentän ja aidan väliin sijoittuu vähintään neljä metriä leveä huoltoajoväylä. Suunnitelmassa on huomioitu, että sammutusyksikkö ja ambulanssi mahtuvat ajamaan huoltoportista. Pelastus tapahtuu nostolavalla Lauttasaarentien suunnasta. Lumen välivarastointipaikalle ajo tapahtuu Lahnalahdentieltä.

Pyöräily- ja kävely-yhteydet kentälle on huomioitu ja pallokentälle johtavien pääkäytävien varrelle, kulkuporttien luokse, on esitetty pyöräpysäköintipaikkoja. Myös pallokentän välittömään läheisyyteen on kaavamääräyksen mukaisesti 30 runkolukittavaa pyöräpaikkaa.

Lumen varastointialue on pinta-alaltaan noin 3200 m². Aidattua ja porteilla suljettavissa olevaa aluetta käytetään runsaslumisina talvina lumen tilapäisenä varastointipaikkana. Suunnitelmassa on varauduttu myös siirrettävän lumensulatuslaitteiston sekä siihen liittyvien suodatuslaitteistojen ja työmaakoppien sijoittamiseen alueelle. Kesäksi laitteisto ja työmaakoppi poistetaan ja asfaltoitu kenttä on käytettävissä muihin toimintoihin kuten peleihin ja kokoontumisiin. Lumen varastointialuetta varten nykyiseen meluvalliin liittyviä maastonmuotoja leikataan alueen tasaamiseksi. Reuna-alueille lisätään runsaasti uusia istutuksia.

Suunnittelualueen pohjoisosaan muotoillaan mutkitteleva, luonnonmukainen hulevesiuoma. Suunnitelma-alueen koillisosassa säilytetään nykyistä kosteikkoa ja sen kasvillisuutta. Nykyinen maisemassa erottuva terijoensalava säilytetään hoitoleikkauksen jälkeen, ja leikatut rungot sijoitetaan hulevesipainanteeseen osaltaan lisäämään biologista monimuotoisuutta. Hulevesiuoma muodostaa yhtenäisen rehevän kokonaisuuden, joka jatkuu suotopenkereen jälkeen edelleen Ruukinlahdenpuiston itäosaan. Hulevesiuoman itäpäähän on sijoitettu hyönteishotelli.

Pintamateriaalit, kasvillisuus ja rakenteet

Pelikentän länsipuolelle sijoittuva lumenkasausalue edellyttää pohjamaan vahvistamista ja asfaltointia. Aluetta jäsennetään graniittikivin tehdyillä rajauksilla ja eri toimintoja tukevilla kuvioinneilla kuten koripallo ja juoksurata. Jalkapallokentän pintamateriaalina käytetään tekonurmea. Puistokäytävät ovat kivituhkapintaisia.

Osa puiston nykyisestä puustosta on kärsinyt tiiviistä maaperästä ja on siksi huonokuntoista ja niiden on arvoitu jäävän lyhytikäiseksi. Puistosuunnitelmaa laadittaessa on erityisesti mietitty keinoja olevien puiden säilyttämiseksi. Puita säilytetään aina kun puun kunto ja rakentamisen laajuus suinkin sallii. Puiston länsiosasta joudutaan tämän puistosuunnitelman mukaisesti poistamaan noin 35 kunnoltaan vaihtelevaa runkopuuta. Osa rungoista sijoitetaan puiston niittyalueille lahopuiksi. Puiston lajistoa monipuolistetaan ja puiden määrää kasvatetaan istuttamalla noin 50 puuta, joista osa on lehti- ja havupuita ja osa kukkivia pienpuita. Lauttasaarentien varteen istutetaan monilajisia ja -kerroksellisia pensasryhmiä. Kosteikkoaluetta laajennetaan ja kehitetään monimuotoiseksi luonnonkasvillisuutta hyödyntäen. Puiston reuna-alueet hoidetaan pölyttäjiä palvelevina monimuotoisina niittyinä.

Valaistus

Alueella ei ole ennestään valaistusta. Alueen uusi valaistus tullaan toteuttamaan LED-valaisimilla. Molemmat puistossa olevat kentät sekä puistoraitit valaistaan. Kenttien valaistus tullaan hoitamaan valonheittimillä, jotka asennetaan häikäisyn minimoimiseksi hieman tavanomaista matalammalle ja valo kohdistetaan valaisemaan ensisijaisesti kenttää. Valotasoa voidaan säätää yöksi. Talvisin jalkapallokentälle sijoitettavalla ylipainehallilla on oma erillinen valaistuksensa.

Tasaus ja kuivatus

Suunnittelualueen pohjois- ja itäosassa tasaus noudattaa nykyistä. Pallokenttää ja lumitilaa varten maanpintaa muotoillaan. Palloilukentän keskeltä maanpinta asettuu korkotasolle +3.43, jolloin maanpinta nousee noin 60 cm nykyiseen verrattuna. Lumen välivarastointiin vaadittavan tilan muodostamiseksi nykyistä Länsiväylää rajaavaa maavallia leikataan. Lisäksi maanpintaa leikataan hulevesien hallintarakenteiden kohdalla.

Jalkapallokenttä kuivatetaan salaojilla. Kentän reuna-alueilta ja sen vieressä sijaitsevalta asfalttipintaiselta lumenkasausalueelta pintavaluma ohjataan kouruihin ja/tai painanteisiin, joita pitkin vedet kulkevat luonnonmukaisen hulevesiuoman laskeutusaltaaseen.

Lumenkasausalueen ja jalkapallokentän hulevesien käsittelyllä parannetaan alueelta purkautuvien vesien laatua ja ehkäistään vastaanottavan merenlahden pilaantumista. Käsittelyn tavoitteena on suodattaa tekonurmen ja lumenläjityksen pintavalumasta suuremmat roskat ja kiintoaines. Hulevesien käsittelyprosessissa on neljä vaihetta: laskeutus, karkeasuodatus, kosteikkokäsittely ja jälkisuodatus. Kosteikkokäsittelyssä pyritään hyödyntämään jo nykyisin niitty- ja kosteikkokasvillisuutta kasvavaa alavaa maaston osaa puiston pohjoisreunalla sekä uutta laajennettua ja hiljalleen kehittyvää, monimuotoista kosteikkoaluetta. Hulevesien hallintarakenne vaatii säännöllistä ylläpitoa.

Puiston muiden nurmialueiden käytettävyyttä parannetaan ohjaamalla hulevesiä pinnantasauksella hulevesikosteikkoon, josta yli valuva vesi ohjataan nykyiseen maanalaiseen purkuputkeen puiston itäosassa.

Lumensulatuksesta purkavat sulamisvedet johdetaan puhdistettuna hulevesiviemäriin. Suunnitelmaan varataan tila suodatuslaitteistolle ja viemäriliittymä.

Puiston suunnitteluratkaisut on esitetty puistosuunnitelmassa VIO 5824/1 (liite 2). Suunnitelman tarkempi kuvaus ilmenee liitteenä olevasta suunnitelmaselostuksesta (liite 1).

Puisto sopeutuu alueella voimassa olevan asemakaavan numero 12689 mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Vuorovaikutus

Ruukinlahdenpuiston puistosuunnitelma on laadittu kaupunkiympäristön toimialan toimeksiannosta.

Puistosuunnitelmaluonnos oli sähköisesti nähtävillä Helsingin kaupungin verkkosivulla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat kohdassa Katu- ja puistosuunnitelmat 1.2. – 15.2.2023 välisenä aikana.

Saadut muistutukset on kirjattu vuorovaikutusmuistioon, joka on liitteenä 3.

Kustannukset ja aikataulu

Suunnittelualueen pinta-ala on 22 278 m².

Puistosuunnitelman rakennuskustannukset ovat noin 3 097 227 euroa eli noin 139 euroa/m² (alv 0 %). Ylipainehallin kustannukset eivät sisälly puistosuunnitelmaan.

Suunnittelualueen hoitoluokat ovat ABC-luokitus: A2, A3, B3 ja B2 ja RAMS-luokitus R2, R4, A3, A2.

Vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat noin 9236 euroa eli 0,41 euroa/m² (alv 0 %).

Puiston rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristön toimialan toimintasuunnitelmassa 2023-2024.

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 04 01 01, Uudet puistot ja liikunta-alueet perusparannus.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaan lautakunta päättää katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia.

Puistosuunnitelma mahdollistaa puiston peruskorjauksen. Suunnitelman voidaan katsoa olevan taloudellisesti merkittävä.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 90 § 1-3 momentti.

Kuntalaki 29 §

Tiedoksianto

Päätös toimitetaan yleistiedoksiantona, koska vastaanottajia on yli 30 / henkilöiden lukumäärää ei tiedetä.

Asiakirjan nähtäville asettamisesta ilmoitetaan viranomaisen verkkosivuilla.

Kaupunkiympäristölautakunta 07.04.2020 § 190

31.03.2020 Pöydälle

17.03.2020 Pöydälle

Päätös tullut nähtäväksi 20.09.2023

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 29.5.2023 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.