Vahingonkorvaus, henkilövahinko, Siilikuja 6.2.2019

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 15.5.2019 (132 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen siten, että hakijalle korvataan yhteensä 3 327,74 euroa.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut yksikön päällikkö on 15.5.2019 päätöksellään (132 §) hylännyt 17.1.2019 Herttoniemen sairaalan kevyen liikenteen väylällä tapahtuneeseen liukastumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.

Esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet

Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimuksensa vahingonkorvauksesta Herttoniemen sairaala-alueen kevyen liikenteen väylällä 6.2.2019 tapahtuneeseen liukastumiseen liittyen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Perustelut

Lautakunnan käytettävissä olevan selvityksen mukaan on hakija liukastunut keskiviikkona 6.2.2019 noin klo 16.45-55 kaupungin talvikunnossapitovastuulla olevalla kevyen liikenteen väylällä Herttoniemen sairaalan alueella. Vahingonkorvausvaatimukseen (15.2.2019) liitetyn kirjallisen todistajankertomuksen mukaan tielle oli kinostunut lunta ja sen alla oli jäätä. Tie oli hiekoittamaton. Vahingonkorvausvaatimusta on täydennetty (6.5.2019) tiedolla toisesta henkilötodistajasta, joka tarvittaessa todistaa kävelytien olleen 6.2.2019 jäinen ja hiekoittamaton. Myös em. toinen henkilötodistaja on liukastunut ja kaatunut vahinkopaikalla 6.2.2019.

Hakija on oikaisuvaatimuksessaan osoittanut, että vahingonkorvausvaatimukseen liitetyt valokuvat vahinkopaikaista on otettu 12.2.2019.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten jalankulun, tarpeet.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset
olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin. Nämä määräykset ovat lähinnä kunnossapitolain säännöksiä täsmentäviä. Se, että kunta noudattaa ko. määräyksiä, ei kuitenkaan poista kunnan vahingonkorvausvastuuta, mikäli voidaan todeta, että väyliä olisi olosuhteet huomioon ottaen tullut kunnossapitää useammin tai muulloin kuin mitä kunnan antamissa määräyksissä edellytetään.

Helsingissä talvihoidon piiriin kuuluvat alueet on jaettu kunnossapitoluokkiin liikenteellisen merkityksen mukaan. Vahinkopaikka on kaupungin kunnossapitoluokituksen mukaisesti III-luokan kevyen liikenteen
väylä.

Vahinkopaikka sijaitsee kaupungin tontilla, joka käsittää mm. Herttoniemen sairaalan. Kaupungilla on vastuu alueen huoltotoimien toteuttamisesta. Kaupunki on tehnyt ulkoalueiden huoltosopimuksen Herttoniemen sairaala-alueen kunnossapidosta palveluyhtiön kanssa. Kunnossapitosopimuksen mukaan on vahinkopaikka talvikunnossapidon piirissä toistuvasti mm. viikoilla 1-9. Kunnossapitosopimuksessa on sovittu, että lumityöt vahinkopaikalla aloitetaan kello 07.00 mennessä. Liukkaudentorjunnasta on sovittu, että vahinkopaikalle levitetään sepeliä kello 09.00 mennessä, myös viikonloppuisin. Liukkaudentorjuntatoimet tulee aloittaa kello 07.00 mennessä sekä heti lumenpoiston jälkeen tai viimeistään kaksi tuntia liukkauden syntymisestä.

Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan on lämpötila vahinkopäivänä 6.2.2019 pysytellyt Kaisaniemen mittausasemalla tehdyissä mittauksissa pakkasasteiden puolella. Ilman lämpötila on vahingon tapahtuma-aikaan kello 16.40-16.50 ollut -6.6 °C astetta. Vahinkopäivää edeltävinä päivinä 30-31.1.2019 ja 3-5.2.2019 on ilman lämpötila vaihdellut lämpö- ja pakkasasteiden välillä.

Palveluyhtiö, jolle kunnossapitotehtävät on sopimuksin siirretty, on saadun selvityksen mukaan aurannut sairaala-alueen torstaina 17.1.2019 kello 04.00-6.30 ja hiekoittanut alueen maanantaina 25.1.2019 kello 04.00-5.00. Sairaala-alue on tämän jälkeen aurattu vahinkopäivän aamuyönä keskiviikkona 6.2.2019 kello 4.30-06.00 välisenä aikana. Vahinkopaikkaa on seuraavan kerran kunnossapidetty auraamalla lauantaina 9.2.2019.

Muutoksenhaun kohteena olevassa päätöksessä on kerrottu, että vahinkopaikan hiekoitusta ei ole lisätty vahinkopäivän aamuyöllä tehdyn aurauksen jälkeen, jatkuvan lumisateen vuoksi.

Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen perusteella on yöllinen lumisade päättynyt vahinkopäivän aamuna 6.2.2019 kello 6.40 (sateen intensiteetti on vaihdellut 0,5 ja 0,7 välillä tehdyn aurauksen aikaan, minkä jälkeen se on ollut 0,7 kello 6.20, 0,2 kello 6.30 ja 0,3 kello 6.40 mitattuna, jonka jälkeen sateen intensiteetiksi on mitattu 0,00 aina vahinkopäivän jälkeiseen aikaan saakka). Lumisade on siten päättynyt noin 40 minuuttia tehdyn aurauksen jälkeen, ja noin 10 tuntia ennen vahinkohetkeä.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että poikkeuksellisen huono sää voi olla vahingonkorvausvastuun poistava tekijä. Hiekoittamisesta ei ole juurikaan hyötyä jatkuvan ja voimakkaan lumisateen aikana, koska hiekka jää lumen alle, ja aurataan lumen mukana pois. Kunnossapidosta vastaavan on kuitenkin tällaisessa tilanteessa voitava osoittaa huolehtineensa liukkauden torjunnasta asianmukaisesti ennen lumisateen alkamista sekä heti sen päätyttyä.

Asian arvioinnin kannalta on olennaista arvioida, onko liukkaudentorjunnasta asianmukaisesti huolehdittu ennen lumisateen alkamista. Vahinkopäivän aamuna 6.2.2019 kello 6.40 päättynyt lumisade on alkanut 1.2.2019. Lunta ei ole satanut lainkaan 31.1.2019. Saadun selvityksen perusteella on liukkaudentorjunnasta edellisen kerran huolehdittu 25.1.2019. Ilmatieteen laitoksen Kaisaniemen mittausaseman säähavaintotiedot osoittavat, että ilman lämpötila on vaihdellut lämpö- ja pakkasasteiden välillä 30-31.1.2019 ja 3-5.2.2019 päivinä, jolloin alueella on myös satanut. Ilman lämpötilan vaihdellessa pakkas- ja lämpöasteiden välillä muodostuu tien pinnalle jäätä. Edellä esitetyn perusteella lautakunta pitää todennäköisenä, että alueen kulkuväylille on muodostunut jäätä lämpötilavaihtelujen ja sateiden esiintymisen myötä. Tämän jään on peittänyt 1.2.2019 alkanut lumisade, joka on päättynyt 6.2.2019 aamuna. Kun lumet on vahinkopäivän aamuna 6.2.2019 aurattu, on tien pinta jäänyt jäiseksi ja liukkaaksi, jolloin liukkaus on tuntuvasti lisääntynyt liukkaudentorjuntatoimenpiteitä edellyttävällä tavalla. Vahinkopaikan liukkaudentorjunnasta olisi tullut huolehtia myös vahinkopäivän aamuna tehdyn aurauksen jälkeen kunnossapitosopimuksen mukaisesti, heti lumenpoiston jälkeen tai viimeistään kaksi tuntia liukkauden syntymisestä. Liukkaudentorjuntatoimet eivät olisi olleet hyödyttömiä tai mahdottomia tehdä 6.2.2019 kello 6.40 päättyneen lumisateen jälkeen.

Kadun kunnossapitovelvollisen vastuu ulkopuoliselle aiheutetusta vahingosta on lähtökohtaisesti tuottamusvastuuta, eli vahingon on täytynyt aiheutua kunnossapitovelvollisen virheestä, huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä. Oikeuskäytännössä on katsottu kadun kunnossapitämisen kuuluvan ns. korostetun huolellisuusvelvollisuuden alueeseen.

Vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan sekä vahingonkorvauslain (412/1974)vastuusäännösten että kunnossapitolain (31.8.1978/669) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Kunnossapitovelvollisen on vastuusta vapautuakseen osoitettava menetelleensä kunnossapidon osalta huolellisesti.

Lautakunta katsoo, ettei kaupunki ko. tapauksessa ole osoittanut, että vahinkopaikan liukkaudentorjunnasta olisi asianmukaisesti huolehdittu ennen vahinkoa. Ko. tapauksessa ei kunnossapidosta tehtyä sopimusta palveluyhtiön kanssa ole noudatettu. Kunnossapitotehtävien siirtämisestä huolimatta säilyy vastuu kuitenkin sillä, jolle se lain mukaan kuuluu. Edellä esitetyn perusteella lautakunta katsoo, että vahinkopaikan kunnossapitoa on laiminlyöty. Kaupunki on näin ollen vahingonkorvausvastuussa hakijalle aiheutuneesta vahingosta.

Hakija on vaatinut että kaupunki korvaa aiheutuneen vahingon samoin periaattein kuin vakuutusyhtiö korvaa vahinkoja. Tältä osin lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön korvausvastuun perustana on sopimussuhde. Vakuutusyhtiön korvausperiaatteilla ei siten ole merkitystä arvioitaessa kaupungin vahingonkorvausvastuuta asiassa.

Lopputulos

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä hakijan oikaisuvaatimuksen siten, että hakijalle korvataan osa vaaditusta korvaussummasta.

Hakijalle korvataan yhteensä 3 327,74 euroa. Korvaus suoritetaan hakijan ilmoittamalle pankkitilille.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2:1 §.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §