Vahingonkorvaus, henkilövahinko 31.12.2018 Laivalahdenkaari 1, Herttoniemi

Lakipalvelut -yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 23.1.2019 esittänyt kaupungille vahingonkorvausvaatimuksen liukastumisen johdosta. Vaatimuksen mukaan hakija oli 31.12.2018 noin klo 17.30 siirtymässä jalkakäytävältä suojatielle ylittääkseen kadun. Hakija ei osannut ottaa kantaa vahinkopaikan kuntoon. Laivalahdenkaaren puoleista jalkakäytävää oli kavennettu Laivalahdenpuistotien ja hieman tapahtumapaikkaa pidemmälle ulottuvan kohdan väliltä. Kavennettu osa oli yleisesti käytössä ja tapaturmapaikan suojatie oli looginen kohta ylittää tie. Ainakaan Laivalahden puistotien suunnalta ei ollut kulun kieltävää merkkiä eikä muitakaan esteitä kulkemiselle.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan työmaa on kaventanut jalkakäytävän niin kapeaksi, ettei sitä voida talvikunnossapitää normaalilla kalustolla. Tällöin oletuksena on, että työmaa hoitaa talvikunnossapidon itse. Myös liikennejärjestelyt kuuluvat työmaan vastuulle.

Asiasta saadun selvityksen mukaisesti asian käsittely on siirretty NCC Suomi Oy:lle 1.2.2019. Asian käsittelyn siirtäminen perustuu kaupungin NCC Suomi Oy:lle antamaan päätöksen (AL1800263) yleisellä alueella tehtävästä työstä (aluevuokra). Kunnossapitolain mukaan työstä vastaava tekee kadulla tehtävästä työstä ilmoituksen kunnalle. Kaupunki saa kunnossapitolain 14 § nojalla ilmoituksen johdosta antaa kadulla tehtävästä työstä määräyksiä mm. liikenteen sujuvuudelle, turvallisuudelle ja esteettömyydelle mahdollisesti aiheutuvan haitan ja vahingon vähentämiseksi. Päätösehtojen kohdan 3 mukaan kaupungin valvonta ei poista vuokralaisen vastuuta vuokralaisen aiheuttamista vahingoista kaupungille tai kolmannelle osapuolelle. Lisäksi kohdan 12 mukaan päätöksensaajan on huolehdittava alueen kunnossa- ja puhtaanapidosta sekä aina tarvittaessa kulkuväylän talvikunnossapidosta koko vuokrauksen voimassaoloajan, myös normaalin työajan ulkopuolella ja viikonloppuisin.

Työmaiden on lisäksi sitouduttava noudattamaan pääkaupunkiseudun (PKS) määräyksiä ja ohjeita. PKS- ohjeet ja määräykset kohdan 2.3.4 mukaan mikäli työmaa estää normaalin koneellisen kunnossa- ja puhtaanapidon, on luvan saajan huolehdittava työalueseen liittyvän alueen kunnossa- ja puhtaanpidosta, siten kuin kunnossapitolaissa säädetään.

Päätös sisältää myös määräykset liikennejärjestelyistä, joissa on todettu, että liikennejärjestelyt toteutetaan luvansaajan esittämien suunnitelmien mukaisesti. Poistettavien suojateiden liikennemerkit tulee poistaa tai huputtaa.

NCC Suomi Oy:n aluevuokraluvan hakija on kiistänyt sen, että NCC:n vastuu työmaan ulkopuolisista alueista kuuluisi heidän kunnossapitovastuulle. Hakija on kuitenkin myöhemmin ilmoittanut, että NCC on ollut häneen asiasta yhteydessä. Helsingin kaupungin katutarkastaja on tavannut NCC:n vastaavan mestarin 7.8.2019 ja vastaava mestari on vahvistanut, että asia on NCC:n käsittelyssä. Asiasta ei ollut tullut kaupungille tietoa ennen kuin hakijalta tiedusteltiin asiasta 8.8.2019.

Pelkkä vahinkotapatuma ei yksinään aiheuta kadun kunnossapitäjälle korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitäjä voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Asianmukaisen kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, vuorokauden aika sekä eri liikennemuotojen tarpeet.

Vahingonkärsijän oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun. Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004, s.16).

Hakijan toimittamista sekä Helsingin kaupungin katutarkastajan alueelta ottamista kuvista on selvästi havaittavissa, että työmaa-aidat ovat jalkakäytävän puolella ja jalkakäytävä on tämän johdosta kavennettu huomattavasti. Tämän vuoksi kaupungin suorittama koneellinen kunnossapito ei ole onnistunut ja vastuu katujen ylläpidosta on siirtynyt NCC Suomi Oy:lle. Katutarkastaja on huomauttanut työmaata siitä, että suojatiemerkit tulee huputtaa sellaisista kohdista, joista jalankulkijoiden ei ole turvallista tai muuten tarkoituksenmukaista kulkea. Luvansaajan on päätösehtojen kohdan 10 mukaan ohjattava jalankulku ja muu liikenne turvallisesti työkohteen ohi.

Kaupunki katsoo, että NCC Suomi Oy on oikea taho käsittelemään korvausasian kunnossapitolain 14 §:n, päätösehtojen kohdan 3, 10 ja 12 sekä PKS määräyksien ja ohjeiden kohdan 2.3.4 mukaisesti. Kaupunki ei voi ottaa kantaa NCC Suomi Oy:n korvausvastuuseen tai korvausmäärään.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Pääkaupunkiseudun (PKS) määräykset ja ohjeet

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57