Kotihoidon palvelusetelin palvelun enimmäistuntimäärän rajoituksen kumoaminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Arviointitoiminnan johtaja Tuulikki Siltari on kutsuttuna asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.

Helsingin kaupunginvaltuuston 13.6.2018 (§ 174) hyväksymän hallintosäännön 18 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää, palvelusetelin käyttämisestä sekä palvelusetelin arvon vahvistamisesta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 24.3.2015, että palveluseteli on 1.9.2015 alkaen yksi kotihoidon järjestämistapa. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti samalla, että kotihoidon palvelusetelin arvo on vähintään 7 euroa tunnilta ja enintään 34 euroa tunnilta, ja että arvo määräytyy sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vahvistaman laskentakaavan mukaan, ja että palvelusetelin enimmäismäärä on 40 tuntia kuukaudessa.

Kotihoidon palveluseteli otettiin käyttöön yksityisissä palvelutaloissa 1.9.2015 ja laajentui kaikkien kotona asuvien käyttöön 1.5.2018. Palvelusetelin asiakasmäärä on kasvanut tasaisesti käytön aikana. Joulukuussa 2018 asiakkaista 470 oli palvelutaloissa asuvia ja 107 asui omassa kodissaan. Palveluseteliasiakkaat saavat keskimäärin noin 30‒40 tuntia kuukaudessa kotihoidon palvelua.

Käytännössä on havaittu asiakastilanteita, joissa olisi ollut perusteltua myöntää suurempikin määrä kotihoidon tunteja palvelusetelillä kuin nykyinen raja 40 tuntia kuukaudessa antaa luvan myöntää. Jos asiakas on toimintakyvyltään lisätunteja vaativa, on usein tarkoituksenmukaista, että asiakas saisi koko tarvitsemansa palvelumäärän samalta tuottajalta. Esimerkiksi yksityisissä palvelutaloissa oleva henkilökunta pystyy tuottamaan asiakkaalle koko palvelun riippumatta tuntimäärästä ja asiakkaalle kotona käyvien työntekijöiden määrä pysyy pienempänä.

Asiakas on palvelusetelillä valinnut itse haluamansa palveluntuottajan, joten asiakkaan valinnanoikeus vahvistuu, kun koko kotihoitopalvelu tulee valitulta tuottajalta. Asiakkaalle ei ole myöskään selkeää, jos hän saa kaksi erilaisin perustein laadittua maksua kotihoidosta. Näin voi nyt käydä, jos asiakas saa sekä palvelusetelin (palveluntuottaja perii omavastuun) että kaupungin kotihoitopalvelua (kaupunki perii asiakasmaksun).

Kotihoidon palvelu perustuu arvioituun palvelutarpeeseen ja edelleen on tilanteita, joissa on perusteltua, että asiakkaan palveluverkostossa on sekä palvelusetelituottaja että kaupungin kotihoito: esimerkiksi vaativa sairaanhoidollinen asiakas, jossa asiakkaan terveydentila vaatii tiivistä seurantaa ja asiakas on kotihoidon lääkärin potilas.

Asiakkaiden saaman palvelun määrä määritellään palvelutarpeen arvioinnin perusteella, ja palvelun sisältö suunnitellaan palvelu- ja hoitosuunnitelmassa. Asiakkaan palvelun tuntimäärän korotus perustuu harkinnanvaraiseen arvioon, jossa huomioidaan asiakkaan palvelutarpeen muutos yksilöllisesti.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Kotihoidon palvelulla on myönteisiä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia kotihoidon asiakkaille. Kotihoidon asiakkaat lähtökohtaisesti toivovat säännöllisyyttä ja tuttua hoitohenkilökuntaa. Asiakkaan tunteva henkilökunta luo turvallisuuden tunnetta kotihoidon asiakkaalle ja asiakkaan hoito on yksilöllisempää."

Päätös tullut nähtäväksi 06.02.2019

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §