Vahingonkorvaus, henkilövahinko, Siilikuja 6.2.2019

HEL 2019-002139
Asialla on uudempia käsittelyjä
17. / 131 §

Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 15.5.2019 132 § (liukastuminen)

Kaupunkiympäristölautakunta

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 15.5.2019 (132 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen siten, että hakijalle korvataan yhteensä 3 327,74 euroa.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut yksikön päällikkö on 15.5.2019 päätöksellään (132 §) hylännyt 17.1.2019 Herttoniemen sairaalan kevyen liikenteen väylällä tapahtuneeseen liukastumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.

Esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet

Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimuksensa vahingonkorvauksesta Herttoniemen sairaala-alueen kevyen liikenteen väylällä 6.2.2019 tapahtuneeseen liukastumiseen liittyen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Perustelut

Lautakunnan käytettävissä olevan selvityksen mukaan on hakija liukastunut keskiviikkona 6.2.2019 noin klo 16.45-55 kaupungin talvikunnossapitovastuulla olevalla kevyen liikenteen väylällä Herttoniemen sairaalan alueella. Vahingonkorvausvaatimukseen (15.2.2019) liitetyn kirjallisen todistajankertomuksen mukaan tielle oli kinostunut lunta ja sen alla oli jäätä. Tie oli hiekoittamaton. Vahingonkorvausvaatimusta on täydennetty (6.5.2019) tiedolla toisesta henkilötodistajasta, joka tarvittaessa todistaa kävelytien olleen 6.2.2019 jäinen ja hiekoittamaton. Myös em. toinen henkilötodistaja on liukastunut ja kaatunut vahinkopaikalla 6.2.2019.

Hakija on oikaisuvaatimuksessaan osoittanut, että vahingonkorvausvaatimukseen liitetyt valokuvat vahinkopaikaista on otettu 12.2.2019.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten jalankulun, tarpeet.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset
olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin. Nämä määräykset ovat lähinnä kunnossapitolain säännöksiä täsmentäviä. Se, että kunta noudattaa ko. määräyksiä, ei kuitenkaan poista kunnan vahingonkorvausvastuuta, mikäli voidaan todeta, että väyliä olisi olosuhteet huomioon ottaen tullut kunnossapitää useammin tai muulloin kuin mitä kunnan antamissa määräyksissä edellytetään.

Helsingissä talvihoidon piiriin kuuluvat alueet on jaettu kunnossapitoluokkiin liikenteellisen merkityksen mukaan. Vahinkopaikka on kaupungin kunnossapitoluokituksen mukaisesti III-luokan kevyen liikenteen
väylä.

Vahinkopaikka sijaitsee kaupungin tontilla, joka käsittää mm. Herttoniemen sairaalan. Kaupungilla on vastuu alueen huoltotoimien toteuttamisesta. Kaupunki on tehnyt ulkoalueiden huoltosopimuksen Herttoniemen sairaala-alueen kunnossapidosta palveluyhtiön kanssa. Kunnossapitosopimuksen mukaan on vahinkopaikka talvikunnossapidon piirissä toistuvasti mm. viikoilla 1-9. Kunnossapitosopimuksessa on sovittu, että lumityöt vahinkopaikalla aloitetaan kello 07.00 mennessä. Liukkaudentorjunnasta on sovittu, että vahinkopaikalle levitetään sepeliä kello 09.00 mennessä, myös viikonloppuisin. Liukkaudentorjuntatoimet tulee aloittaa kello 07.00 mennessä sekä heti lumenpoiston jälkeen tai viimeistään kaksi tuntia liukkauden syntymisestä.

Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan on lämpötila vahinkopäivänä 6.2.2019 pysytellyt Kaisaniemen mittausasemalla tehdyissä mittauksissa pakkasasteiden puolella. Ilman lämpötila on vahingon tapahtuma-aikaan kello 16.40-16.50 ollut -6.6 °C astetta. Vahinkopäivää edeltävinä päivinä 30-31.1.2019 ja 3-5.2.2019 on ilman lämpötila vaihdellut lämpö- ja pakkasasteiden välillä.

Palveluyhtiö, jolle kunnossapitotehtävät on sopimuksin siirretty, on saadun selvityksen mukaan aurannut sairaala-alueen torstaina 17.1.2019 kello 04.00-6.30 ja hiekoittanut alueen maanantaina 25.1.2019 kello 04.00-5.00. Sairaala-alue on tämän jälkeen aurattu vahinkopäivän aamuyönä keskiviikkona 6.2.2019 kello 4.30-06.00 välisenä aikana. Vahinkopaikkaa on seuraavan kerran kunnossapidetty auraamalla lauantaina 9.2.2019.

Muutoksenhaun kohteena olevassa päätöksessä on kerrottu, että vahinkopaikan hiekoitusta ei ole lisätty vahinkopäivän aamuyöllä tehdyn aurauksen jälkeen, jatkuvan lumisateen vuoksi.

Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen perusteella on yöllinen lumisade päättynyt vahinkopäivän aamuna 6.2.2019 kello 6.40 (sateen intensiteetti on vaihdellut 0,5 ja 0,7 välillä tehdyn aurauksen aikaan, minkä jälkeen se on ollut 0,7 kello 6.20, 0,2 kello 6.30 ja 0,3 kello 6.40 mitattuna, jonka jälkeen sateen intensiteetiksi on mitattu 0,00 aina vahinkopäivän jälkeiseen aikaan saakka). Lumisade on siten päättynyt noin 40 minuuttia tehdyn aurauksen jälkeen, ja noin 10 tuntia ennen vahinkohetkeä.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että poikkeuksellisen huono sää voi olla vahingonkorvausvastuun poistava tekijä. Hiekoittamisesta ei ole juurikaan hyötyä jatkuvan ja voimakkaan lumisateen aikana, koska hiekka jää lumen alle, ja aurataan lumen mukana pois. Kunnossapidosta vastaavan on kuitenkin tällaisessa tilanteessa voitava osoittaa huolehtineensa liukkauden torjunnasta asianmukaisesti ennen lumisateen alkamista sekä heti sen päätyttyä.

Asian arvioinnin kannalta on olennaista arvioida, onko liukkaudentorjunnasta asianmukaisesti huolehdittu ennen lumisateen alkamista. Vahinkopäivän aamuna 6.2.2019 kello 6.40 päättynyt lumisade on alkanut 1.2.2019. Lunta ei ole satanut lainkaan 31.1.2019. Saadun selvityksen perusteella on liukkaudentorjunnasta edellisen kerran huolehdittu 25.1.2019. Ilmatieteen laitoksen Kaisaniemen mittausaseman säähavaintotiedot osoittavat, että ilman lämpötila on vaihdellut lämpö- ja pakkasasteiden välillä 30-31.1.2019 ja 3-5.2.2019 päivinä, jolloin alueella on myös satanut. Ilman lämpötilan vaihdellessa pakkas- ja lämpöasteiden välillä muodostuu tien pinnalle jäätä. Edellä esitetyn perusteella lautakunta pitää todennäköisenä, että alueen kulkuväylille on muodostunut jäätä lämpötilavaihtelujen ja sateiden esiintymisen myötä. Tämän jään on peittänyt 1.2.2019 alkanut lumisade, joka on päättynyt 6.2.2019 aamuna. Kun lumet on vahinkopäivän aamuna 6.2.2019 aurattu, on tien pinta jäänyt jäiseksi ja liukkaaksi, jolloin liukkaus on tuntuvasti lisääntynyt liukkaudentorjuntatoimenpiteitä edellyttävällä tavalla. Vahinkopaikan liukkaudentorjunnasta olisi tullut huolehtia myös vahinkopäivän aamuna tehdyn aurauksen jälkeen kunnossapitosopimuksen mukaisesti, heti lumenpoiston jälkeen tai viimeistään kaksi tuntia liukkauden syntymisestä. Liukkaudentorjuntatoimet eivät olisi olleet hyödyttömiä tai mahdottomia tehdä 6.2.2019 kello 6.40 päättyneen lumisateen jälkeen.

Kadun kunnossapitovelvollisen vastuu ulkopuoliselle aiheutetusta vahingosta on lähtökohtaisesti tuottamusvastuuta, eli vahingon on täytynyt aiheutua kunnossapitovelvollisen virheestä, huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä. Oikeuskäytännössä on katsottu kadun kunnossapitämisen kuuluvan ns. korostetun huolellisuusvelvollisuuden alueeseen.

Vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan sekä vahingonkorvauslain (412/1974)vastuusäännösten että kunnossapitolain (31.8.1978/669) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Kunnossapitovelvollisen on vastuusta vapautuakseen osoitettava menetelleensä kunnossapidon osalta huolellisesti.

Lautakunta katsoo, ettei kaupunki ko. tapauksessa ole osoittanut, että vahinkopaikan liukkaudentorjunnasta olisi asianmukaisesti huolehdittu ennen vahinkoa. Ko. tapauksessa ei kunnossapidosta tehtyä sopimusta palveluyhtiön kanssa ole noudatettu. Kunnossapitotehtävien siirtämisestä huolimatta säilyy vastuu kuitenkin sillä, jolle se lain mukaan kuuluu. Edellä esitetyn perusteella lautakunta katsoo, että vahinkopaikan kunnossapitoa on laiminlyöty. Kaupunki on näin ollen vahingonkorvausvastuussa hakijalle aiheutuneesta vahingosta.

Hakija on vaatinut että kaupunki korvaa aiheutuneen vahingon samoin periaattein kuin vakuutusyhtiö korvaa vahinkoja. Tältä osin lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön korvausvastuun perustana on sopimussuhde. Vakuutusyhtiön korvausperiaatteilla ei siten ole merkitystä arvioitaessa kaupungin vahingonkorvausvastuuta asiassa.

Lopputulos

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä hakijan oikaisuvaatimuksen siten, että hakijalle korvataan osa vaaditusta korvaussummasta.

Hakijalle korvataan yhteensä 3 327,74 euroa. Korvaus suoritetaan hakijan ilmoittamalle pankkitilille.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2:1 §.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset

Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa(asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.

Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi kirjeenä 15.5.2019. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 31.5.2019 eli säädetyssä määräajassa.

Sulje

Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Yksikön päällikkö 15.05.2019 § 132

Päätös

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Päätöksen perustelut

Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hakija on liukastunut 6.2.2019 noin klo 16.45 lumisella, jäisellä ja hiekoittamattomalla kevyen liikenteen väylällä, joka alkaa Siilikujalta ja jatkuu Herttoniemen sairaalan takana. Hakija on vaatinut kaupunkia korvaamaan liukastumisesta aiheutuneita kuluja yhteensä 4 867, 42 eurolla.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten jalankulun, tarpeet.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Vahinkopaikka sijaitsee Herttoniemen sairaalan tontilla ja kuuluu siten Herttoniemen sairaalan kunnossapidettäviin alueisiin. Kyseessä on kevyen liikenteen väylä, joka pohjoispäästä päättyy kaupungin kevyen liikenteen puistokäytävään. Kyseinen puistokäytävä on osittain III-luokan väylä ja osittain ei talvikunnossapidettävä väylä. Näin ollen voidaan katsoa, että vahinkopaikka on myöskin vähäliikenteinen väylä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan vahinkopäivänä lämpötila on vaihdellut Kaisaniemen mittausasemalla tehdyissä mittauksissa -0,2°C ja -7,8°C välillä. Vahinkopäivänä on satanut lunta n. klo 10 asti. Vahinkopäivänä Kaisaniemen mittausasemalla lämpötila on klo 16 ollut -7,6°C ja tällöin on ollut selkää ja poutaa. Vahinkoa edeltäneenä päivänä sää on pysytellyt 1,2°C ja -5,7°C välillä. Tällöin lumisade on ollut jatkuvaa koko päivän. Lumensyvyys on vahinkopäivää edeltävänä päivänä on ollut 39 cm ja vahinkopäivänä 44 cm. Lumensyvyys on kasvanut viisi senttimetriä. Myös vahinkopäivänä satanut lumi on kasvattanut lumensyvyyttä kahdella senttimetrillä, 46 senttimetriin.

Kunnossapitopiiriltä saadun selvityksen mukaan kevyen liikenteen väylä on aurattu vahinkopäivänä aamuyöllä 4.30-6.00 välisenä aikana. Lumisade jatkui edelleen, joten hiekoitusta ei lisätty.

Vahingonkorvausvastuu edellyttää laiminlyöntiä tai tuottamusta. Lisäksi toiminnan tai laiminlyönnin ja seurauksen välillä on oltava syy-yhteys. Kadun kunnossapitovelvollinen voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapitotyöt on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Vahinkopaikalla on tehty kunnossapitotoimenpiteitä vahinkopäivänä. Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei hiekoittaminen ole tarpeellista silloin, jos se on hyödytöntä, kuten silloin, jos hiekka uppoaisi lumen alle. Liukkauden torjuntaa ei myöskään ole mahdollista toteuttaa siten, että kadut eivät koskaan olisi liukkaat vaikka kunnossapito on ollut asianmukaisella ja kunnossapitolain edellyttämällä tasolla. Aina on jokin kohta, johon on mahdollista liukastua.

Vallitsevan oikeuskäytännön mukaisesti ja asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ja suoritetut kunnossapidon toimenpiteet huomioiden kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti. Näin ollen kaupunki ei ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57

Lisätiedot

Tiia Strömberg, valmistelija, puhelin: 310 39930

kymp.korvausasiat@hel.fi
Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 09.03.2020

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
  • päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimusten perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Sulje

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho

Lisätietojen antaja

Liisa Mäkelä, lakimies, puhelin: 09 310 22093

liisa.makela@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 25 k., Tietosuojalaki 29 §
2. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 25 k.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.